Carl Immanuel Qvist - sanomalehtimies, poliitikko, teollisuusmies ja kaupunginlääkäri

Carl Immanuel Qvist (1827-97) oli aikanaan monipuolinen vaikuttaja, joka päätyi lopulta Helsingin kaupunginlääkäriksi. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Carl Johan Qvist ja Katharina Naht. Carl Immanuel Qvist syntyi Haminassa ja tuli ylioppilaaksi Porvoon lukiosta. Hän valmistui Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1850 sekä lisensiaatiksi vuonna 1852. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1853 Hegelin oikeusfilosofiasta.

Arno Forsius

Idea kuntien palveluprofiileista

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton selvitysmiehet eli ns. Paavilaisen ryhmä esitti helmikuun lopussa julkistamassaan raportissa, että jokainen kunta tekisi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta, saatavuutta, käyttöä, voimavaroja ja kustannuksia koskevan selvityksen eli kunnan palveluprofiilin, joka sisältää kunnan koko palvelukokonaisuuden. Työn tekisivät kunnan sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdessä. Vaikka sairaanhoitopiiri voisi ehdotuksen mukaan toimia selvitystyön käynnistäjänä yhteistyössä lääninhallituksen kanssa, varsinaisen selvityksen tekisivät kuitenkin toiminnoista vastaavat paikalliset henkilöt. Palveluprofiilin perusteella tulisi tehdä tarvittavat poliittiset päätökset palvelurakenteen muuttamisesta. Keskeisin osa tästä työstä tulisi tehdä vuoden 2000 loppuun mennessä.

Taito Pekkarinen

MIKSTRA ohjaamaan avohoidon mikrobilääkitystä

Bakteerien antibioottiresistenssin lisääntymisen takia mikrobilääkkeiden käyttöön on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosina 1995-96 tehdyssä FinOHTAn kyselyssä avoterveydenhuollon lääkärit kokivat avohoidon infektioiden hoitokäytäntöjen arvioinnin erittäin tarpeelliseksi. Viime vuoden marraskuussa pidetty konsensuskokous painotti konsensuslausumassaan, että avohoidon infektioiden diagnostiikasta ja hoidosta tarvitaan valtakunnalliset suositukset. Duodecim onkin jo aloittanut Käypä hoito -suositusten tekemisen. Samalla käynnistetään laajapohjainen, avohoidon infektioiden rationaalista hoitoa koskeva MIKSTRA-ohjelma (MIKrobilääkehoidon STRAtegiat). Sen tavoitteena on avohoidon infektioiden diagnostiikan ja hoidon optimointi. Viisivuotinen ohjelma alkaa vuoden 1998 syksyllä. Ohjelmaan etsitään yhteistyökumppaneiksi kahtakymmentä terveyskeskusta.

Mikstra-Työryhmä, Kalevi Lauslahti, Timo Klaukka, Marjukka Mäkelä, Tuuli Nikkarinen, Erkki Palva, Ulla-Maija Rautakorpi, Pentti Huovinen

Sisäsynnytintulehduspotilaiden akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopia

Laparoskopiaa on käytetty sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa jo pitkään, mutta toimenpidelaparoskopian käytöstä tässä yhteydessä on vain vähän tutkimuksia. Selvitimme akuutin vaiheen toimenpidelaparoskopian soveltuvuutta sairaalahoitoon otettujen 24 peräkkäisen sisäsynnytintulehduspotilaan hoidossa. Laparoskopia vahvisti diagnoosin 16 tapauksessa, joten kolmasosalla potilaista lopullinen diagnoosi muuttui laparoskopian yhteydessä. Sisäsynnytintulehduspotilaille tehtiin kiinnikkeiden irrottelu ja huuhtelu, märkäpesäkkeen dreneeraus ja huuhtelu tai koko infektiopesäkkeen poisto. Potilaista, joilla ei todettu sisäsynnytintulehdusta, yhtä lukuun ottamatta kaikille voitiin primaarilaparoskopian yhteydessä tehdä hoitotoimenpide. Laparoskopioihin ei liittynyt yhtään hoitoa vaativaa komplikaatiota. Akuutin vaiheen laparoskopia näytti nopeuttavan potilaiden toipumista ja selkeytti potilaiden seurantaa ja jatkohoitoa. Tämän tutkimuksen perusteella on käynnistetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toimenpidelaparoskopiasta verrattuna perinteiseen diagnostiseen laparoskopiaan.

