Yksityissektori on osa kunnallista terveydenhuollon järjestelmää

Suomen Lääkärilehti on numeronsa 16/98 pääkirjoituksessa käsitellyt ansiokkaasti yksityissektoria ja kilpailua terveydenhuollossa. Viimeisen sysäyksen TEPA:n laatimalle ohjelmajulistukselle todellakin antoivat STM:n selvitysmiehet, jotka eivät mitenkään ottaneet huomioon yksityissektoria.

Heikki Lantto

Miksei kasvisruoka kelpaa kardiologeille?

11.6 kerrottiin TV-uutisissa laajasta eurooppalaisesta tutkimuksesta (noin 77 000 potilasta), jonka tulos oli, että vegetaristien (selostuksessa sitä tarkemmin määrittelemättä) sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on 25 % pienempi kuin sekaruoan syöjien. Myös kala- ja kasvisruokaa käyttävien tulos oli huomattavan edullinen.

Ari Mönttinen

Nyt pannaan laitos, hoito, laitoshoito ja hoitolaitos

A(m)pu tulee, palaa jo, niin ovat huonossa huudossa, suoranaisessa pannassa, terveydenhuollon laitokset. Kuntien muut laitokset eivät ole laitostavan maineessa. Miksi?

Pisara

Silmätautien kansanlääkintää

Näkemistä haittaavat tai näön menetystä uhkaavat silmätaudit ovat aiheuttaneet aina pelkoa. Sen vuoksi keinoilla silmätautien hoitamiseksi tai ehkäisemiseksi on ollut tärkeä osuus myös kansanlääkinnässä ennen nykyaikaisen lääketieteen aikaa.

Arno Forsius

Syrjäytyminen - taajamien tulevaisuuden ongelma Suomessakin

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden katsotaan onnistuneen erittäin hyvin yhteiskunnallisten ristiriitojen ja kansalaisryhmien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa. Olemme olleet näihin saakka ylpeitä siitä, että kaduillamme ei näy kerjäläisiä eikä prostituoituja, rikollisuus ei ole järjestäytynyttä ja yhteiskunta on kansalaisilleen vapaa ja avoin. Kansalaisten perustarpeet tyydytetään ja niin fyysinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus on hyvin korkeaa tasoa.

Taito Pekkarinen

Lääkkeiden hinnoissa eroja ja muutoksia

Viime kuukausina lääkkeiden hinnat ovat muuttuneet vähintään kahdesti, kun niiden arvonlisävero aleni vuoden vaihteessa ja kun apteekkien myyntipalkkion määräävää lääketaksaa tarkistettiin huhtikuun alussa. Tämän ohella joissakin lääkeryhmissä on käyty hintakilpailua, jonka seurauksena hinnat ovat saattaneet muuttua jopa useita kertoja. Muutoksia voi tulla myös jatkossa, koska korvattavien lääkkeiden hinnat ovat tulleet määräaikaisiksi ja niiden hintojen kohtuullisuus arvioidaan määräajoin uudelleen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Terveyskeskukset kiinnostuneita MIKSTRAsta

Käynnistymässä olevaan MIKSTRA (mikrobilääkehoidon strategiat) -projektiin haettiin Lääkärilehden kirjoituksen yhteydessä (SLL 1998; nro 13, s. 1524-1526) yhteistyöstä kiinnostuneita terveyskeskuksia. Kiinnostus yllätti iloisesti projektin suunnitteluryhmän: 79 eli lähes kolmannes kaikista terveyskeskuksista on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut ryhtymään ns. anturiterveyskeskukseksi, kun tavoite oli löytää parikymmentä. Anturiterveyskeskukset kokoavat tietoa omasta infektioiden hoitokäytännöstään ja saavat siitä palautetta, minkä ohella infektiopotilailta otetut näytteet tutkitaan tavanomaista laajemmin.

Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä on tutkittu 12-18-vuotiaiden nuorten ruokatottumuksia koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Rasvaisen maidon ja voin käyttö väheni 1990-luvulla lähes yhtä nopeasti kuin 1980-luvulla. Perinteisten täysmaidon ja voin käyttäjät ovat jääneet pieniksi marginaaliryhmiksi. Kahvin juonti väheni selkeästi 1980-luvulla ja pysyi 1990-luvulla ennallaan. Makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö kahvin ja teen kanssa väheni koko 20 vuoden jaksolla. Erityisruokavalioiden, etenkin kasvisruokavalioiden, suosio lisääntyi 1990-luvulla nopeasti. Kuitenkin vihannesten ja kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö oli 1990-luvulla vähäistä. Tytöt ilmoittavat noudattavansa erityisruokavaliota yleisemmin kuin pojat.

Andres Vikat, Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Marjaana Lahti-Koski, Terttu Peltola

Millainen on suomalaisten aikuisten pituuden yhteys sairastavuuteen?

Pituuden ja sairastavuuden välistä yhteyttä tutkittiin Suomen aikuisväestössä vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistosta. Pitkillä miehillä havaittiin keskimääräistä vähemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä parempi koettu terveys. Lyhyillä miehillä oli keskimääräistä enemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä huonompi koettu terveys. Yksittäisistä sairausryhmistä vastaava yhteys havaittiin sydän- ja verisuonitaudeissa. Naisilla haittaava pitkäaikaissairastavuus sekä yksittäisistä sairauspääryhmistä tuki- ja liikuntaelinsairastavuus oli keskimääräistä suurempi sekä lyhyillä että pitkillä. Tulokset viittaavat siihen, että lapsuuden elinolot ovat yhteydessä saavutettuun pituuteen. Pituus puolestaan on yhteydessä aikuisiän terveydentilaan.

Karri Silventoinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Ensiasennuskorvakorut nikkelialtistuksen aiheuttajina

Nikkeliallergian yleisyyden ja yleistymisen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tutkittiin vuonna 1996 ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuutta.

Antti Pönkä, Asta Ekman