78270 osumaa

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus työterveyslääkärit-alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 3 %:lla 1.5.1998 lukien. Tällöin uusi palkka on 6 896 markkaa viikkontuntia kohden vuodessa.

Muutoksia varhaiseläkkeisiin Osa-aikaeläkkeen ikäraja laskee

Marraskuussa allekirjoitetussa tulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen alaikärajan määräaikaisesta alentamisesta 58 vuodesta 56 vuoteen. Uutta ikärajaa tullaan soveltamaan vuoden 1998 heinäkuun alusta vuoden 2000 loppuun. Myös varhennettuun vanhuuseläkkeeseen saattaa tulla muutoksia: 0,5 %:n kuukausittainen vähennys tulisi laskemaan 0,4 %:ksi vuoden 1999 alusta lukien. Lääkärin, joka harkitsee siirtymistä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on syytä varmistaa uudistuksen toteutuminen.

Matti Koivistoinen

Psoriaasin valohoidosta

Jorma Lauharannan työtovereineen psoriaasin hoidoista kirjoittaman, sinänsä ansiokkaan artikkelin (SLL 1998;53:809-814) lopussa esitettiin psoriaasin valohoidosta näkemyksiä, joihin ei voi yhtyä. Peräänkuuluttaessaan "hajautettuja avohoitopisteitä, joissa on valohoitomahdollisuus ja muu kevyt hoitovarustus" sekä "kotihoidon tehostamista lisäämällä valohoitolaitteiden lainausta" kirjoittajat viittaavat sellaiseen valohoitotoimintaan, josta allekirjoittaneilla on pääsääntöisesti huonoja kokemuksia. Kotiin lainattavalla (tai ostetulla), muutaman loisteputken lampulla toteutettu valohoito jää useimmiten summittain pitkin vuotta tapahtuvaksi satunnaistoiminnaksi, jolloin suhde ihon UV-säteilyrasituksen ja saavutetun terapeuttisen tehon välillä on huono verrattuna ammattimaisessa hoitolaitoksessa kokovartalolaitteessa tarkasti määritellyin annoksin ja määräpituisena kuurina läpivietyyn hoitoon.

Christer Jansén, Raimo Suhonen, Erna Snellman, Tapio Rantanen

Psoriaasin hoitokustannukset

Suomen Lääkärilehdessä 8/98 (SLL 1998;53:809-814) oli Jorma Lauharannan, Mikko Nenosen ja Jouni Rasilaisen artikkeli "Psoriaasi voidaan hoitaa avohoidossa. Hoitokäytännöissä suuri aluevaihtelu". Artikkelissa oli muun muassa verrattu psoriaasipotilaiden vuodeosastohoitokustannuksia eri sairaaloissa (artikkelin taulukko 1 sivulla 813). Tuloksena esitettiin, että yliopistollisissa keskussairaaloissa Tampereella hoitojakson hinta oli 9 150 mk, Helsingissä 16 800 mk ja Oulussa 18 540 mk. Näitä lukuja referoi Helsingin Sanomat lyhyesti-palstallaan 18.3.1998 ja kirjoitti, että psoriaasin hoito on kalleinta Oulussa ja halvinta Tampereella, jossa rahaa menee puolet vähemmän.

Aarne Oikarinen, Jaakko Karvonen, Timo Järvinen

Vastine edellisiin

Apulaisprofessori Christer Jansén ja muut kirjeen laatijat suhtautuvat myönteisesti esittämäämme avohoitoa korostavaan psoriaasin hoitotapaan. Ehdotuksemme valohoitojen hajauttamisesta tarpeen vaatiessa sairaaloiden ulkopuolelle ei ole kuitenkaan saavuttanut vastakaikua kirjeen laatijoissa, jotka viittaavat saamiinsa huonoihin kokemuksiin. Tarkempaa evaluaatiota asiasta ei ole käytössä.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Lottomiljoona ei sekoita suomalaisen päätä

Vuonna 1996 suomalaiset lottosivat 429 markalla asukasta kohden, ja säännöllisesti viikoittain lottoaa 40 prosenttia aikuisväestöstä. Eniten lottoavat keski-ikäiset ja keskituloiset miehet; ammatti- tai keskikoulun käyneet lottoavat muita enemmän. Kuinka moni lääkäri on tämän koko kansan harrastuksen pauloissa ei liene Lääkäriliitonkaan tiedostoissa, ja tuskinpa tulevaan matrikkeliinkaan kovin moni on ilmoittanut harrastuksekseen "lottoaminen". Onhan jo mielleyhtymä lottoava kirurgi yhtä mieletön kuin liituraitapukuinen sosiologi.

Timo Hannu

Yleislääkäreille tarkoitettu rintojen tutkimisopas lupaa enemmän kuin antaa

Useissa maissa osa rintasairauksista - ennen muuta rintasyövistä -todetaan varhaistoteamisohjelmissa, joiden seulontatestit ovat joko mammografiakuvaus, lääkärin suorittama rintojen kliininen tutkimus tai rintojen omatoiminen tarkkailu. Kuitenkin valtaosa tapauksista paljastuu yleis- tai erikoislääkärin tai naisten sattumalta havaitsemana - usein varhaisvaiheen ohittaneena. Kaikki varhaisen havainnoinnin, seulonnan, diagnostiikan ja hoidon edistämiseksi työskentelevät lääkärit tarvitsevat kliinistä rintojen tutkimisen taitoa. Koneellisten tutkimusten aikakautena kiinnostus taidon hankkimiseen ja ylläpitämiseen ei ole jokaiselle itsestään selvä asia.

Gisela Gästrin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat