Vanhuspotilaiden hoitotarpeen ja kustannusten arviointi

Vanhusten hoitotarpeen arvioinnin ongelmina ovat olleet mittausten hajanaisuus ja eri lähteistä saatujen tietojen huono vertailtavuus. Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopiston sisätautien laitoksen geriatrian yksikkö järjestivät vanhuspotilaiden hoitotarpeen arviointia käsittelevän koulutuspäivän 6.3.1998. Tutkija Harriet Finne-Soveri esitteli tilaisuudessa RUG-RAI (Resource Utilization Groups ja Resident Assessment Instrument) -menetelmät, joiden avulla potilaan hoitotarve ja kustannukset voidaan mitata. Arviointiin osallistuvat potilas, omaiset ja lähimmät hoitajat. Arviointilomake sisältää 18 arvioitavaa osa-aluetta, joihin kuuluvat mm. päivittäiset toiminnot, kognitio, käytöshäiriöt, pidätyskyky ja aistit. Tietoja voidaan tilanteen muuttuessa täydentää. Arvioinnin jälkeen potilaalle annetaan luokitus, jonka avulla hoitotarve on muutettavissa suoraan rahaksi. Arviointia suorittava henkilökunta tarvitsee lyhyen lisäkoulutuksen, mutta yhtenäisen menetelmän etuna on vertailukelpoisuus ja yhteismitallisuus rahan ja laadun suhteen koko vanhuspalvelun alueella. Tätä mittarin ominaisuutta Harriet Finne-Soveri pitää kaikkein tärkeimpänä, koska ennen ei ole ollut käytössä välinettä, jolla voidaan arvioida hoitotarvetta ja kustannuksia niin sairaaloissa, vanhainkodeissa kuin kotisairaanhoidossa. Suomessa RAI-menetelmää eri laajuudessa on kokeiltu mm. Helsingissä, Kokkolassa, Rovaniemellä ja Espoossa

Virologinen epidemia- tilanne 19.1.-22.2.1998 viruslaboratorioiden löydösten perusteella

Jaksoa hallitsi influenssa-A-epidemian alkaminen ja nopea leviäminen. Kyseessä oli alatyyppi H3N2, ja pitemmälle tyypitetyistä 21 viruskannasta 13 (62 %) edusti alatyyppiä Sydney ja 8 (38 %) A Wuhan- ja Nanchang-kaltaisia viruksia (erittäin läheinen sukulaisuus). Talven influenssarokotteessa oli Wuhan-tyypin A-virusta, joten rokote antanee jonkin verran paremman suojan tätä kuin Sydney-virusta vastaan. Suojan todellinen tehokkuus kumpaakin vastaan selvinnee epidemian edetessä.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Tarkastelujakson tartuntatautitilannetta luonnehtii influenssa A -epidemian alkaminen myös Suomessa.

Maarit Kokki

Kalikivirusepidemioita syksyllä 1997

Kansanterveys-lehden numerossa 3/98 esitellään usean artikkelin voimin Suomessa syksyllä 1997 sattuneita kalikivirusten aiheuttamia joukkosairastumisia. Esittelyn syynä ei suinkaan ole, niinkuin esimerkiksi EHEC-infektioiden kohdalla, se, että kalikivirusinfektiot olisivat Suomessa uusi sairaus tai että niiden aiheuttamat taudit olisivat kliinisesti vakavia. Päinvastoin, kyseessä on terveyskeskuslääkärille niin ylen tuttu "vatsaflunssa", jota toki voivat aiheuttaa muutkin virukset. Esittelyn pääsyynä on uusien tutkimusmenetelmien käyttöönotto, joka täsmentää näiden tautien asemaa maamme tautikirjossa ja antanee pikapuoliin myös lisätietoa siitä, miten ne leviävät.

Matti Jahkola

Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Pohjoismaissa

Pohjoismaissa vallitsevan näkemyksen mukaan geriatrian pitäisi tukeutua yhä enemmän sairaalalaitokseen, jonka tulee ottaa vastuu monisairaiden vanhusten akuuttihoidosta ja varhaiskuntoutuksesta. Pohjoismaisten geriatrien työryhmän ehdotuksessa geriatrisen arviointi- ja kuntoutusprosessin käytännön toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, joissa on ainakin kolme terveyden- ja sosiaalihuollon eri alojen ammattilaista. Jokaisella ryhmän jäsenellä on määritellyt tehtävänsä ja vastuu omasta erikoisalastaan. Keskinäinen vertailu maiden välillä on helppoa, koska terveydenhuollon perusrakenne on varsin samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa.

