Väki vaihtui Lääkärilehden toimituksessa

Lääkärilehden toimittaja Eeva Pekari on jäänyt eläkkeelle työskenneltyään lehdessä peräti 30 vuoden ajan. Hänen tilalleen Lääkärilehden toimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteen maisteri Ulla Toikkanen. Hän siirtyi Lääkärilehteen Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toimittajan ja tiedottajan tehtävistä.

Virologinen epidemiatilanne 23.2.-22.3.1998

Influenssa A -epidemian huippu näyttää ajoittuvan helmi-maaliskuun vaihteeseen. Maaliskuun puolivälin jälkeen diagnosoitujen tapausten määrä on jo selvästi laskenut. Kaikki tyypitetyt A-virukset ovat alatyyppiä H3N2, ja tarkemmin tyypitetyistä kannoista 62,5 prosenttia on A/Sydney/97 -viruksen kaltaisia, 37,5 prosenttia A/Wuhan/95 ja A/Nanchang/95 -kaltaisia. Talven rokote sisältää Wuhan-viruksen hemagglutiniinia. B-influenssaa on koko kaudella löytynyt vain kahdessa tapauksessa. Influenssasta tarkemmin www-sivuilla http://www.ktl.fi/flu.

Marjaana Kleemola

Geenikartoitus- menetelmien kehitystyötä

Geneettinen kartoitus eli (aiheuttaja-, alttius- tai suoja-)geenien paikantaminen kromosomistossa ilman tarkempaa taudin etiologian tuntemista, on tärkeä osa perinnöllisten sairauksien tutkimusta. Paikantamisen apuna geneettisten markkereiden (eli merkkigeenien) periytymistä voidaan seurata perheissä, joissa sairautta ilmenee.

Mikko Sillanpää, Pekka Uimari

Lapsuusiän diabetes yleistyy jatkuvasti

Lapsuusiän diabetes (insuliininpuutos diabetes) on toiseksi yleisin varhaislapsuudessa puhkeava krooninen tauti. Geenien ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, mutta sen etiologia on yhä epäselvä. Geneettisesti tauti liittyy ainakin ihmisen HLA-alueeseen (Human Leucocyte Antigen), kromosomissa 6. Kuitenkaan ei tiedetä tarkalleen, mikä tai mitkä HLA- alueen geenit varsinaisesti altistavat taudille.

Janne Pitkäniemi, Päivi Onkamo

Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa

Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella saatava tieto sukupuolitaudeista on melko suppeaa, ja sen vuoksi käynnistettiin 1995 epidemiologisen anturiverkoston toiminta. Verkostoon kuuluu 14 eri puolilla maata sijaitsevaa anturikeskusta ja se on sekä maantieteellisesti että tautien määrän suhteen valtakunnallisesti kattava. Anturikeskukset keräävät normaalin potilasvastaanoton yhteydessä tietoa, jota ei pelkän ilmoitusvelvollisuuden perusteella saada mm. sukupuolitautien esiintyvyydestä, hoitoon hakeutumisesta, seksikumppaneista, ehkäisyn käytöstä, HIV-testausaktiivisuudesta ja tautien leviämisen kannalta tärkeistä riskitekijöistä, kuten prostituutiosta sekä huumeiden käytöstä. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös yksittäisen potilaan hoidon suunnittelussa.

Eija Hiltunen-Back, Olli Haikala, Hannu Kautiainen, Simo Harju, Dan Apter, Heikki Roilas, Yrsa Forsten, Timo Rostila, Kaija Haukka, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Timo Reunala

