78270 osumaa

Uutiskirje Ranskasta

Vaikka Ranska on tottunut vastaanottamaan vuosittain noin 60 miljoonaa turistia, olivat kesä ja heinäkuussa pidetyt jalkapallon maailmanmestaruuskisat aivan uudenlainen haaste lääkäreille ja ensiapuhenkilökunnalle. Stadioneilla päivystäneiden 150 lääkärin lisäksi valtakunnallinen Sentinelles 98 -projekti kokosi yhteen 648 yksityistä yleislääkäriä, 26 SOS-lääkäri-organisaatiota, kansallisen tutkimuskeskuksen INSERMin ja kaikkien kymmenen kisa-kaupungin ensiapuverkostot, Pariisin lentokenttien terveys- ja ensiapuyksiköt sekä päästadionin kotikaupungin Saint-Denisin terveyskeskukset. Yhdistetyn yhteistyö- ja tutkimusprojektin tavoitteena oli sekä varmistaa lääkäreiden ja ensiapu-henkilökunnan katastrofivalmius että koota aineistoa massa-tapahtuman terveysvaikutuksista ympäristöönsä.

Virpi Latva

Tutkimusmenetelmän positiivinen ennustearvo - lääketieteen virtuaalilemmikki

Lääketieteellisessä julkaisussa oli taannoin artikkeli, jossa vaadittiin laboratoriokokeiden järkiperäistämistä ja todettiin mm., että on hullua kun terveyskeskus ottaa laboratoriokokeen ja lähettää sen tutkittavaksi ulkopuoliseen laboratorioon ja sitten keskussairaala ottaa samasta potilaasta saman kokeen ja lähettää sen samaan ulkopuoliseen laboratorioon ja lopulta sairaalassa otettua koetta pidetään lopullisena viisautena. Sinänsä ansiokkaassa tekstissä myös muistutettiin, että onhan se aivan sama, otetaanko koe terveyskeskuksessa vai sairaalassa, jos laboratoriokoe sitten tutkitaan aivan samoilla menetelmillä.

Olli-Pekka Ryynänen

Yleislääkärin käsikirjan toimitukselle

Yleislääkärin käsikirjan vuoden 1996 painoksessa on Peter Wahlbergin kirjoitus lymen borrelioosista. Siinä sanotaan ihmisen verta imevän ja borrelia spirokeettoja kantavan puutiaisen levinneen koko Etelä-Suomeen noin Pietarsaaren leveysasteelle saakka. Peter Wahlberg on myös kirjoittanut asiasta yleistajuisen esitteen, jonka on tuottanut Folkhälsan (1994). Siinä kysytään, ovatko puutiaisen pistot erityisen tavallisia Ahvenanmaalla? Vastaus: Yhtä tavallisia kuin muualla puutiaisille sopivassa maastossa, esim. Turunmaalla ja Ruotsin Roslagenissa.

Eero Nevanlinna

Vastaus Eero Nevanlinnalle

Eero Nevanlinna sekoittaa kaksi asiaa: Hänen arvostelemansa ja minun kirjoittamani tekstit koskevat puutiaisen piston todennäköisyyttä, ja hänen siteeraamansa numerot (334/100 000 jne.) taas aivan toista asiaa eli myöhäisen borrelioosin serologisesti raportoitua ilmaantuvuutta. On todettu tosiasia, että puutiaisia esiintyy koko Etelä-Suomessa Pietarsaaren leveysasteelle saakka. On myös totta, että puutiaisen pisto Ahvenanmaalla on yhtä tavallista kuin Turunmaalla ja Roslagenissa, mikäli liikkuu puutiaisen esiintymäalueilla. Puutiaisen esiintymä vaihtelee voimakkaasti samalla seudulla jopa 100 metrin välein riippuen kasvillisuudesta ym.

Peter Wahlberg

Hematologian herkkupalat kansissa

Vaikka nykyaikainen viestintätekniikka on tuonut ulottuvillemme näyttöpäätteiden kautta mitä ihmeellisimpiä graafisia, kuvallisia ja kirjallisia esityksiä, ei meidän pidä kuvitella, että painoalan kehitys olisi mitenkään laahannut jäljessä. Takana ovat ajat, jolloin oppikirjoja saattoi julkaista pelkkinä tekstiä sisältävinä niteinä - nykyään on oltava kuvia, kaavioita ja runsasta väritystä, ja mikäs sen parempi oppimisen tueksi. Parantunut painotekniikka on myös tehnyt mahdolliseksi eritasoisten oppikirjojen räätälöimisen lukijoiden tarpeita varten.

Robert Paul

Pulskan pojan parhaaksi

Yleensä muoti on vallan hetkellinen ilmiö, joka häipyy yhtä nopsaan kuin tuleekin. Tyypillistä sille on sekin että se rietas herää henkiin jonkun kymmenen vuoden välein ja villiinnyttää uudet, hyväuskoiset uhrit yhtä julmasti. Tästä olisi itsekullakin varmasti esimerkkejä mielinmäärin. Nykylasten vaatetusta katsellessani olen vakuuttunut ettei viisastumista jälkipolvessamme ole suinkaan tapahtunut; yhtä typerän, viluisen, köyhän ja kurjan näköisiä ovat juniorimme kuin itse olimme jokuaika takaperin. Tosin tyttäreni väittää että minä se vasta näytänkin resupekalta tietä tallatessani, mutta samalla tavoinhan kritisoin isäukkoani itsekin murrosiän hormonimyrskyssä.

Kotisairaala on hyvä idea, mutta vielä keskeneräinen

Erikoissairaanhoitoon kohdistuneet säästöpaineet, sairauksien tutkimisen ja hoidon nopea kehittyminen ja hoidon laajeneminen uusiin, usein iäkkäämpiin potilasryhmiin ovat synnyttäneet länsimaissa tämän vuosikymmenen alkupuolella ajatuksen aikaisemmin sairaalassa annetun hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Idea tällaisesta kotisairaalasta on lähtöisin pyrkimyksistä hoitaa kuolevia syöpäpotilaita mahdollisimman pitkään kotona. Myös päiväkirurgian kokemukset ovat vieneet ajatuksia tähän suuntaan. Erilaisilla malleilla toimineista kokeiluista on kertynyt jo jonkin verran tutkimusraportteja, joista yhden, Tammisaaressa toteutetun suomalaisen pioneerityön tulokset julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat