Lääkäreiden kokemukset syöpädiagnoosin kertomisesta

Suomen Syöpäpotilaat ry järjestää valtakunnallisen tiedotus- ja koulutuskampanjan Yksin. Yhdessä. Kampanja pyrkii vähentämään syöpään liittyviä ennakkoluuloja, rohkaisemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä tukemaan terveydenhuollon ammattilaisia. Syöpäpotilaan kohtaaminen ja hoitaminen on vaativa ja puhutteleva tehtävä. Erityisesti syöpädiagnoosin kertominen on sekä potilaalle että lääkärille merkittävä, mutta vähän tutkittu tapahtuma.

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala

Sädehoidetun ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennusteelliset tekijät

Suomessa uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan vuosittain noin 2 000. Näistä valta-osa on ei-pienisoluista tyyppiä (non-small cell lung cancer, NSCLC), jonka tärkeimmät hoitomenetelmät ovat leikkaus ja sädehoito. Suurin osa potilaista on kuitenkin heikon yleiskuntonsa tai taudin laajan levinneisyyden vuoksi inoperaabeleja. Huolimatta teknisestä kehittymisestä sädehoidon tulokset ovat epätyydyttäviä suhteessa hoidosta potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuviin kuormituksiin; noin puolet radikaalisädehoidetuista potilaista kuolee ensimmäisen vuoden kuluessa taudin toteamisesta. Onkin ilmeistä, että ainakin osassa tapauksista hoidon tavoite on väärin asetettu. Potilaiden joukosta pitäisi erilaisten ennusteellisten tekijöiden perusteella pystyä valitsemaan ne, jotka todennäköisemmin hyötyvät mahdollisesti vieläkin intensiivisemmästä hoidosta ja toisaalta ne, jotka voitaisiin säästää turhilta hoitotoimenpiteiltä. Väitöskirjani päämääränä oli selvittää keuhkosyövän sädehoitotuloksia sekä mitä ennusteellisia tekijöitä tulee ottaa huomioon hoidon optimoinnissa. Tarkoituksenani oli myös kehittää näiden tekijöiden pohjalta hoitopäätöksen teon tuki, joka olisi tarkka ja kuitenkin riittävän vaivaton päivittäiseen kliiniseen työhön käytettäväksi.

Tuija Wigren

Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti tutkittaessa ruokatorvirefluksin ja astman välistä yhteyttä

Mahanesteen refluktointi ruokatorveen tiedetään yleiseksi astmapotilailla, ja se saattaa aiheuttaa astmaoireita tai pahentaa jo todettua astmaa. Yleensä refluktointiin liittyvät oireet ovat tyypillisiä, kuten närästys, happamat röyhtäykset tai varsinainen regurgitaatio, mutta merkittävä ruokatorvirefluksi saattaa myös ilmetä vain hengitystieoireina tai astman hoitotasapainon vaikeutumisena. Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinnin on raportoitu olevan luotettavin tapa todeta poikkeava refluktointi, erityisesti astmaatikoilla, joilla oirekuva voi olla epätyypillinen.

Jukka Laitinen

Cochrane-katsaus Beetasalpaajat neuroleptien lisänä skitsofrenian hoidossa

Neuroleptihoitoon reagoimattomaan skitsofreniaan on suositeltu hoidoksi mm. beetasalpaajia. Äskettäin ilmestyneen suomalaisen systemoidun kirjallisuuskatsauksen valossa näyttöä beetasalpaajien tehosta skitsofrenian lisälääkkeenä ei kuitenkaan ole. Kirjoittajat suosittelevat olemassaolevan tutkimusaineiston yksilöllisten potilastietojen yhdistämistä beetasalpaajien vaikuttavuuden selvittämiseksi. Tällä hetkellä beetasalpaajien käyttöä lisälääkkeenä skitsofreniaoireiden hoitoon ei voi suositella.

Juha Ahonen, Maxim V. Cheine, Kristian Wahlbeck

Cochrane-katsaus Perheeseen kohdistuvat interventiot skitsofrenian hoidossa

Katsauksen tavoitteena oli koota yhteen tutkimukset, jotka käsittelevät skitsofreniaan sairastuneiden potilaiden perheisiin kohdistettuja hoitomuotoja. Skitsofreniaa sairastavan potilaan perheen tukemiseen on kehitetty useita hoitotapoja. Niiden avulla pyritään vähentämään sairastumisen aiheuttamaa perheen kuormitusta. On myös esitetty, että perhehoidolla voitaisiin vähentää sairauden uusiutumisia. Perheen hoito ei vähennä potilaan varsinaisen hoidon tarvetta, vaan sitä on ehdotettu toteutettavaksi muun hoidon rinnalla.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa on skitsofrenian syitä, kehittymistä ja hoitoa tutkittu monissa ansiokkaissa tutkimusprojekteissa. Skitsofrenian hoidon vaikuttavuustutkimuksia ei meillä kuitenkaan juuri ole tehty. Käytännön hoidon kehittämisessä on tärkeä professori Alasen (1) perustama perhekeskeinen, tarpeenmukainen hoitomalli, jota on sovellettu valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa sekä siitä versoneissa useissa kehittämisprojekteissa (2,3). Perhekeskeisen hoidon taustalla on tässäkin katsauksessa esiin tuotu, myös kliiniseen kokemukseen perustuva havainto, jonka mukaan perhekeskeinen hoitomalli vähentää sairauden uusiutumisen riskiä sekä parantaa hoitomyöntyvyyttä. Sen miten näihin tavoitteisiin päästään, määräävät pitkälti palvelu- ja hoitojärjestelmän ominaisuudet, mutta ennen kaikkea hoitavien henkilöiden ja tiimien ammattitaito sekä henkilökohtainen paneutuminen potilaan ja hänen omaistensa elämäntilanteeseen.

Matti Isohanni

Lääkemääräys-käytännön kehittämisprojekti liikkeelle

Tämän vuoden jälkipuoliskolla käynnistyy valtakunnallinen ohjelma, jonka tarkoituksena on ohjata lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöä entistä rationaalisempaan suuntaan. Hankkeen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä, joka jätti muistionsa viime vuoden kesäkuussa. Yhtenä keinona lääkekustannuksiin vaikuttamiseksi työryhmä esitti kolmivuotista projektia, joka pyrkisi vaikuttamaan lääkemääräyskäytäntöön siten, että lääkehoitoon suunnatut varat tuottavat mahdollisimman suurta hyötyä.

Koliikkivauvan perheessä ongelmia pitempäänkin

Vauvan vaikea kolmen kuukauden koliikki kiristää vanhempien välejä niin, että vuorovaikutusongelmia ja tunneilmaisun vaikeuksia esiintyy vielä lapsen ollessa vuoden ikäinen. Kolmen vuoden jälkeen ylimääräisistä ongelmista ei enää ole merkkejä. Koliikkivauvan perhe tarvitsee tukea huolensa, syyllisyydentunteidensa ja väsymyksensä voittamiseen.