Osa-aikaeläkkeelle 56-vuotiaana

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisun yhteydessä joulukuussa sovittiin osa-aikaeläkettä koskevasta lakimuutoksesta, jolla on tarkoitus parantaa ikääntyvien työntekijöiden asemaa. Osa-aikaeläkkeen ikäraja alenee kahdella vuodella 56 vuoteen ja työnantajalle tulee velvollisuus pyrkiä järjestämään työntekijälle osa-aikatyötä. Nämä muutokset ovat voimassa heinäkuun 1998 alusta vuoden 2000 loppuun. Lisäksi parannetaan osa-aikaeläkkeeltä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle siirtyvien eläkettä huhtikuun 1998 alusta alkaen.

Marit Henriksson

Palkaton ylityö akavalaisten ongelma

- Akavalaisten pitkät työviikot, kotona tehtävien töiden määrä ja ylityökorvausten vähäisyys kertovat karua kieltä työaikalain suoranaisesta rikkomisesta. Työnantajien asenteissa on korjattavaa, kun työntekijöiden työehdot hoidetaan viimeistä kirjainta myöten, mutta korkeastikoulutetut ovat lähes "vapaata riistaa", kummeksui AKAVAn pääsihteeri Risto Piekka 24.3.98 Oulussa aluetoimikunnan tapaamisessa.

Lääkärien palkaton ylityö korvauksen piiriin

Vuonna 1996 tehdyn lääkärikyselyn mukaan lääkärit tekivät perustyöajan, päivystyksen ja lisätyön lisäksi keskimäärin 4,9 tuntia viikossa ylitöitä, joista lähes kaikki (4,7 tuntia) jäi korvaamatta. Eniten palkatonta ylityötä kertyi opetus- ja tutkimustehtävissä toimiville (9,2 t/vko). Sairaalalääkärit tekivät palkatonta ylityötä keskimäärin 4,4 ja terveyskeskuslääkärit 3,2 tuntia viikossa.

Torbjörn Caspersson

En av den moderna cellbiologins och cellkemins pionjärer, Torbjörn Caspersson (1910-97), professor i medicinsk cellforskning och genetik vid Karolinska institutet, avled den 7 december 1997. Hans minnesteckning i Läkartidningen (nr 7, 1998), Sverige, är författad av Georg och Eva Klein. De berättar om Caspersson och hans betydelse för dem, liksom för många andra gästande forskare, som sökte sig till Sverige efter kriget. Själv arbetade jag 1972-73 i Casperssons institution vid Karolinska institutet som forskare i Nils Ringertz arbetsgrupp. Ringertz blev Casperssons efterträdare, men den legendariske Caspersson satte länge sin prägel på Institutionen för medicinsk cellforskning och genetik, vilken han själv hade byggt upp under och efter kriget.

Svante Stenman

Mervi Naakka-Korhonen tutki kotikonstit lapamadon häätämiseksi Eroon kansallisloisesta

Suomalaisten yleisin sisusmatolaji on leveä heisimato eli lapamato (Dis-phyllobothrium latum). Vielä tämän vuosisadan alussa Pohjois-Karjalassa lapamato oli lähes kaikilla, joten siihen suhtauduttiin keveän myönteisesti. Toisen maailmansodan jälkeen havahduttiin näkemään tuon "suomalaisen lääketieteen kansalliseläimen" aiheuttamat terveydelliset ja kansantaloudelliset haitat. Yhtäkkiä oltiinkin tekemisissä väestöä kalvavan biomedikaalin taudin kanssa. Mervi Naakka-Korhosen folkloristiikan piiriin kuuluva väitöskirja Vaivasta taudiksi - Lapamatoon liittyvä kansanparannus erityisesti pohjoiskarjalaisen aineiston valossa käsittelee lapamatohäätöä etnomedisiinan, kansanlääkinnän, vähimmin tutkitun sektorin, perheparannuksen, kannalta.

Irmeli Tanttu Porkka

Intelin uudet haastajat

Puolijohdevalmistajilla on uusi ongelma. Nykyiset mikroprosessorit ovat niin nopeita, että on vaikea keksiä markkinoita, jotka haluaisivat maksaa lisänopeudesta.

Erkki Karjalainen

Valmisteyhteenvedot ja Pharmaca Fennica

Kari Ellimäki kiinnitti huomiota (SLL 8/98) lääkevalmisteista kertovien Pharmaca Fennican tekstiosien vaihtelevaan laatuun ja kyseli, eikö Lääkelaitos voisi laatia valmisteiden tuoteselosteet.

Veijo Saano

Toimitukselle Pharmaca Fennicasta

Kari Ellimäki kommentoi Lääkärilehdessä (8/98) Pharmaca Fennicaa ja sen laajuutta. Kritiikki on tervetullutta ja osa hänen esittämistään ongelmista on sellaisia, joihin etsimme ratkaisua. Osa kritiikistä perustuu kuitenkin virheelliseen käsitykseen Pharmaca Fennican luonteesta.

Erkki Alanko

Sinuiittidiagnostiikan epävarmuus

Tietämisen myötä kasvaa epäily. Prof. Suramon ym. kanta poskiontelotulehduksen diagnostiikkaan Lääkärilehdessä 9/98 oli, ettei ultraäänitutkimus ole luotettava. Perusteluna oli kolme aikaisemmin julkaisematonta aineistoa, joissa verrattiin ultraääntä radiologisiin menetelmiin heikoin tuloksin.

Marjukka Mäkelä

Psyykkinen trauma, muistojen liioittelu ja habituaatio

Hannu Lauerma, Sakari Kallio ja Antti Revonsuo ovat tässä lehdessä (6 ja 7/98) kirjoittaneet ansiokkaasti muistikuvista, valemuistoista ja muistin manipuloinnista. Lähes 40 vuotta psykiatrian alalla toimineena minusta on tuntunut, että vahvoja tunteita tai merkityksiä omaavat muistot vinoutuvat herkimmin, olipa kyseessä toive, pelko, yliarvoinen idea, itsesyytökset tai paranoidinen ajatusrakennelma. Psykoterapiassa vaikutetaan muistojen ja kokemusten herättämiin tunteisiin työstämällä uudestaan toisesta näkökulmasta, jolloin niihin liittyvä ahdistus, syyllisyys tai häpeä voi lievittyä. Toisaalta habituaatio elämyksen toistuvaan kokemiseen vaikuttaa samoin.

Matti Viukari