78147 osumaa

Kelan kooste lääkäreille viime vuoden resepteistä tulossa

Kela lähetti vuosi sitten ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen koosteen kaikille vähintään 200 reseptiä vuonna 1996 kirjoittaneille lääkäreille. Siitä lääkäri näki mm. resepteistään kertyneet kustannukset ja korvaukset ja niiden muutoksen vuoteen 1995 verrattuna. Lisäksi vastaanottaja saattoi verrata omia lukujaan koko maan sekä oman erikoisalansa vastaaviin tietoihin. Lisäksi koosteeseen oli listattu reseptimääriltään ja kustannuksiltaan suurimmat lääkeryhmät.

Väestöennusteita tuleville vuosikymmenille

Vuonna 1955 ihmisten keskimääräinen eliniän odote oli 48 vuotta, nyt se on 66 vuotta, ja vuoteen 2025 mennessä eliniän odote kasvaa 73 vuoteen. Kehitys näyttää hyvältä, mutta eliniän piteneminen jakaantuu epätasaisesti, todetaan WHO:n juhlavuoden terveysraportissa. Se summaa 50 vuoden ajalta kerättyä tilastotietoa väestön terveyden, syntyvyyden, eliniän, tautikirjon, sairastavuuden ja kuolevuuden kehityksestä ja esittelee ennusteita ensi vuosituhannen puolelle.

Apteekkitoiminnalle eettiset ohjeet

Asiakaskeskeisyys ja kuluttajan oikeudet korostuvat uusissa apteekkitoiminnan eettisissä ohjeissa. Suomen Apteekkariliiton ja Suomen Farmasialiiton hyväksymät ohjeet ovat suomalaiselle apteekkiväelle ensimmäiset. Niiden laatiminen katsottiin ajankohtaiseksi mm. lisääntyneen kilpailun ja apteekkien taloustilanteen kiristymisen vuoksi. Myös voimakas markkinointi ja vaihtoehtohoidot ovat lisänneet apteekkihenkilökunnan vastuuta luotettavan informaation antamisessa, toteavat apteekkialan liitot.

Vammaispalvelulaki 10 vuotta: Vimmaismessuilla pohdittiin vammaispalveluja

Helsinkiläiset mielenterveysyhdistykset pohtivat ensimmäistä kertaa psyykevammaisten asemaa yhdessä sosiaalityöntekijöiden, juristien ja lääkärien kanssa Vimmaismessut 98 -tapahtumassa, jonka järjestivät Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Niemikotisäätiö, Nikkilän sairaalan potilaiden tukiyhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ja Pro Lapinlahti.

Tartuntatautitilanne

Viimeaikojen epidemiologista tilannetta ovat hallinneet virukset; influenssa A -epidemia on nyt laantunut, mutta kalikivirusta löytyy yhä useamman ruokamyrkytysepidemian yhteydessä. Kuten Kansanterveys-lehdessä 3/1998 todettiin, meiltä puuttuu luotettavaa tietoa siitä, miten virusta erittyy normaalioloissa tai kalikivirusripulin jälkeen. Myös aikaisempien vuosien taustatiedot puuttuvat, sillä diagnostiset menetelmät on otettu käyttöön vasta viime vuoden lopussa. Tarvitaan siis todettujen kalikivirusepidemioiden tarkkaa läpikäymistä pidemmältä ajalta, jotta viruksen todellinen epidemiologinen luonne selviää.

Maarit Kokki

Virologinen epidemia-tilanne 23.3.-19.4.1998

Kevät on tullut myös viruslöydösrintamalle. Influenssa A -epidemia hellitti jo maaliskuun lopulla, joskin yksittäislöydöksiä esiintyy yhä. Kaikki analysoidut influenssa A -virukset Suomessa ovat olleet H3N2-alatyyppiä ja valtaosa ns. Sydney-kantaa muistuttavia. Viruslöydösten runsaudesta huolimatta menneen talven influenssaepidemia ei ollut muista mittareista (mm. Helsingin kaupungin poissaolotilastot) päätellen edelliskautista kummempi. Tämä on totta yleisemminkin Euroopassa. Toinen alustava yleistys on, että epidemia vaivasi nyt erityisesti lapsia ikäihmisten päästessä suhteellisesti vähemmällä. Influenssa B:n esiintyminen Suomessa on pysynyt koko kauden yksittäislöydöksinä. Influenssa A/H1N1 -alatyypin viruksia ei Suomessa ole kuluneena kautena todettu yhtään.

Tapani Hovi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat