Oksidatiivinen stressi keuhkosyövän hoidon aikana

Radikaalitutkimus on vallannut alaa monilla lääketieteen ja biolääketieteen tutkimusaloilla kahden viime vuosikymmenen aikana. Happiradikaalit on yhdistetty yli sataan eri sairauteen. Yksi useimmiten radikaalitutkimuksen kiinnostuksen kohteena olleista sairauksista on ollut syöpä. Vaikka reaktiivisten happiyhdisteiden osuus syövän karsinogeneesin yhteydessä alkaa olla kiistaton, niiden rooli syövän eri hoitomuotojen aikana on ollut epäselvempi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilaat saattavat kohdata ns. oksidatiivisen stressin tilanteen useissa sairauden ja sen hoidon eri vaiheissa. Oksidatiivinen stressi voidaan määritellä tilanteeksi, jossa vapaita happiradikaaleja muodostuu enemmän kuin antioksidatiiviset puolustusjärjestelmät pystyvät niitä vastaan puolustautumaan.

Marina Erhola

Moottoribensiini-altistuminen, mittaaminen ja neuropsykologiset vaikutukset

Väitöskirjassa tutkittiin säiliöautonkuljettajien työn aikana esiintyvää altistumista moottoribensiinille ja sen aineosille, virtsanäytteiden soveltuvuutta bensiinin sisältämien eetterien aiheuttaman altistumisen mittaamiseen, säiliöautonkuljettajilla esiintyviä neuropsykologisia oireita sekä niiden liittymistä moottoribensiinialtistumiseen.

Matti Hakkola

Taulukoiden, piirrosten ja kuvailevien tunnuslukujen käyttö suomenkielisissä lääketieteellisissä tutkimusartikkeleissa

Taulukoita ja piirroksia käytetään lääketieteellisissä tutkimusartikkeleissa hyvin yleisesti, mutta niiden laatimiseen ei aina paneuduta riittävän huolella. Aikakauskirja Duodecimissa, Suomen Lääkärilehdessä ja Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä julkaistuista 120 artikkelista tehdyssä selvityksessä puutteita löytyi niin taulukoiden ja kuvioiden yksikäsitteisyydessä kuin selkeydessäkin. Myös kuvailevien tunnuslukujen käytössä oli parantamisen varaa. Oulun yliopistossa aineistosta tilastotieteen pro gradu -tutkielman laatinut kirjoittaja toteaa, että tutkimustulosten raportoinnissa tilastolliseen laatuun tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Päivi Laukkanen

Reumatoimenpiteet kannattaisi keskittää

Reumasairauksien vuoksi tehtäviä tekonivelleikkauksia suoritetaan maassamme 36 laitoksessa. Kahdessakymmenessäkuudessa sairaalassa niitä tehdään alle kymmenen vuosittain. Tämä määrä ei todennäköisesti riitä sairaaloissa pitämään yllä tarvittavia toimintavalmiuksia. Reumatoimenpiteissä tarvittaisiin valtakunnallista keskittämistä toiminnan laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi, todetaan Stakesin julkaisemassa tilastoraportissa vuodelta 1996. Vuosittain tehdään nivelreuman vuoksi noin 350 tekonivelleikkausta ja tarve tulee kasvamaan varsinkin vanhemman väestön piirissä lähivuosina.

Lasten korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat koolla Helsingissä

Kommunikaatiotaitojen merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnassa. Aiemmin ihmiset tekivät ruumiillista työtä, nykyään melkein missä tahansa työssä tarvitaan kommunikaatiotaitoja ja tietokonetta. Niinpä esimerkiksi kuulon heikkenemän aiheuttamat kielenkehityksen ongelmat ja kommunikaatiovaikeudet uhkaavat johtaa vaikeaan syrjäytymiseen. Pienikin kuulon heikkenemä varhaisvuosina voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin, kun lapsi ei esimerkiksi pysty selviytymään koulunkäynnistä meluisassa luokassa, totesi amerikkalainen tri Robert J. Ruben kansainvälisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. Noin 1 000 osanottajaa keränneessä kongressissa käsiteltiin alan kysymyksiä perustutkimustasolta kliinisiin sovellutuksiin.

Kehitysvammaisten avohoidossa puutteita

Kehitysvammaiset tarvitsevat muutakin kuin ruoan ja vuoteen asuntolassa tullakseen toimeen avohoidossa. Säästötoimet ovat nyt karsimassa lähes kaikki oheispalvelut, kuten ympärivuorokautisen avun mahdollisuuden, päivätoiminnan ja työtilaisuudet. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jää laitoshoito, joka on kuitenkin selvästi kalliimpaa kuin avopalvelut. Käynnissä ollut palvelurakennemuutos laitoksista itsenäiseen asumiseen onkin nyt muuttamassa suuntaa, ja hajautuksen aikana suljettuja laitospaikkoja on jouduttu avaamaan uudelleen. Lisäksi iäkkäiden vanhempien luona asuu noin 4 000 kehitysvammaista. Kun vanhemmat joutuvat vanhainkotiin, ei kehitysvammaiselle lapselle löydy riittäviä avopalveluja ja hänetkin on sijoitettava laitokseen. Kehitysvammaisten sijoittaminen laitoshoitoon maksaa noin 400-850 mk vuorokaudessa ja avopalveluasuminen maksaa 150-500 mk. Kehitysvammaliiton arvion mukaan parin seuraavan vuoden aikana on rakennettava noin pari tuhatta palveluasuntoa kehitysvammaisille oheispalveluineen.

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 16/98 uutispäivyrissä julkaistuihin poimintoihin WHO:n terveysraportista oli päässyt livahtamaan painovirhe, jonka vuoksi väestöennustelaskelmat näyttävät käsittämättömiltä. Oikeat luvut ovat seuraavat:

Kielitaitoa lääkeneuvontaan

Apteekkien koulutus- ja tiedotussäätiö on julkaissut kätevän apuvälineen ulkomaalaisten asiakkaiden lääkeneuvontaan. Piktogrammiopas on pieni vihkonen, jossa asiat esitetään pelkistetyin kuvin. Kuvien alla on lisäksi selitysteksti 10 kielellä, suurimpien eurooppalaisten kielten lisäksi japaniksi, somaliksi ja arabiaksi. Ohjeet koskevat tavallisia lääkkeiden ottamiseen, säilyttämiseen, käyttötarkoituksiin, haittavaikutuksiin ja vasta-aiheisiin liittyviä asioita.

Väki vaihtuu jälleen Lääkärilehdessä

Lääkärilehdessä mm. avoimia virkoja -osastoa hoitanut Sirpa Aro on jäänyt eläkkeelle. Kaikkiaan hän ehti olla Lääkäriliitossa 37 vuotta, josta ajasta yli 20 vuotta toimituksessakin. Hänen tilalleen toimitusapulaiseksi on valittu painopinnanvalmistaja Paula Krom.

Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma - miten tähän tultiin?

Millainen potilas on hankala? Jotkut potilaat ovat useampien lääkärien mielestä hankalia, kuten esimerkiksi vihamieliset potilaat, joskin lääkärien mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Kuinka paljon ärsyttävät riippuvainen, erityiskohtelua vaativa, hoitoratkaisuja sanelemaan pyrkivä potilas ja ns. "pinnari" tai itse käyttäytymisellään ongelmia aiheuttava, esimerkiksi itsetuhoinen potilas? Lääkärit oppivat kokemuksesta, millaiset potilaat ovat omasta ja toisten lääkärien mielestä hankalia.

Erkki Äärelä