EU on vielä outo monille suomalaiskunnille mutta Kymmenet kunnat ovat saaneet EU-rahaa terveyden edistämiseen

Paljon puhuttu EU-rahoitus on vielä vierasta suomalaiskunnille. Kaksi kolmesta terveysbarometria varten haastatellusta 120 terveyskeskusjohtajasta kertoi, ettei kunta ollut hakenut EU-rahaa terveyden edistämiseen. Useimmat näistä kunnista eivät terveyskeskusjohtajiensa näkemyksen mukaan olleet juuri muutenkaan kosketuksissa EU:n kanssa. Yli 30 kuntaa oli kuitenkin hakenut ja saanut EU-rahaa terveyden-edistämisprojektia varten. Monessa EU-rahoista osalliseksi päässeessä kunnassa arvioitiin, että ilman tätä rahoitusta hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Terveyden edistämisen keskuksen terveysbarometria varten tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kunnat olivat saaneet EU:sta rahaa useimmiten työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviin projekteihin, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksiin.

Suvi Sariola

Fullmäktiges vårmöte Siktet inställt på nästa avtalsrunda

Läkarnas löneutveckling vändes i en uppgång efter vinterns avtalsförhandlingar och för att trygga en positiv löneutveckling i framtiden måste förberedelserna för följande avtalsomgång inledas snarast. Det konstaterades då läkarförbundets fullmäktige sammanträdde till vårmöte den 15-16 maj i Läkarhuset i Helsingfors.

Terveydenhuollon tuottavuus

Tiedotusvälineet ovat täyttyneet viesteistä ammattiliittojen kevätkokouksista. Erityisesti vientiliittojen edustajilta on kuulunut sellaisia vaatimuksia, että palkankorotukset tulisi suhteuttaa alan tuottavuuteen ja palkanmaksukykyyn. Lisäpontta näille vaatimuksille on ilmeisesti saatu jo pitkään jatkuneesta nousukaudesta sekä eräiden yritysten optiojärjestelyistä. Suomennettuna viesti on tietenkin se, että vientiliittojen palkankorotusten tulisi olla tuntuvia kun taas julkisen palvelusektorin "rupusakilta" joutaa vaikka viedäkin. Ydinkysymys on se, mitenkä samalla mittarilla voisi mitata tuottavuutta esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja terveydenhuollossa.

Kati Myllymäki

Lääkärien palkankorotukset voimaan heinäkuun alusta

Helmikuun lopussa hyväksytyn lääkärisopimuksen mukaiset palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset astuvat voimaan 1.7.98 lukien. Sairaalalääkärien peruspalkka nousee keskimäärin 10,7 %:lla ja kokonaisansiot 9,8 %:lla samalla kun perustyöaika pitenee 37 tunnista 381/4 tuntiin viikossa. Myös sairaalalääkärien päivystyskorvausjärjestelmä muuttuu heinäkuun alusta.

Marit Henriksson

Eettistä evästystä geeniseulontaan

Toukokuussa julkaistu geeniseulontatyöryhmän muistio tarjoaa tarpeellista evästystä geneettistä seulontaa ja testausta koskevaan eettiseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Eväspaketin suurimpana puutteena on, että esitettyjen suositusten merkitystä lähitulevaisuuden nopeasti muuttuvissa tieteellisteknisissä olosuhteissa on vaikea hahmottaa, koska niiden eettinen perusta on osin hämärän peitossa.

Veikko Launis

Nordisk hälsa och ohälsa

Nordisk medicinstatistisk kommitté (NOMESKO) har just publicerat sin årsrapport för 1995 (Helsestatistik for de nordiska lande 1195, Köpenhamn 1997, ISBN 87-89702-20-4). Boken erbjuder för den som är intresserad av hälso- och sjukvårdsstatistik en hel del intressanta uppgifter.

Svante Stenman

Geenimonistusta jatkuvana virtana

Integroitujen piirien tekniikoilla voidaan rakentaa vahvistinpiiri, joka tekee geenimonistusta PCR-tekniikalla. Vahvistin toimii kemiallisista analysaattoreista tunnetun jatkuvan virtauksen periaatteella.

Erkki Karjalainen

Riittävästi tutkittu ja hoidettu?

Voiko ihminen olla kaiken inhimillisen herra? Eikö mitään poikkeavaa voida hyväksyä sellaisenaan? Moniin marginaalisiin ja elämää uhkaamattomiin toimiin panostetaan rutkasti samaan aikaan kun vanhusten perusterveydenhuolto ontuu resurssipulassa ja psyykkisesti häiriintyneet lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ajoissa.

H. Tapio Hanhela

Ikä ei yksin selitä aivovammapotilaan ennustetta

Nybo työtovereineen korostaa SLL:ssä (1998;53:1619-1623) ansiokkaasti lapsen varhain hankitun, ei myötäsyntyisen aivovamman synkkää ennustetta (1). Huono prognoosi on kuitenkin ollut tunnettu jo mm. Rutterin työryhmän 70-luvun töiden perusteella (2). Nämä tutkimukset ovat ilmeisesti unohtuneet, ja tämän ryhmän lapset jäävät yhä vaille asiankuuluvaa seurantaa ja kuntoutusta. Tätä Ruotsissa tekemämme populaatiopohjainen tutkimus myös vahvistaa, sillä siitäkin huolimatta, että joka toisella oli neurologisia oireita ja löydöksiä, vain 20 % vaikean aivovamman saaneista lapsista tuli kuntoutuksen piiriin (3). Suomesta ei ole vastaavaa selvitystä, mutta on ilmeistä että tilanne on samankaltainen.

Lennart von Wendt

Vastine edelliseen

Kiitämme Lennart von Wendtiä mielenkiinnosta artikkeliimme "Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista" (SLL 1998;53:1619-1623). Aikuisikään saakka ulottuneita seurantatutkimuksia lasten vaikeista aivovammoista ei tiedossamme ole. Rutterin työryhmän prospektiivisessa tutkimuksessa seuranta-aika oli 21/4 vuotta. Aineistomme koostui vuosina1959-69 liikenteessä vaikean aivovamman saaneista alle kouluikäisistä lapsista, jotka vakuutusyhtiöiden toimesta oli ohjattu Vakuutusalan kuntouttamiskeskukseen parhaan mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Aineiston tilastollista edustavuutta on mahdoton arvioida, koska kattavia tietoja lasten aivovammoista Suomessa ei ole, joten populaatiopohjaiselle tutkimukselle olisi tarvetta. Kyseessä on kuitenkin tietyllä aikavälillä kerätty konsekutiivinen aineisto, jonka yleistettävyysrajoitukset ovat samat kuin pienissä perusteellisesti tutkituissa aineistoissa yleensä.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi