Lääkäriliiton jäsenyys on yksityislääkärillekin rahanarvoinen etu

Silloin tällöin joku yksityislääkäri kysyy, mitä hyötyä hänelle on liiton jäsenyydestä. Lääkäriliitto toimii näkyvästi julkisen työnantajan palveluksessa olevien lääkärien edunvalvojana, mutta hyödyttääko liiton toiminta mitenkään häntä. Mitä vastiketta yksityislääkäri saa maksamalleen jäsenmaksulle?

Styrelsens beslut om att tilldela förbundsmedlem en varning - bilaga till styrelsens protokoll 16.2.1998

Läkarförbundets medlem, specialistläkaren i kirurgi Bengt Novik har tillställt Läkarförbundets förtroenderåd ett brev daterat 27.10.1997 i vilket han ber Läkarförbundet utreda om anestesiöverläkare Karin Thomassons mot Novik riktade, i brevet nämnda åtgärder strider mot förbundets kollegialitetsregler. Verksamhetsledaren har utfört en förundersökning av saken och i samband med den begärt och fått ett genmäle av Thomasson. Dessutom har sjukvårdschefen vid Ålands centralsjukhus, kirurgöverläkaren och Ålands underavdelning av Finlands Läkarförbund avgett utlåtanden om saken.

Lomautus ja työttömyysturva

Kunnat ja kuntayhtymät eri puolella Suomea ovat tänä vuonna tehneet lomautuspäätöksiä. Useimmiten takana on hallinnollinen päätös, joka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia. Lomautuspäivien lukumäärä on vahvistettu ja lomautuslistat kiertävät henkilöstön keskuudessa kuin lomalistat ikään.

Stina Lundström

Lääkärit lehdissä

Helmikuun lopulla lääkärien työmarkkinatilannetta arvioivat lehdissä mm. Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo ja pääsihteeri Risto Piekka.

Alternativ medicin

Efter initiativ från det norska stortinget tillsatte Norges social- och hälsoministerium i april 1997 ett utskott, Aarbakke-utskottet, med uppgift att utreda den alternativa medicinens ställning i Norge. Detta väckte naturligtvis en stark indignation hos många läkare och insändarspalten i Tidsskrift for Den norske lægeforening svämmade över. En ledande tjänsteman vid ministeriet har nu närmare förklarat vad kommitténs arbete skall gå ut på.

Svante Stenman

Eurooppa panostaa mikrobilääkeresistenssin tutkimiseen

Bakteerien lääkeresistenssi aiheuttaa yhä enemmän huolta maailmalla. Myös meillä on viitteitä moniresistenttien bakteerikantojen yleistymisestä, erityisesti sairaalapotilailla (1). On kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että resistenssin yleistymiseen voidaan vaikuttaa mm. vähentämällä resistenttejä bakteerikantoja valikoivan lääkkeen käyttöä (2). Ehkäiseville toimenpiteille oleellinen perusta on tuore tieto resistenssin esiintyvyydestä. Kansallisilla tasoilla tällaista tietoa tuotetaan jatkuvasti kliinismikrobiologisissa laboratorioissa diagnostisiin tarkoituksiin. Näin syntyvän tiedon epidemiologinen hyödyntäminen on herkkyysmääritysmenetelmien kirjavuudesta ja tulosten erilaisista tulkinnoista johtuen vaikeaa. Toukokuussa 1997 Sveitsin Lausannessa pidetyssä eurooppalaisessa mikrobiologikokouksessa maanosamme johtavat mikrobilääkeresistenssin tutkijat päättivät koota edustajat kaikista Euroopan maista pohtimaan ongelmalle ratkaisua. Tämä kokous, jossa olin mukana Suomen edustajana, pidettiin marraskuun 10. päivänä 1997 Lontoossa englantilaisen professori Ian Phillipsin johdolla.

Antti Nissinen

Tuleeko puhelimesta Internetin osatoiminto?

Internetin TCP/IP toimii nykyisin usein puhelinverkon "päällä". Tulevaisuuden perusverkko saattaa hyvinkin käyttää TCP/IP-protokollaa.

Erkki Karjalainen

Euroopan Unionin terveyspolitiikan ongelmista

Koska Euroopan Unionilla ei ole sellaista kattavaa terveyspoliittista lainsäädäntöä, jota Unionin tasolla voitaisiin pitää yhdistävänä juridisena normistona, on EU lähestynyt terveyssektoria mm. terveyspoliittisten ohjelmien pohjalta. Tällä vuosikymmenellä on laadittu Unionille keskipitkän tähtäimen ohjelmia esim. syövän, AIDS:n ja huumeongelmien torjuntaan. Terveyspolitiikan linjaus ohjelmallisuuteen pohjautuu mm. siihen, että eräät kansanterveystieteelliset ongelmat ovat kaikille jäsenmaille yhteisiä ja EU organisaationa voi tuoda kansallisiin ongelmiin omalla panoksellaan lisähyödyn.

Pekka J. Kopteff

Siedätyshoito jo allergisen sairauden varhaisessa vaiheessa

Suomen Lääkärilehdessä 29/97 kollegat Ilkka Annila, Matti Penttilä ja Paula Kuusisto kirjoittavat ansioituneesti siedätyshoidon asemasta aikuisten allergioiden hoidossa. Artikkeli on asiantunteva selvitys siedätyshoidon historiasta, immunologisista vaikutuksista, edellytyksistä, vasta-aiheista, hoidon aiheista, sivuvaikutuksista ja hoitomuotojen kehittelystä. Siedätyshoidon käyttö on lisääntynyt ja tulee lisääntymään Suomessa kuten muuallakin Euroopassa jatkuvasti. On hyvä, että Suomen Lääkärilehdessä on otettu kanta siedätyshoidon asemaan.

E. Valovirta

Pharmacasta vihiä

Pharmaca Fennican puhelinluetteloa muistuttavia kirjoja selaillessa kiinnittyy huomio tekstiosien epätasaisuuteen, vaikka niiden pitäisi olla Lääkelaitoksen hyväksymiä. Esimerkkinä olkoon anksiolyytti alpratsolaamin rinnakkaisvalmisteet Xanor ja Alprazolam

Kari Ellimäki