Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimityksiä

Vieraskielisessä kirjallisuudessa kiinnittävät huomiota sairaaloiden monenlaiset nimitykset. Useissa läntisen kulttuurin kielissä niiden juuret ovat antiikin ajassa tai keskiajassa. Suomessa sairaaloiden ja hoitolaitosten nimet ovat olleet varsin kauan kansallisen kielen mukaisia, esim. sairaala, parantola, hoitola ja vanhainkoti. Näin on tapahtunut myöhemmin muissakin kielissä, esim. ruotsissa sjukhus, tanskassa sygehus, flaaminkielessä ziekenhuis, saksassa Krankenhaus.

Arno Forsius

Sepelvaltimotaudin ehkäisy valokeilassa

Suomalaisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus oli huippulukemissa 1960-luvun puolivälissä. Suomalaiset miehet olivat tällöin kärkisijalla kansainvälisissä sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa ja myös suomalaiset naiset olivat lähellä näiden tilastojen kärkeä. Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyi kuitenkin 1960-luvun loppuvuosina laskuun, joka on sittemmin jatkunut yhä jyrkempänä. Työikäisten suomalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on 1960-luvun loppuvuosista lähtien vähentynyt noin 60 %, ja niinpä suomalaiset eivät enää pitkään aikaan ole olleet kansainvälisten tilastojen kärkisijoilla. Tuoreimmissa eurooppalaisissa tilastoissa suomalaiset miehet ovat 10. sijalla ja suomalaiset naiset 14. sijalla. Tilastojen kärkeen ovat viime vuosina nousseet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat, joissa kuolleisuus sepelvaltimotautiin on ollut selvästi lisääntymässä.

Kalevi Pyörälä

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1997

Suomalaiset lääkärit määräsivät vuonna 1997 korvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 288 000 markalla, ja summa kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia. Terveyskeskuksissa toimineet lääkärit kirjoittivat puolet avohoidon resepteistä. Erikoisaloista suurimmat lääkekustannukset syntyivät yleislääketieteen ja sisätauti-lääkäreiden lääkemääräyksistä. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedostoon, johon tulleita tietoja eritellään seuraavassa erikoisaloittain ja toimipaikan mukaan. Lääkärit ovat juuri saaneet myös postitse omia reseptejään koskevat henkilökohtaiset koosteet.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutokset FINRISKI-tutkimuksessa 1972-1997

FINRISKI-tutkimuksessa on seurattu väestön sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yleisyyttä viiden vuoden välein tehdyillä väestötutkimuksilla. Tuorein kartoitus tehtiin keväällä 1997. Seerumin kolesterolipitoisuus on edelleen pienentynyt ja systolisen verenpaineen taso laskenut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, mutta diastolisen verenpaineen lasku on pysähtynyt. Ylipainoisten osuus väestöstä on edelleen lisääntynyt. Miesten tupakointi on vähentynyt, koska nuoremmista ikäluokista harvempi on aloittanut tupakoinnin kuin vanhemmista. Tupakoinnin lopettaminen ei sen sijaan ole miehillä oleellisesti lisääntynyt. Naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Tämä johtuu tupakoinnin lopettaneiden osuuden kasvusta. Naisten tupakoinnin aloittaminen on edelleen lisääntynyt.

Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti, Georg Alfthan, Jouko Sundvall, Pirjo Pietinen, Pekka Puska

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn onnistuminen Suomessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn väestöstrategian tavoitteena on tärkeimpien riskitekijöiden vaikutuksen heikentäminen koko väestössä. Tähän on Suomessa pyritty jo 25 vuoden ajan. Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien väestöstä tehtyjä mittauksia tarkastelemalla arvioitiin strategian onnistumista. Naisten tupakointia lukuun ottamatta riskitekijöiden vaikutusta on saatu menestyksellisesti vähennetyksi, ja tämä näyttää selittävän suuren osan sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt voimakkaammin kuin riskitekijöiden perusteella voitaisiin ennustaa, joten ilmeisesti kehitykseen ovat vaikuttaneet myös uudet hoitokeinot tai muut tekijät.