Teleultraäänikonsultaatio terveyskeskuksesta sairaalaan

Terveyskeskuslääkärin tekemä ultraäänitutkimus on yleinen tutkimus. Terveyskeskuksissa ultraäänitutkimuksia tekee usein vain yksi lääkäri ja suhteellisen vähäisellä kokemuksella. Paikalliseen konsultaatioon epäselvän löydöksen sattuessa ei yleensä ole mahdollisuuksia. Tällöin lääkäri joutuu miettimään, pitäisikö potilas lähettää erikoislääkärin tutkittavaksi. Teleultraäänikonsultaatiossa voidaan konsultoitavaksi lähettää pelkkä ultraäänilöydös. Kokeilimme menetelmää Kuhmon terveyskeskuksessa ja havaitsimme, että jo nykyisessä teknisessä kehitysvaiheessaan se soveltuu yksittäisten epäselvien löydösten tarkasteluun. Tiedonsiirtotekniikka kehittyy edelleen ja jo lähitulevaisuudessa etäkonsultaation käyttöä uä-tutkimuksissa kannattaa harkita.

Petri Sipola, Markku Päivänsalo, Leo Mäkäräinen, Jukka Lehtovirta, Jarmo Reponen, Antero Koivula

Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve

Kehitysvammahuollossa on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävä rakennemuutos. Laitoshoitoa on supistettu ja avohuollon palveluja lisätty. Rakennemuutos on tuonut samalla esiin kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja vaikeiden käyttäytymisongelmien yleisyyden. Tämän väestöryhmän psyykkisten häiriöiden diagnosointi on vaativa tehtävä, joka edellyttää alan erityisosaamista. Kehitysvammaneuvoloiden ja -poliklinikoiden asiakkaista Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä tehty tutkimus osoittaa, että kehitysvammaisten psyykkiset oireet ovat usein monisäikeisiä, minkä vuoksi moniammatillisen työryhmän tekemä arviointi on tarpeellinen. Psyykkinen oireilu voi kertoa paitsi mielenterveyshäiriöistä myös somaattisiin sairauksiin liittyvistä oireista tai reaktioista epätyydyttävään elämäntilanteeseen. Osa mielenterveyspalvelujen tarpeessa olevista kehitysvammaisista jää mahdollisesti kokonaan vaille asianmukaista tutkimusta ja hoitoa.

Esa Chydenius, Markus Kaski, Heikki Seppälä, Riitta Tokola

Sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki: Erikoismaksuluokan kehittämisessä sopimuslääkärijärjestelmäksi on tärkeintä sen ulottaminen koskemaan myös poliklinikoita

- Raportin ehdottomasti tärkein ansio on, että tavoitteeksi on asetettu erikoismaksuluokan kehittäminen sopimuslääkärijärjestelmäksi niin, että se laajenee koskemaan myös poliklinikoita, sanoo sisätautien erikoislääkäri Ari Palomäki erikoismaksuluokkajärjestelmän ja siihen liittyvän lääkärien erillispalkkiojärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän raportista. Hän on itse osallistunut työryhmän työskentelyyn Suomen Lääkäriliiton edustajana.

Tuomo Saarikko

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto: Olisi löydettävä terveyspoliittisia tavoitteita paremmin tukeva palkkaustapa

- Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut yleisesti ottaen huoli, että erityismaksuluokkaan perustuva palkkaustapa johtaa terveyspoliittisesti epäsuotaviin seurauksiin. Siksi olisi toivottavaa, että löytyisi tapa, joka paremmin tukisi hyvän hoidon tavoitteita, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

WHO 50 vuotta Maailman terveysasiantuntija hakee uudenlaista roolia

Maailman terveysjärjestön WHO:n johdolla on 50 vuoden aikana saavutettu paljon, mutta samaan aikaan haasteet ovat jatkuvasti laajentuneet. Uudelle vuosituhannelle järjestön luotsaa uusi pääjohtaja, kesällä virkaansa astuva Gro Harlem Brundtland, joka on viestittänyt pitävänsä ykköstehtävänä terveyden nostamista maailmankartalle. Häneen kohdistuu paljon odotuksia, sillä järjestön imago on viime vuosina kärsinyt monenlaisista ristiriidoista. Viime vuonna päättyneen kolmivuotiskauden Suomea WHO:n hallintoneuvostossa edustanut ylijohtaja Kimmo Leppo näkee järjestön uudessa tilanteessa paljon kiinnostavia avauksia.

Marianne Jansson