Otto Lindberg, Reijo Tilvis, Olav Sletvold, Arsaell Jonsson, Marianne Schroll, Jan Snaedal, Knut Engedal, Kirsten Schultz-Larsen, Yngve Gustafson

Lääketieteen perusopetusta uudistettaessa tulee uudistaa myös opetuksen sisältöä Esimerkki syöpätautiopin opetuksesta Melbournen yliopistossa

Lääketieteen peruskoulutuksen uudistaminen potilas- ja ongelmakeskeisen opetuksen suuntaan ja perustieteiden ja kliinisen opetuksen integroiminen ovat monissa maissa ajankohtaisia kehityslinjoja. Melbournen yliopiston uudistettu opinto-ohjelma on mielenkiintoinen esimerkki opetuksesta, joka tähtää uudenlaiseen lääkärisukupolveen: tulevaisuuden lääkäristä halutaan kouluttaa tieteelliset menetelmät hallitseva, kokemusperäisen ja näyttöön perustuvan lääketieteen keinojen asiantuntija, empaattinen ja kliinisesti taitava sekä elinikäiseen oppimiseen motivoitunut. Syöpätautiopin erikoisalan potilaskeskeinen opetus on rakennettu opinto-ohjelmaan jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Kirjoittaja on perehtynyt syöpätautiopin opetukseen lääketieteen peruskoulutuksessa Melbournessa Peter MacCallum -syöpäkeskuksessa vierailevana professorina.

Eeva Salminen

Toimiiko lääkärien työterveyshuolto? Kysely työterveysasemille

Työterveysasemat arvioivat, että uupumus ja muut mielenterveyshäiriöt ovat nousseet tule-vaivojen sekä infektiosairauksien jälkeen lääkärien sairaanhoitokäyntien ja sairauspoissaolojen kolmanneksi yleisimmäksi syyksi. Lääkärit käyttävät työterveyspalveluja edelleen vähän. Lääkärikunta on käytännössä jäänyt tai jättäytynyt osittain terveydenhuollon ulkopuolelle, vaikka se on varsin hyvin järjestetty Suomessa ja koskee kaikkia kansalaisia. Lääkäreille järjestetään nykyisin enemmän työkykyä ylläpitävää toimintaa kuin aikaisemmin. Heidän työterveyshuoltonsa on yleensä muodollisesti järjestetty julkisella sektorilla, mutta ammatin-harjoittajana yksityissektorilla työskentelevillä lääkäreillä ei sitä tavallisesti ole.

Saara Töyry, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Kimmo Räsänen

Palautetta puolin ja toisin

Kunnallinen lääkärisopimus saatiin solmituksi pitkän prosessin jälkeen, kuten jo tässä lehdessä ja jäsenkirjeessä on tarkemmin kerrottu. Jäsenkirjeen ja netti-informaation lisäksi on kierretty kaikki lakkopaikkakunnat läpi sopimuksen sisältöä selvittämässä. Koko virkaehtosopimusteksti tulee painettuna työnantajapuolelta muutaman viikon kuluttua. Sopimusta oli toivottu saataville kokonaisuutena sähköisessä muodossa, mutta valitettavasti se osoittautui hyvin epäkäytännölliseksi; tavalliset mikrot ja modeemit tukkeutuivat jo pelkkästä sairaalalääkäriliitteestä. Lisätietoa tulee kentälle myös 13.3. järjestettävien luottamusmiespäivien myötä, koko päivä käydään lävitse uutta sopimusta.

Kati Myllymäki

Kipeä ratkaisu

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi 28.2.1998 valtakunnansovittelijan sovintoesityksen kahden lisäaikapyynnön jälkeen äänin 33-23. Hallituksen 10 jäsenestä neljä SELYn, kaksi kunnallislääkäreiden ja kaksi NLY:n edustajaa mukaanlukien puheenjohtaja oli valtuuskunnan äänestyksen hetkellä sovintoesityksen hyväksymisen puolesta ja kaksi NLY:n edustajaa sitä vastaan.

Kari Pylkkänen

"Sopimus on syntynyt ja meteli on kova"

Sopimus on syntynyt ja meteli on kova, otsikoi muuan kirjoittaja Lääkäriliiton sisäisellä keskustelutaululla Internetissä heti valtuuskunnan hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Sopimuksen raikuvin jälkipyykki onkin pesty juuri näillä tauluilla. Kirjoittajien luvalla keskustelutauluilta on poimittu valtuuskunnan jäsenten kommentteja.

Suvi Sariola