Lasten korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat koolla Helsingissä

Kommunikaatiotaitojen merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnassa. Aiemmin ihmiset tekivät ruumiillista työtä, nykyään melkein missä tahansa työssä tarvitaan kommunikaatiotaitoja ja tietokonetta. Niinpä esimerkiksi kuulon heikkenemän aiheuttamat kielenkehityksen ongelmat ja kommunikaatiovaikeudet uhkaavat johtaa vaikeaan syrjäytymiseen. Pienikin kuulon heikkenemä varhaisvuosina voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin, kun lapsi ei esimerkiksi pysty selviytymään koulunkäynnistä meluisassa luokassa, totesi amerikkalainen tri Robert J. Ruben kansainvälisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. Noin 1 000 osanottajaa keränneessä kongressissa käsiteltiin alan kysymyksiä perustutkimustasolta kliinisiin sovellutuksiin.

Kuuroille lapsille asennettavat sisäkorvaimplantit ovat herättäneet viime vuosina keskustelua tiedotusvälineissäkin. Esimerkiksi Suomessa potilasjärjestöt ovat olleet hyvin pidättyviä, jopa kielteisiä, suhtautumisessaan. Huolena on ollut se, ettei implantin toiminnasta ole vielä kovin paljon tietoa, ja siksi monet ovat pitäneet viittomakieltä turvallisempana ratkaisuna syntymäkuurolle lapselle. Suhtautuminen on kuitenkin ilmeisesti muuttumassa, arvioi dosentti Tapani Jauhiainen HYKS:sta.

Sisäkorvaimplantti on asennettava kuurolle lapselle varhain, aivojen vielä kehittyessä, jotta siitä saataisiin paras hyöty. Esimerkiksi 2 vuoden iässä asennetun implantin arvioidaan takaavan lapselle mahdollisuuden normaaliin koulunkäyntiin. Sen sijaan 5 vuoden iässä asennetusta implantista ei yhtä hyvää tulosta enää saada. Yksilöllinen arvio implantin soveltumisesta lapselle on siis tehtävä varhain.

Implantteja on asennettu viiden vuoden ajan, alkuun onnettomuuksissa kuuroutuneille aikuisille, sittemmin myös kuuroutuneille ja kuuroina syntyneille lapsille. Monessa keskuksessa suositellaan viittomakielen opettamista myös implantin saaneille lapsille. Jo 10 000 lasta on saanut implantin, Suomessa vajaat 20. Dosentti Jauhiainen pitää tuloksia lupaavina, vaikka seuranta ei ole vielä kovin pitkä. Suomessa implanttia tarvitsevia lapsia syntyy vuosittain noin 20.

Lasten välikorvatulehdukset ja niiden ehkäisy ovat jatkuvasti kärkiaiheita alan kongresseissa. Ensi vuonna valmistuvaa suomalaistutkimusta pneumokokkirokotteen tehosta odotetaan kiinnostuneina. Tutkimuksessa rokotetta on annettu 2 400 lapselle, kertoi professori Juhani Eskola.

Tehokasta rokotetta lasten välikorvatulehdusten ehkäisyyn kaivataan paitsi siksi, että tauti on tavallinen, myös siksi, että pneumokokin kuten streptokokinkin mikrobilääkeresistenssi on yleistynyt. Resistenssiongelmat ovat erityisen hankalia eräissä Etelä-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Italiassa 40 % sekä pneumokokeista että streptokokeista on resistenttejä makrolidiantibiooteille, kertoi tri Karin Prellner Lundista.

- Toivon todella, että rokote toimii, koska uusia lääkkeitä ei ole lähiaikoina tiedossa, totesi Karin Prellner.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on makrolidiantibioottien käytössä oltu konservatiivisella linjalla ja resistenssitilanne onkin pysynyt aisoissa. Karin Prellner korostaa, että suuri merkitys on ollut väestölle suunnatun tiedotuksen hyvä läpimeno lehdistössä. Lehdistön kiinnostus onkin tärkeää säilyttää.

- Nykyään potilaat jo kysyvät lääkäriltä, tarvitaanko antibioottikuuria todella.