Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Allogeeninen ja ksenogeeninen luun morfogeneettinen proteiini luurekonstruktiossa

Tämä kokeellinen väitöskirjatyö keskittyi luonnollisen, eläinperäisen, hirven ja lampaan luusta eristetyn luun morfogeneettisen proteiinin (bone morphogenetic protein, BMP) tutkimiseen erilaisin, osittain työn aikana kehitetyin in vivo -testausmenetelmin sekä samalla sen käyttöön kokeellisten luunpuutosalueiden korjauksessa. Päämääränä on myöhemmin hyödyntää BMP:a kliinisesti erityisesti väittelijän edustaman käsikirurgian alalla, ortopediassa sekä yleensä rekonstruktiivisessa kirurgiassa muilla keinoilla vaikeasti paranevien murtumien ja paikallisten luunpuutosalueiden hoidossa.

Veikko V. Viljanen

Suomalaisten lasten ja nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyys ja perinnöllisyys

Väitöskirjatyössäni tutkittiin suomalaislasten ja -nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyyttä ja perinnöllisyyttä sekä dilatoivan kardiomyopatian (DCM) ennustetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti enterovirusinfektioiden osuutta lasten terminaalivaiheen DCM:n patogeneesissa. Viimeksi mainittua asiaa selvittääksemme kehitimme nopean ja herkän polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvaan menetelmän enterovirusten osoittamiseksi ja luokittelemiseksi sydänlihasnäytteistä; menetelmän toimivuus testattiin ensin kokeellisessa hiiren enterovirusmyokardiittimallissa sekä virusviljelypositiivisia potilasnäytteitä analysoimalla.

Anita Arola

Patologian laatutunnuksia myönnetty

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto on myöntänyt IAP:n (International Academy of Pathology) laadunvarmistustyöryhmän lausunnon perusteella patologian laatutunnuksen 1.1.1998-31.12.2000 väliseksi ajaksi seuraaville yksiköille. Laatutunnuksen mukainen toimiala on esitetty sulkeissa.

Ilo pidentää ikää sydänviikolla

Suomen Sydäntautiliiton sydänviikkoa vietetään 19.-26.4. Teemana on elämänilo ja muut hyvinvoinnin osa-alueet. Elämänilo halutaan saada esiin tästä totisesta kansasta, jota on pienestä pitäen kasvatettu käyttäytymään normien mukaan. Liika hyväntuulisuus voi herättää kanssaihmisissä epäilyksiä, jopa kateutta. Sydänviikolla pyritään antamaan tilaa kaikenlaisille tunteille, hyville ja huonoille, että ihminen voisi kokea ne ja tulla paremmin toimeen itsensä kanssa.

Vuorotteluvapaa yhä suositumpi

Yhä useammat työntekijät käyttävät hyväkseen mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen. Vuorotteluvapaan kokeilu alkoi vuonna 1996, ja tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä vapaata oli käyttänyt jo yli 13 700 työntekijää. Järjestelmän ehtoja parannettiin lainmuutoksilla vuodenvaihteessa korottamalla vuorotteluvapaan korvausta ja poistamalla korvauksen katto.

Tutkijat huolissaan kansanterveystutkimuksen rahoituksesta

Kansanterveyden tutkimus on hyvin tärkeä osa terveyden edistämistä ja sen rooli terveyspolitiikan välineenä on ollut merkittävä. Kansanterveystutkimuksella on Suomessa kunniakkaat perinteet ja se on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Sen rahoitus on kuitenkin 1990-luvulla vähentynyt sekä yliopistoissa että Suomen Akatemian projekteissa, toteavat alan tutkijat Suomen Akatemian julkaisusarjassa ilmestyneessä raportissa. Nyt kysytäänkin, kuka vastaa kansanterveystutkimuksesta ja miten.

Koulujen kriisityöhön tukiaineistoa

Itsemurhien ehkäisyprojekti jakaa kaikille Suomen kouluvirastoille aineistoa koulun kriisitoimintamalliksi. Projekti toteutti aiemmin opetushallituksen ja Uudenmaan lääninhallituksen ja koulun asiantuntijoiden kanssa Koulu ja kriisi -projektin, jossa kriisitoimintamalli kouluyhteisöä järkyttävien tapahtumien kohtaamiseen laadittiin. Malli sisältää myös toimintamuotoja lasten ja nuorten vaikeiden tilanteiden tunnistamiseen ja tuen antamiseen.

Terveysohjelmista EU-projekti

Euroopan unioni on käynnistänyt kaksivuotisen Broadcasting Health -projektin, jonka tavoitteena on mm. edistää terveysviestintää radiossa ja televisiossa. Hankkeessa ovat mukana kaikki EU-maat ja Norja.