Lääkäriliitto hedelmöityshoitoja koskevasta laista: Sukusolujen geeniperimään ei pidä puuttua mitenkään

Hedelmöityshoidoissa ei pitäisi lainkaan käyttää sellaisia sukusoluja tai alkioita, joiden geeniperimään on puututtu, katsoo Suomen Lääkäriliitto. Liitto antoi oikeusministeriölle lausuntonsa ehdotuksesta, jonka oikeusministeriön asettama työryhmä on tehnyt sukusolujen ja alkioiden käytöstä lääketieteellisessä hedelmöityshoidossa. Työryhmän esityksen mukaan hedelmöityshoidoissa ei saisi käyttää sukusoluja tai alkioita, joiden tuman geeniperimään on puututtu. Näin ehdotus sallisi puuttumisen tuman ulkopuolella, mitokondrioissa, oleviin perintötekijöihin. Lääkäriliiton mielestä tällainen rajoitus ei ole sopusoinnussa ihmisoikeuksien eikä biolääketieteen sopimuksen kanssa.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Syksyllä 1997 lääketiedettä opiskelemaan pyrkineiden määrä oli 8,4 % pienempi kuin edellisvuonna - käänne on ensimmäinen kymmeneen vuoteen. Toisaalta vuosi 1996 olikin huippu: kaikkiaan lähes 47 000 pyrkijää kilpaili 16 000 koulutuspaikasta. Viime syksynä hakijoiden määrä oli 43 000:n tienoilla, ja ensi syksynä määrän odotetaan putoavan 41 000:een. Vuonna 1988 alkanut nousu lähti liikkeelle 26 700 hakijasta.

Tuula Fabrizio

Kohti lääkkeiden yhtenäismarkkinoita

EU-komission teollisuuspolitiikasta vastaava komissaari Martin Bangemann kutsui runsas vuosi sitten niin sanottuihin pyöreän pöydän keskusteluihin jäsenmaiden terveysministeriöiden ylintä johtoa sekä Euroopan lääketeollisuuden edustajia. Keskustelujen tavoitteeksi komissaari Bangemann oli asettanut mm. yhtenäismarkkinoiden esteiden tunnistamisen ja yhtenäisten periaatteiden hahmottelun suhteessa hinta- ja korvausjärjestelmiin. Taustalla on myös huoli Euroopan kilpailukyvystä suhteessa Yhdysvaltoihin. Sadasta johtavasta biotekniikkayhtiöstä 96 on amerikkalaisia ja vain neljä eurooppalaisia.

Jarmo Lehtonen

Bittejä taivaalta

Syksyllä valmistuva Iridium on 66 satelliitin verkko, jonka puitteissa Motorolan erkoiskännykällä voi kommunikoida minne tahansa maapallolla.

Erkki Karjalainen

Ajankohtainen kirja tupakasta ilmestynyt ruotsiksi

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Vierola on julkaissut 1994 kirjan Tupakka ja naisen terveys, josta on ilmestynyt suomen kielellä jo toinenkin painos. Nyt kirja on ajankohtaistettuna ilmestynyt Ruotsissa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Margareta Haglund, joka on Ruotsin Kansanterveyslaitoksen tupakkaohjelman johtaja.

Eeva Nordman

Näkökulmia fysiatrian teoriaan ja käytäntöön

Tätä edeltänyt suomenkielinen fysiatrian kirja ilmestyi 1984. Tämä uusi kokoomateos on laajempi. Uutta tietoa tarvitaankin, ovathan kansanterveydelliset ongelmat ja tietämys niistä jälleen muuttuneet. Kirjan tekijöiden mukaan syvennytään fysiatriseen diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen painottaen myös yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken.

Elina Saloheimo

Mikrobitautien kemoterapian alkuvaiheet

Kemoterapia on sananmukaisesti kemiallisilla lääkkeillä hoitamista. Kemoterapia muodostui erityiseksi lääkehoidon suuntaukseksi 1500-luvulla iatrokemian syntyessä. Sitä kannattavat lääkärit korostivat kemiallisten lääkkeiden paremmuutta yrteistä valmistettuihin galeenisiin lääkkeisiin nähden. Yrttilääkkeiden tehon kemiallista perustaa ei silloin vielä ymmärretty.

Arno Forsius

Akillesjänteen täydellisen repeämän hoitotulokset uutta kliinistä luokittelujärjestelmää käyttäen

Akillesjänteen repeämän kirurgisen hoidon onnistumista on aikaisemmin voitu vain karkeasti arvioida. Nykyään hoidon tulosta voidaan mitata melko tarkasti käyttäen kliinistä pisteytysjärjestelmää, johon kuuluvat mm. subjektiivinen arvio, nilkan liikealamittaus ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimamittaus. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa sovellettiin kliinistä pisteytysjärjestelmää 101 potilaan akillesjänteen leikkaustuloksen arviointiin. Samalla tarkasteltiin hoitotulokseen vaikuttavia ennusteellisia tekijöitä. Kolmen vuoden kuluttua vammautumisesta hoitotulos oli erinomainen tai hyvä 80 %:lla potilaista. Huonompaa paranemistulosta ennakoivat korkeampi ikä, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, systeemisairaus ja myöhäisempi paluu liikunnalliseen aktiviteettiin. Nämä potilasryhmät muodostavat haasteen hoidolle ja kuntoutukselle jatkossa.

Juhana Leppilahti, Kari Forsman, Sakari Orava

Onko vanhustenhoito retuperällä?

Pienehkö naisryhmä nosti vuodenvaihteen jälkeen aktiivisella esiintymisellään kriittiseen julkisuuteen suomalaisen vanhustenhoidon. Keskustelussa ei ole haluttu - taktisesti ehkä viisaasti - nimetä vanhuksiaan laiminlyöviä kuntia tai hoitolaitoksia. Yleisellä tasolla käyvä keskustelu antaa perin synkän kuvan tilanteesta. Sen mukaan kunnat ovat säästöpaineissaan ajaneet vanhustenhoitoa rajusti alaspäin, niin että hoidon inhimillisyys on vähentynyt ja vanhenevien ihmisten hoidon laatu on yksinkertaisesti heikentynyt hälytysrajalle saakka. Vanhustenhoidossa toimiva henkilöstö on ylikuormittunutta ja rasittunutta. Jos tämä käsitys vastaa todellisuutta, asiaa ei voida sivuuttaa olan kohautuksella.

Taito Pekkarinen

Tolkaponi - uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon

Tolkaponi on Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettu uusi lääke. Se on ensimmäinen kliiniseen käyttöön hyväksytty spesifinen, reversiibeli ja suun kautta otettuna tehokas katekoli-O-metyylitransferaasin (COMT) estäjä. Tolkaponin teho Parkinsonin taudissa perustuu sen vaikutuksiin levodopan farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Sitä käytetään yhdistelmähoitona levodopaa sekä sen kanssa benseratsidia tai karbidopaa sisältävien lääkkeiden kanssa.

Tapani Keränen