Erkki Vartiainen, Pekka Puska, Pekka Jousilahti, Jussi Huttunen

Sepelvaltimotaudin sekundaariprevention toteutuminen KYS:ssa hoidetuilla potilailla EUROASPIRE-tutkimuksen tuloksia

Vuonna 1994 julkaistussa eurooppalaisessa suosituksessa sekundaaripreventio nostettiin ehkäisytoimien tehostamisen ensisijaisuus-järjestyksessä ykkössijalle. EUROASPIRE-tutkimus kartoitti sekundaariprevention toteutumista yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96. Suomessa tutkimus tehtiin KYS:n välittömällä vastuualueella. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä, toimenpiteitä niiden vähentämiseksi sekä lääkehoitoa selvitettiin ohitusleikkauksella hoidettujen, pallolaajennuksella hoidettujen, sydäninfarktin sairastaneiden ja muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen takia sairaalassa hoidettujen potilaiden sairauskertomuksista, haastattelemalla potilaat ja mittaamalla vaaratekijät. Suomessa selvitettiin myös suositellun ruokavalion toteutuminen vähintään kuuden kuukauden kuluttua sairaalahoitoon johtaneesta tapahtumasta. Tutkimus osoitti, että sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon tähtäävässä hoitokäytännössä on runsaasti parantamisen varaa, sekä vaaratekijöiden tason vähentämisessä että profylaktisessa lääkehoidossa.

Heli Koukkunen, Ari Kemppainen, Seppo Lehto, Arja Erkkilä, Essi Sarkkinen, Matti Uusitupa, Kalevi Pyörälä

Huimauspotilas vastaanotolla sisätautilääkärin näkökulmasta

Huimauksen taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia kuin korvista johtuvat tai neurologiset syyt, joita ovat esimerkiksi benigni positionaalinen huimaus, vestibulaarineuroniitti tai Ménièren oireyhtymä. Kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hänen tulee pitää mielessään myös muut mahdolliset huimauksen syyt ja poissulkea ne johdonmukaisesti anamneesin, kliinisen statuksen ja tarvittaessa muutamien tutkimusten avulla. Huimausta aiheuttavat tavallisimmin lääkkeiden sivuvaikutukset, ortostaattinen reaktio, autonomisen hermoston labiliteetti (dystonia neurocirculatoria) ja sydänperäiset syyt.

Hannu Vanhanen, Harri Lindholm

Henkinen kuntoutus - onko sitä?

Henkiseen kuntoutukseen tähtäävät psykoterapeuttiset interventiot on todettu erinomaisen tuloksellisiksi. Niiden tarkoituksenmukaista käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä rajoittaa se, että käytännössä kuntoutuksen rahoituksen edellytyksenä on jo todettu sairaus. Uudenlaisten ennaltaehkäisevän psykoterapiakuntoutuksen toimintamallien kiireellinen kehittäminen olisi tarpeellista uupumisen ehkäisyä varsinkin psyykkisesti kuormittavissa ihmissuhdeammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetustehtävissä toimiville. Tällä hetkellä säästöjen tarve ohjaa kuntoutuksen sisältöä enemmän kuin potilaan yksilöllinen kuntoutustarve.

Kari Pylkkänen

Tamoksifeenitutkimus keskeytettiin

Yhdysvalloissa alkoi muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, voidaanko tamoksifeenilla estää rintasyövän ilmaantuminen naisilla, joilla on rintasyövän vaaratekijöitä, kuten rintasyöpää lähisukulaisilla, myöhäinen ensisynnytys, aikainen menopaussi tai ikää yli 60 vuotta. Preventiokokeilun taustalla oli se, että satunnaistettujen liitännäishoitotutkimusten perusteella tamoksifeenin syönti estää leikkauksella hoidetun syövän uusiutumisia, mutta myös toisen rintasyövän kehittymisen vaara vastakkaiseen rintaan vähenee keskimäärin noin 50 %. Preventiotutkimuksen alkua saatteli pieni kohina, sillä tamoksifeenin tiedettiin lisäävän samalla kohtusyövän vaaraa.

Heikki Joensuu

Finasteridi ja eturauhasoireet pitkäaikaisseurannassa

Finasteridi on 5alfa-reduktaasin estäjä, jota käytetään hyvänlaatuisen eturauhassuureneman oireiden hoitoon. Ennestään tiedetään, että finasteridi helpottaa prostatahyperplasian oireita ja pienentää suurentuneen eturauhasen kokoa, mutta vasta nyt saadaan neljän vuoden seurantatietoja siitä, miten nuo edulliset vaikutukset säilyvät.

Robert Paul