Pontus Molander, Bruno Cacciatore, Jari Sjöberg, Jorma Paavonen

Suhtautuminen alkoholin suurkulutuksen hoitoon terveydenhuollossa

Alkoholin suurkuluttajien mini-interventiohoidosta on lupaavia tutkimustuloksia potilaiden alkoholin kulutuksen vähentämisessä. Kuitenkaan mini-interventiota ei ole laajamittaisesti hyväksytty terveydenhuollon päivittäiseksi toiminnaksi. Pirkanmaalla tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat merkittävä potilasryhmä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin, ja terveydenhuollon työnantajat ja työntekijät pitävät näiden potilaiden alkoholiongelman hoitamista tärkeänä. Alkoholinkäyttö myös osataan ottaa puheeksi. Kuitenkin lisätietoja suurkuluttajien tunnistamisesta ja taitoja mini-intervention sisällön hallintaan tarvitaan. Koulutustarvetta on kaikilla terveydenhuollon tasoilla niin lääkäreillä kuin hoitajillakin.

Janne Kääriäinen, Pekka Sillanaukee, Pauli Poutanen, Kaija Seppä

Vakavaa masennusta edeltäneet elämänmuutokset

Vakavan masennuksen puhkeamista edeltää lähes aina jokin menetys, vastoinkäyminen tai psyykkisesti rasittava elämänmuutos. Kansaneläkelaitoksen tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että työelämään ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvät vaikeudet olivat kaikkein yleisimpiä masennusta edeltäneitä stressitekijöitä. Masennuksen ennakko-oireiden tunnistaminen ja hoito voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairaudeksi ja työkyvyttömyydeksi. Masennuksen kliinisestä kuvasta ei voi päätellä onko kyse sisä- vai ulkosyntyisestä depressiosta.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Enteroskopia - uusi menetelmä ohutsuolen sairauksien diagnostiikkaan

Ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset ja tutkimusvälineiden nopea kehittyminen ovat viime vuosikymmenten aikana lisänneet tietämystämme suolistosairauksista suuresti. Nykyisin käytössä olevat tähystimet ovat ohuita, taipuisia ja helposti ohjattavia, ja niiden avulla tuotetun kuvan erotuskyky on entistäkin tarkempi. Uusimpia laitteita ovat ohutsuolen tähystimet, joiden avulla voidaan tutkia aikaisemmin näkymättömiin jäänyttä suoliston osaa. Enteroskooppien tärkein käyttöaihe on suolistoverenvuodon paikantaminen, kun vuodon syy on jäänyt epäselväksi gastroskopian, kolonoskopian, ohutsuolen varjoainekuvauksen ja edelleen mahdollisesti isotooppikartoituksen tai verisuonivarjoainekuvauksenkin jälkeen. Suomessa enteroskopioita on tehty kahden vuoden ajan.

Urpo Nieminen, Seppo Niemelä

Munasarjasyövän solunsalpaajahoitoon liittyvä neurotoksisuus

Sisplatiinin ja paklitakselin yhdistelmä on tällä hetkellä tehokkain tunnettu munasarjasyövän hoidossa käytetty solunsalpaajahoito. Koska molemmat solunsalpaajat ovat neurotoksisia, tulee näiden sivuvaikutusten estoon ja varhaiseen toteamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Ennen hoidon aloittamista on syytä tehdä neurologinen peruskartoitus ja selvittää neurologisille sivuvaikutuksille altistavat riskitekijät. Tärkein yksittäinen keino neuropaattisten sivuvaikutusten estämiseksi on sisplatiiniin yhdistetyn paklitakseli-infuusion pidentäminen 24 tuntiin. Potilaiden valistaminen mahdollisista neurotoksisista sivuvaikutuksista ennen solunsalpaajahoidon aloittamista nopeuttaa oireiden tunnistamista ja hoitoa.

Maarit Vuento, Tuula Salmi, Seija Grénman

ASA ja varfariini sepelvaltimotaudin primaaripreventioon

Nykyään ollaan koko lailla yksimielisiä siitä, että jos vain asetyylisalisyylihappo sopii, sitä on annettava sydäninfarktin sairastaneille sekundaaripreventiomielessä. Näin ollen on luontevaa pohtia kysymystä, miten tepsivää ASA on infarktin primaariehkäisyssä, etenkin jos henkilöllä on suurentunut infarktin riski. Tähän kysymykseen on jo aiemminkin haettu vastausta, mutta selvyyttä ei ole saatu. Nyt Britannian Lääkelaitos julkistaa laajan tutkimuksen tulokset, jossa asiaa valotetaan luotettavasti.

Robert Paul

Suomalaisen flunssan aiheuttajat

Modernin mikrobiologisen diagnostiikan paras osaaminen eri puolilta Suomen valtakuntaa kerättiin selvittämään, mitkä virukset ja bakteerit aiheuttavat flunssaa. Aiempi tieto etiologiasta on pääosin ajalta, jolloin esimerkiksi DNA-monistusta ei ollut käytettävissä.

Heikki Arvilommi