78147 osumaa

TEPA:lta raportti Yksityissektori otettava mukaan terveydenhuollon suunnitteluun

Yksityistä terveydenhuoltoa edustava Terveydenhoitoalan Palvelujärjestöt, TEPA ry, ehdottaa terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi uutta, täydentävää suunnittelukierrosta, johon osallistuisivat myös yksityissektorin ja ns. kolmannen sektorin edustajat. TEPA julkisti Yksityisen terveydenhuollon suuntaviivat -raporttinsa, jota se luonnehtii yksityissektorin vastaukseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimille terveydenhuoltoa koskeville kehittämissuunnitelmille. Järjestö katsoo yksityissektorin tulleen syrjäytetyksi näiden suunnitelmien valmistelusta.

Peräsuolisyövän liitännäishoidoista

Yliopistosairaaloiden syöväntorjunnan johtoryhmien kokous on kiinnittänyt huomiota kolorektaalisyövän hoitomenetelmien kehitykseen ja antanut liitännäishoitojen käytön tehostamiseen tähtäävän suosituksen (SLL 12/98, s. 1385). Asia on tärkeä, koska kyseessä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuonna 1995 uusia tapauksia oli 2 022. Leikkaukseen liitettävä solunsalpaajahoito tulee suosituksen mukaan kysymykseen, kun leikkausnäytteissä tavataan paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeitä (levinneisyysluokka Dukes C tai TNM-aste III). Näitä esiintyy 25-30 %:lle potilaista.

Heikki J. Järvinen

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito peräsuolisyövässä

Lääkärilehden toimitus on tarjonnut mahdollisuutta kommentoida dosentti Heikki J. Järvisen kannanottoa koskien liitännäishoidon merkitystä peräsuolisyövän hoidossa. Vastikään Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa valtakunnallisessa hoitosuosituksessa (1) suositellaan, että solunsalpaajia tulisi antaa liitännäishoitona sekä paksu- että peräsuolisyövässä, jonka luokitus on Dukesin aste C (suoliliepeen imusolmukkeissa on todettu metastaaseja, muttei tätä edempänä). Järvinen haluaa tarkentaa, että liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon hyödyllisyydestä on kyllä näyttöä paksusuolen syövässä, mutta sen sijaan peräsuolen syövässä asia olisi avoin.

Heikki Joensuu

Toimikortti tulee - oletko valmis?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti huhtikuussa hankkeen, jossa tavoitteena on valitulla alueella toteuttaa lääketieteen tietoteknologian makropilotti. Kokeilu on osa valtiovarainministeriön sähköinen henkilökortti -projektia. Kokeilun tarkoituksena on hyödyntää ja koota yhteen pilottiin niitä alueellisia tai paikallisia saumattoman palvelumallin osaratkaisuja, joita on tähän mennessä käynnistetty eri puolilla maata sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisprojektin osina.

Jari Forsström

Lääkemarkkinointi uusien tilanteiden edessä

Lääkkeiden markkinoinnin nykyisiä ja tulevia näkymiä pohdittiin huhtikuun lopulla Espoossa pidetyssä seminaarissa. Nykytilanne Suomessa ei ole optimaalinen, mutta kansainvälisesti katsoen ongelmamme ovat pienehköjä ja valvontakoneisto toimii. Lähitulevaisuus saattaa tuoda pulmia, joista on saatu esimakua internetin kautta ulkomailta tilattavista reseptilääkkeistä ja kansainvälisten myyntiorganisaatioiden harjoittamasta luonnonlääkkeiden villistä suoramarkkinoinnista. Reseptilääkkeiden mainonta kuluttajille voi myös muuttua sallittavaksi.

Timo Klaukka

Kaihileikkausjonossa olevien potilaiden näöntarkkuuden muutos

Kaihileikkauksen keskimääräinen jonotusaika on Vaasan keskussairaalassa yli vuoden pituinen. Tänä aikana yli neljäsosalla potilaista leikattavan silmän näöntarkkuus heikkeni huomattavasti. Toisaalta noin puolella potilaista ei tapahtunut merkittävää näöntarkkuuden muutosta. Paremman silmän muutokset olivat samansuuntaiset, mutta pienemmät. Suurin osa potilaista on iäkkäitä, joten yli vuoden pituinen jonotusaika on merkittävä osa heidän jäljellä olevasta eliniästään. He myös menettävät kaihileikkauksen tuoman näönparannuksen mahdollisuuden jonotusaikana.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Nuorten kokema avuntarve ja hoitoon hakeutuminen masentuneisuuden vuoksi

Nuoruusiän masennuksen tunnistaminen ja vaikeusasteen määrittäminen on hankala tehtävä. Tamperelaisilta peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisilta kysyttäessä yli 15 % ilmoitti potevansa jonkinasteista masennusta. Vakavasta masennuksesta kärsivistä vajaa puolet koki tarvitsevansa apua. Suurin osa masentuneista nuorista ei tunnista avun tarvetta eikä hae apua terveydenhuollosta. Kouluterveydenhuollossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota nuorten masentuneisuuden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon hakeutumisen tukemiseen. Selvitys tehtiin Kouluterveys 1997 -tutkimuksen kyselyaineistosta.

Outi Lukkari, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Kuumeinen diabeetikko - hoida ennen koomaa

Tulehdustautiin sairastuneen diabeetikon sokeritasapaino huononee usein ja samalla äkillisten, jopa hengenvaarallisten aineenvaihdunnan komplikaatioiden vaara suurenee. Diabeettinen ketoasidoosi, hyperosmolaalinen ei-ketoottinen tila ja laktaattiasidoosi ovat verrattain harvinaisia tiloja, mutta ne ovat hyvin estettävissä, kun diabeetikko tai häntä hoitavat henkilöt huolehtivat sairauspäivien aikana riittävästä nesteytyksestä sekä oikeasta oireen- ja syynmukaisesta lääkityksestä. Jos kotihoito ei riitä ja ongelmia kehittyy, ajoissa aloitettu sairaalahoito estää näihin usein tavallisten tulehdustautien laukaisemiin tiloihin liittyvän kuolleisuuden.

Olli Arola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat