78147 osumaa

Mielenkiintoinen kuvaus lyhytterapiasta ja sen uranuurtajasta

Milton H. Erickson (kuoli vuonna 1980) oli koulutukseltaan psykiatri ja psykologi. Hän teki pitkän ja huomattavan työuran huolimatta vammautumisestaan polion seurauksena. Erickson oli aikanaan arvostetuin hypnoosin kehittäjä ja asiantuntija ja hänen panoksensa koko psykoterapian kehityksen kannalta oli ja on edelleen erittäin merkittävä. Hänen psykoterapeuttinen ajattelutapansa ja menetelmänsä ovat tärkeä perusta ns. modernin lyhytterapian, perheterapian ja NLP:n syntyyn ja kehitykseen. Erickson on yksi tutkituimmista terapeuteista kautta aikojen. Hänen työtään on lähestytty lukuisista viitekehyksistä. Erickson on lyhytterapialle paljolti sitä, mitä Freud on psykoanalyysille.

Pauli Hämeenaho

Uusia selvitysmiesnäkemyksiä on taas tarjolla

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta työskennelleet selvitysmiehet Heikki Paavilainen, Matti Pietikäinen ja Tauno Telaranta julkaisivat helmikuussa raporttinsa, josta ennakkotietoja oli tihkunut jo useista seminaareista. Selvitysmiesten tehtävänä oli perehtyä erityisesti terveydenhuollon palvelujen toimivuuteen ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi. Tarkastelu tuli ulottaa kattavasti koko kunnalliseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, psykiatrinen hoitojärjestelmä mukaan lukien. Selvitysmiesten tuli tavanomaisen toimeksiantokaavan mukaisesti kartoittaa ja analysoida laajan alueen ongelmia, tehdä sekä yleisiä korjaavia ehdotuksia että erityisesti paneutua muutamaan myös yleisessä terveyspoliittisessa keskustelussa esillä olleeseen kysymykseen, kuten sairaanhoitopiirin asemaan suhteessa kuntiin ja kuntien pakkojäsenyyteen sairaanhoitopiireissä. Toimeksiannolta ei puutu kunnianhimoa. Selvitysmiesten 10 kuukauden aikana tekemä työmäärä ansaitsee tulla myönteisellä tavalla noteeratuksi, tänä aikana valmistui julkiseen keskusteluun varsin kunnioitettava määrä uutta tekstiä - ainakin monistesivuina mitaten.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1997 maailmalla

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna länsimaissa keskimäärin 7 %:lla eli hieman nopeammin kuin vuonna 1996, kertoo englantilaisen Scrip-lehden vuosikatsaus. Taustalla oli sekä menestystarinoita että vakavia takaiskuja. Uusia vaikuttavia aineita ilmaantui markkinoille lähes 50 ja useita tuhansia on kehittelyn alla. Maailman myyntitilaston kärkeen nousi MSD ohittaessaan hienokseltaan Glaxo Wellcomen. Valtaosa lääkkeistä käytetään edelleen kehittyneissä teollisuusmaissa, jotka kuitenkin etsivät keinoja hillitäkseen lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka

Ensimmäinen näyttöön perustuvan lääketieteen kurssi Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa

Näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveydenhuollon (Evidence based medicine, EBM) esiinmarssi viime vuosina on ollut näyttävä. Näyttöön perustuva lääketiede on alunperin anglosaksisista maista liikkeelle lähtenyt ajattelutapa, jonka keskeinen elementti on lääkärin kliinisen taidon ja viimeisimmän toteennäytetyn lääketieteellisen tiedon yhdistäminen yksittäisen potilaan hoidossa. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä on keskusteltu näkyvästi lääketieteellisissä lehdissä viime vuosina, ja aiheesta on järjestetty kliinikoille sekä kansainvälisiä että kansallisia kursseja. Syksyllä 1997 järjestettiin Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa valinnaisena ensimmäinen EBM-kurssi, josta saatiin hyviä kokemuksia. Kurssia suunnitellaan laajennettavaksi koko neljännen vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 1998.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Taina Mäntyranta, Hannu Vanhanen

Kliinisestä autonomiasta

Lääkärin itsenäinen päätöksenteko ei tänään ole itsestäänselvyys. Paineita kohdistuu lääkäriin yhteiskunnan taholta, poliittisesta päätöksenteosta, markkinataloudesta, työnantajan vaatimuksista, julkisen sektorin säästöistä ja omaisten ja potilaiden esittämistä vaatimuksista. Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Risto Ihalainen kommentoi tätä teemaa sanoen, että ei Suomenkaan autonomia aivan itsenäisyyttä vastannut. Ja eipä lääkärikään toki aivan irti yhteiskunnasta, taloudesta ja viitekehyksestään voi toimia. Elämä on jatkuvaa kompromissien tekoa, mutta lääkäriyteen liittyy erityisiä itsenäisyyden vaatimuksia, jotka on hyvä tiedostaa ja jotka ovat tärkeä pohja arkiselle päätöksenteolle.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat