Lapsuusiän diabetes yleistyy jatkuvasti

Lapsuusiän diabetes (insuliininpuutos diabetes) on toiseksi yleisin varhaislapsuudessa puhkeava krooninen tauti. Geenien ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, mutta sen etiologia on yhä epäselvä. Geneettisesti tauti liittyy ainakin ihmisen HLA-alueeseen (Human Leucocyte Antigen), kromosomissa 6. Kuitenkaan ei tiedetä tarkalleen, mikä tai mitkä HLA- alueen geenit varsinaisesti altistavat taudille.

Janne Pitkäniemi, Päivi Onkamo

Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Teleultraäänikonsultaatio terveyskeskuksesta sairaalaan

Terveyskeskuslääkärin tekemä ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus. Terveyskeskuksissa ultraäänitutkimuksia tekee usein vain yksi lääkäri ja suhteellisen vähäisellä kokemuksella. Paikalliseen konsultaatioon epäselvän löydöksen sattuessa ei yleensä ole mahdollisuuksia. Tällöin lääkäri joutuu miettimään, pitäisikö potilas lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Teleultraäänikonsultaatiossa voidaan konsultoitavaksi lähettää pelkkä ultraäänilöydös. Kokeilimme menetelmää Kuhmon terveyskeskuksessa ja havaitsimme, että jo nykyisessä teknisessä kehitysvaiheessaan se soveltuu yksittäisten epäselvien löydösten tarkasteluun. Tiedonsiirtotekniikka kehittyy edelleen ja jo lähitulevaisuudessa etäkonsultaation käyttöä uä-tutkimuksissa kannattaa harkita.

Petri Sipola, Markku Päivänsalo, Leo Mäkäräinen, Jukka Lehtovirta, Jarmo Reponen, Antero Koivula

Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve

Kehitysvammahuollossa on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävä rakennemuutos. Laitoshoitoa on supistettu ja avohuollon palveluja lisätty. Rakennemuutos on tuonut samalla esiin kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja vaikeiden käyttäytymisongelmien yleisyyden. Tämän väestöryhmän psyykkisten häiriöiden diagnosointi on vaativa tehtävä, joka edellyttää alan erityisosaamista. Kehitysvammaneuvoloiden ja -poliklinikoiden asiakkaista Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä tehty tutkimus osoittaa, että kehitysvammaisten psyykkiset oireet ovat usein monisäikeisiä, minkä vuoksi moniammatillisen työryhmän tekemä arviointi on tarpeellinen. Psyykkinen oireilu voi kertoa paitsi mielenterveyshäiriöistä myös somaattisiin sairauksiin liittyvistä oireista tai reaktioista epätyydyttävään elämäntilanteeseen. Osa mielenterveyspalvelujen tarpeessa olevista kehitysvammaisista jää mahdollisesti kokonaan vaille asianmukaista tutkimusta ja hoitoa.

Esa Chydenius, Markus Kaski, Heikki Seppälä, Riitta Tokola

Sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki: Erikoismaksuluokan kehittämisessä sopimuslääkärijärjestelmäksi on tärkeintä sen ulottaminen koskemaan myös poliklinikoita

- Raportin ehdottomasti tärkein ansio on, että tavoitteeksi on asetettu erikoismaksuluokan kehittäminen sopimuslääkärijärjestelmäksi niin, että se laajenee koskemaan myös poliklinikoita, sanoo sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki erikoismaksuluokkajärjestelmän ja siihen liittyvän lääkärien erillispalkkiojärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän raportista. Hän on itse osallistunut työryhmän työskentelyyn Suomen Lääkäriliiton edustajana.

Tuomo Saarikko

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto: Olisi löydettävä terveyspoliittisia tavoitteita paremmin tukeva palkkaustapa

- Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut yleisesti ottaen huoli, että erityismaksuluokkaan perustuva palkkaustapa johtaa terveyspoliittisesti epäsuotaviin seurauksiin. Siksi olisi toivottavaa, että löytyisi tapa, joka paremmin tukisi hyvän hoidon tavoitteita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

WHO 50 vuotta Maailman terveysasiantuntija hakee uudenlaista roolia

Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla on 50 vuoden aikana saavutettu paljon, mutta samaan aikaan haasteet ovat jatkuvasti laajentuneet. Uudelle vuosituhannelle järjestön luotsaa uusi pääjohtaja, kesällä virkaansa astuva Gro Harlem Brundtland, joka on viestittänyt pitävänsä ykköstehtävänä terveyden nostamista maailmankartalle. Häneen kohdistuu paljon odotuksia, sillä järjestön imago on viime vuosina kärsinyt monenlaisista ristiriidoista. Viime vuonna päättyneen kolmivuotiskauden Suomea WHO:n hallintoneuvostossa edustanut ylijohtaja Kimmo Leppo näkee järjestön uudessa tilanteessa paljon kiinnostavia avauksia.

Marianne Jansson

STM:ltä juhlapäivänä kunniakirjoja WHO-työstä

Sosiaali- ja terveysministeriö jakoi Maailman terveyspäivänä kunniakirjoja ansioista WHO-yhteistyössä. Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä palkittiin emeritusprofessori Leo Kaprio, joka toimi 1967-85 WHO:n Euroopan alueen johtajana, ja professori Pirjo Mäkelä, jonka työ on painottunut tarttuvien tautien ehkäisyyn ja rokotteiden kehittämiseen sekä WHO:ssa että muissa järjestöissä.

Kipu, suru ja kokonaisvaltainen auttamiskäsitys

Ihmiset puhuvat kivusta lääkärin kanssa, kun taas surusta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta keskustellaan papin kanssa. Vaikka näillä käsitteillä ei ole yhtä täsmällistä sisältöä kuin kivulla, ne ovat sekä autettavan että auttamisen kannalta merkittäviä asioita. Kivun ja surun käsitteleminen on osa ihmisen elämänhallintaa, joka on vain osittain rationaalista, tahdonvaraista tai tiedostettua. Autettavalla on oma näkökulmansa, oma käsitys itsestään ja vaivoistaan. Miten eri auttajat siihen liittyvät? Miten kukin heistä ymmärtää autettavan ongelmat?

Voitto Huotari

WWW-lyhenteet

World Wide Web käyttää kymmeniä protokollia, sääntöjä joita käyttäen tieto siirtyy verkossa.

Erkki Karjalainen