78270 osumaa

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito - Tammisaaren malli

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito eli kotisairaalatoiminta käynnistettiin Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa vuonna 1995. Se on joillekin potilaille vaihtoehto muuten välttämättömälle sairaalahoidolle. Osa sairaalan sairaansijoista siirretään tällöin potilaiden kotiin, ja ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva pätevä hoitotiimi vastaa hoidosta käyttäen hyväkseen sairaalan asiantuntemusta ja tekniikkaa. Kokemukset runsaan 500 kotisairaalapotilaan hoidosta kahden vuoden ajalta osoittavat potilaita olleen sairaalan kaikilta erikoisaloilta. Diagnooseista yleisimmät olivat pahanlaatuiset taudit ja infektiosairaudet. Varovaisen arvion mukaan kotisairaala on osastohoitoa edullisempi vaihtoehto. Suurin etu on kuitenkin potilaan parempi elämän laatu ja mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hoidon lääketieteellisestä laadusta ei missään vaiheessa ole tingitty.

Ulla Wikström, Henrik Weibull, Matti Klockars

Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tutkimusvalikoima ja ulkoisen laadunvarmennuksen käyttö

Kansanterveyslaitoksessa toimiva mikrobiologian laboratorioiden toimilupatyöryhmä selvitti kyselytutkimuksella eräiden tartuntatautien diagnostiikka-käytäntöä kaupallisten testikittien osalta. Viikon ajalta ilmoitetut tiedot osoittivat, että käytössä on melkoisen kirjava määrä eri testisovelluksia. Tavoitteena oli samalla kerätä tietoa kliinisen mikrobiologian laboratorio-tutkimusten laaduntarkkailun kehittämiseksi, sillä valmisteilla oleva EU:n direktiivi tuo ilmeisesti muutoksia testien käytön ja laadun valvontaan. Yhteistyötä käyttäjien, valmistajien, maahantuojien ja viranomaisten kesken tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Pauli Leinikki, Anja Siitonen, Antti Nissinen, Reija Hirvonen

Seerumiseulonta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tulokset ja tehokkuus sikiön 21-trisomian ja kehityshäiriöiden diagnostiikassa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin vuoden 1995 alusta yhtenäinen seerumiseulontajärjestelmä, joka tarjoaa alle 40-vuotiaille raskaana oleville naisille vapaaehtoista seerumiseulontaa ja yli 40-vuotiaille äideille mahdollisuutta päästä halutessaan suoraan sikiön kromosomitutkimukseen. Seerumiseulontaan oikeutetuista 11 682 naisesta 68 % antoi verinäytteen 2,5 vuotta kestäneen seurannan aikana, ja 40 vuotta täyttäneistä naisista 91 % (314) hakeutui sikiön kromosomitutkimukseen. Kaikista aikavälillä todetuista 21-trisomiatapauksista löytyi seulontajärjestelmällä 63 %, ja seerumiseulonnan herkkyys 21-trisomian suhteen oli 70 %. Suurentuneen seerumin alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuuden avulla löytyi lisäksi 5 kongenitaalinefroositapausta ja 8 muuta sikiön vaikeaa kehityshäiriötä. Seulontajärjestelmä tehosti Downin oireyhtymän diagnostiikkaa ja vähensi yhtä diagnoosia varten tarvittavien invasiivisten sikiötutkimusten määrää. Järjestelmä on toimiva, ja suosittelemme edelleen, että yhtenäistä käytäntöä noudatettaisiin.

Reita H. Nyberg, Jukka Uotila, Pertti Mörsky, Risto Tuimala, Kalle O.J. Simola

Syöpägeenitestit tulevat - olemmeko valmiit?

Syövälle altistavien geenivirheiden löytyminen ja testien kehittyminen niiden toteamiseksi ovat tuoneet pohdittavaksi monenlaisia hyöty- ja haittanäkökohtia (1). Kokemusta periytyvistä taudeista on toki entuudestaan, mutta viime vuosien nopea kehitys ihmisen genomin tuntemuksessa ja testaamisessa sekä monien yleisten tautien taustalta löytyneet geenivirheet ovat yllättäneet käytännön terveydenhuollon.

Kaija Holli

Velho ja portinvartija

Olipa kerran vihreäkunnaisessa ja leppeätuulisessa maassa mahtava velho ja hänen portinvartijansa. Velho asui suuressa valkeassa linnassaan vuorella kaupungin ulkopuolella. Linnassaan hänellä oli ihmeellinen kristallipallo, josta hän pystyi jokaiselle ihmiselle kertomaan, miksi tämä oli onneton. Ja sitten hän saattoi voimallisilla taikajuomillaan muuttaa heidät kaikki jälleen onnellisiksi. Velho oli viisaista viisain.

Terveyttä kulttuurista

Suomessa on toiminut Terveyttä kulttuurista -verkosto terveydenhuollon eri tahojen ja yksittäisten asianharrastajien yhteistyönä. Aiheesta järjestettyyn seminaariin 30.1.98 kokoontui eri alojen edustajia käsittelemään kulttuuristen tekijöiden osuutta terveydenhuollossa. Aihepiiri koskettaa monia kiinnostavia kysymyksiä nykylääketieteessä ja ansaitsisi teknologisen ajattelun valtakaudella enemmän huomiota.

Johannes Lehtonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat