Reumatoimenpiteet kannattaisi keskittää

Reumasairauksien vuoksi tehtäviä tekonivelleikkauksia suoritetaan maassamme 36 laitoksessa. Kahdessakymmenessäkuudessa sairaalassa niitä tehdään alle kymmenen vuosittain. Tämä määrä ei todennäköisesti riitä sairaaloissa pitämään yllä tarvittavia toimintavalmiuksia. Reumatoimenpiteissä tarvittaisiin valtakunnallista keskittämistä toiminnan laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi, todetaan Stakesin julkaisemassa tilastoraportissa vuodelta 1996. Vuosittain tehdään nivelreuman vuoksi noin 350 tekonivelleikkausta ja tarve tulee kasvamaan varsinkin vanhemman väestön piirissä lähivuosina.

Lasten korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat koolla Helsingissä

Kommunikaatiotaitojen merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnassa. Aiemmin ihmiset tekivät ruumiillista työtä, nykyään melkein missä tahansa työssä tarvitaan kommunikaatiotaitoja ja tietokonetta. Niinpä esimerkiksi kuulon heikkenemän aiheuttamat kielenkehityksen ongelmat ja kommunikaatiovaikeudet uhkaavat johtaa vaikeaan syrjäytymiseen. Pienikin kuulon heikkenemä varhaisvuosina voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin, kun lapsi ei esimerkiksi pysty selviytymään koulunkäynnistä meluisassa luokassa, totesi amerikkalainen tri Robert J. Ruben kansainvälisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. Noin 1 000 osanottajaa keränneessä kongressissa käsiteltiin alan kysymyksiä perustutkimustasolta kliinisiin sovellutuksiin.

Kehitysvammaisten avohoidossa puutteita

Kehitysvammaiset tarvitsevat muutakin kuin ruoan ja vuoteen asuntolassa tullakseen toimeen avohoidossa. Säästötoimet ovat nyt karsimassa lähes kaikki oheispalvelut, kuten ympärivuorokautisen avun mahdollisuuden, päivätoiminnan ja työtilaisuudet. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jää laitoshoito, joka on kuitenkin selvästi kalliimpaa kuin avopalvelut. Käynnissä ollut palvelurakennemuutos laitoksista itsenäiseen asumiseen onkin nyt muuttamassa suuntaa, ja hajautuksen aikana suljettuja laitospaikkoja on jouduttu avaamaan uudelleen. Lisäksi iäkkäiden vanhempien luona asuu noin 4 000 kehitysvammaista. Kun vanhemmat joutuvat vanhainkotiin, ei kehitysvammaiselle lapselle löydy riittäviä avopalveluja ja hänetkin on sijoitettava laitokseen. Kehitysvammaisten sijoittaminen laitoshoitoon maksaa noin 400-850 mk vuorokaudessa ja avopalveluasuminen maksaa 150-500 mk. Kehitysvammaliiton arvion mukaan parin seuraavan vuoden aikana on rakennettava noin pari tuhatta palveluasuntoa kehitysvammaisille oheispalveluineen.

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 16/98 uutispäivyrissä julkaistuihin poimintoihin WHO:n terveysraportista oli päässyt livahtamaan painovirhe, jonka vuoksi väestöennustelaskelmat näyttävät käsittämättömiltä. Oikeat luvut ovat seuraavat:

Kielitaitoa lääkeneuvontaan

Apteekkien koulutus- ja tiedotussäätiö on julkaissut kätevän apuvälineen ulkomaalaisten asiakkaiden lääkeneuvontaan. Piktogrammiopas on pieni vihkonen, jossa asiat esitetään pelkistetyin kuvin. Kuvien alla on lisäksi selitysteksti 10 kielellä, suurimpien eurooppalaisten kielten lisäksi japaniksi, somaliksi ja arabiaksi. Ohjeet koskevat tavallisia lääkkeiden ottamiseen, säilyttämiseen, käyttötarkoituksiin, haittavaikutuksiin ja vasta-aiheisiin liittyviä asioita.

Väki vaihtuu jälleen Lääkärilehdessä

Lääkärilehdessä mm. avoimia virkoja -osastoa hoitanut Sirpa Aro on jäänyt eläkkeelle. Kaikkiaan hän ehti olla Lääkäriliitossa 37 vuotta, josta ajasta yli 20 vuotta toimituksessakin. Hänen tilalleen toimitusapulaiseksi on valittu painopinnanvalmistaja Paula Krom.

Hankalan potilaan ja lääkärin ongelma - miten tähän tultiin?

Millainen potilas on hankala? Jotkut potilaat ovat useampien lääkärien mielestä hankalia, kuten esimerkiksi vihamieliset potilaat, joskin lääkärien mielipiteet kuitenkin vaihtelevat. Kuinka paljon ärsyttävät riippuvainen, erityiskohtelua vaativa, hoitoratkaisuja sanelemaan pyrkivä potilas ja ns. "pinnari" tai itse käyttäytymisellään ongelmia aiheuttava, esimerkiksi itsetuhoinen potilas? Lääkärit oppivat kokemuksesta, millaiset potilaat ovat omasta ja toisten lääkärien mielestä hankalia.

Erkki Äärelä

Tietoteknologian avulla saumattomia palveluketjuja

Kokeilualuettaan vielä etsivä makropilotti on ratkaisevassa asemassa, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa lähdetään käytännössä kehittämään saumattomia palveluketjuja ja testaamaan omaa asiakaskorttia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä selvitti keinoja, joilla palveluketjun saumattomuutta voidaan edistää tietoteknologian avulla, ja ehdottaa mm. tietoverkkoihin uusia palveluja.

Suvi Sariola

Makropilotin korttikokeilu alkaa hahmottua Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti tunnistaa sormenjäljen

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ryhdytään kokeilemaan uutta asiakaskorttia ja siinä ns. biometristä tunnistusmenetelmää, todennäköisesti sormenjälkeen perustuvaa tunnistusta. Asiakaskorttia kokeillaan makropilotissa, ensi syksynä alkavassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakokeilussa, jonka pilottialuetta ei ole vielä valittu. Makropilotin perusteella arvioidaan kortin tarkoituksenmukaisuutta ja päätetään, onko kortti syytä ottaa käyttöön laajemmin. Asiakaskorttia on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka jätti yhteisen muistion palveluketjuja selvittäneen työryhmän kanssa.

Suvi Sariola

Teknologia pääteemana Terve-Sos-tapahtumassa

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnitellun asiakaskortin ydinkysymys on sen monikäyttöisyys. Tekniikka antaa kortin kehittämisessä suuret mahdollisuudet, mutta korttia käyttämään halukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden lukumäärä riippuu korttiin kytkettyjen palvelujen lukumäärästä, kortin hyödyllisyydestä. Näin arvioitiin Oulussa pidetyssä Terve-Sos 98 -tapahtumassa, jonka seminaareissa pohdittiin muun muassa teknologiaa ja hyvinvointiklustereita.