Hyvä apu akuuttien tilanteiden hoitoon ja opettajille

Teos on tarkoitettu akuuttien vammojen ja sairauksien kuvastoksi. "Ensihoitolääkäri tarvitsee diagnostista silmää, jonka myötä tarve kalliisiin erikoistutkimuksiin vähenee. Kliininen tutkimus on edelleen diagnoosin teon perusta. Usea kliininen löydös on tehtävä visuaalisesti, ja ennen kaikkea tämä koskee akuutteja tilanteita." Edellä oleva lainaus on kirjan johdannosta, jossa tekijät selvittävät perusteluja teokselleen. Hyvän akuuttien tilanteiden kuvakokoelman puuttuminen on ollut myös yksi peruste. Kulunut sanonta "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" on tämän kirjan kohdalla täysin oikeutettu. Hyvä valokuva pystyy tuomaan esille olennaisia visuaalisia johtolankoja, joita akuutin vamman tai sairauden selvittämisessä tarvitsevat hoitoon osalliset kollegat, apulaislääkärit tai lääketieteen opiskelijat. Kuten tekijät korostavat, kuva on yksinkertaisesti paras mahdollisuus suoran potilaskontaktin jälkeen.

Seppo Nieminen

Liian laaja Neurologia

Seppo Heikinheimon musiikkikritiikkiartikkeleita luettiin ahkerasti ja osaksi varmasti siksi että ne olivat niin sanotusti "kriittisiä": usein ilkeitä ja pahansuopia, joskus jopa henkilökohtaisen loukkaavia. Asiantunteva kritiikki kuitenkin on objektiivista, epäpersoonallisten ja ulkoa päin tarkistettavien mittapuiden mukaan laadittua, aivan kuten lääkäreiden SVB-todistukset parhaimmillaan. "Yksityishenkilön lausumat mielipiteet eivät ole kiinnostavia, ellei yksityishenkilö ole erityisen kiinnostava. Ja sitä kriitikot eivät pääsääntöisesti ole", on Putte Wilhelmsson kirjoittanut Parnassossa 1995.

Eija Kujala

Mitä on urheilu?

M. Piriformis on istunut enemmän kuin kerran kinastelemassa siitä mitä on urheilu. Laiskimmat keskustelukumppanit ovat lopulta viisaampina vaienneet ja fanaattisimpien kanssa on mennyt suhteet pysyvästi poikki. Seuratessani sivusta valtionapujen jakoa eri urheilulajeille olen vähitellen yhä vakuuttuneempi omista urheiluteeseistäni. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että valtion tukirahapottia ahmivat nykyisellään ja tulevaisuudessakin lähinnä ne lajit, joilla muutenkin menee jo hyvin: eli harrastajakunta on joko itsessään hyvävaraista tai laji saa reippaasti sponsorimarkkoja tai liikuttaa niin paljon massoja, ettei talousongelmia ainakaan hyvällä rahanhoidolla pitäisi kyseisillä lajiliitoilla mitenkään olla!

M. Piriformis

Sienitautien historiaa

Sienitaudeilla on ollut tärkeä osuus lääketieteellisen mikrobiologian kehityksessä. Eräät tauteja aiheuttavat mikrosienet olivat havaittavissa jo vähemmän tehokkailla mikroskoopeilla.

Arno Forsius

Sovinto löytyi

Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välinen työriita kunnallisesta Lääkärisopimuksesta ratkesi. Lääkäriliiton valtuuskunta päätyi äänin 33 - 23 hyväksymään valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoehdotuksen 28.2.1998. Valtuuskunnan kokous kesti neuvottelutaukoineen lähes seitsemän tuntia, ja keskustelupuheenvuoroja käytettiin 46. Päätöksen vaikeutta kuvaa myös se, että hallituskaan ei ollut yksimielisesti sopimisen kannalla, vaan hallituksessa äänet jakautuivat kahdeksan puolesta ja kaksi vastaan. Valtuuskunnassa vastaan äänestäneitä oli niin terveyskeskuspuolelta kuin nuorisosta ja erikoislääkäreistäkin. Uuden lääkärisopimuksen tarkempi sisältö kerrotaan toisaalla tässä lehdessä.

Kati Myllymäki

Antibioottien käyttö eläimille

Antibiootteja käytetään eläinten infektiotautien hoitoon ja eläinten kasvua edistävinä rehun lisäaineena. Antibioottien historia osoittaa, että aina kun jokin uusi antibiootti on kehitetty ihmisillä esiintyvien tautien hoitoon, sitä on ainakin kokeiltu myös eläimille. Antibioottien keskeinen sija bakteerien aiheuttamien tautien hoidossa niin eläimillä kuin ihmisillä on tunnettua, sen sijaan antibioottien käyttö kotieläinten rehussa kasvunedistämistarkoituksessa voi olla monelle tuntemattomampi asia.

Tuula Honkanen-Buzalski

Tehohoito ja iäkäs potilas

Väestön keski-iän kasvaessa iäkkäät potilaat tulevat tarvitsemaan tehohoitoa yhä useammin. KYS:n teho-osastolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 65-vuotiailla päivystyspotilailla oli huonoin ennuste: vaara kuolla vuoden kuluessa oli yleisväestöön verrattuna kymmenkertainen. Elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoa saaneiden yli 65-vuotiaiden kuolemanvaara oli puolen vuoden kuluttua yleisväestön kaltainen. Tehohoidon kustannukset olivat päivystysluontoista tehohoitoa tarvitsevien 65-74-vuotiaiden kohdalla suuremmat kuin yli 75-vuotiailla päivystyspotilailla tai elektiivisen kirurgian jälkeen tehohoitoon otetuilla. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tehohoidon tulos on seurausta potilasvalinnasta.

Minna Niskanen, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Vemmelsuolen kiertymän kirurginen hoito

Vemmelsuolen kiertymä voidaan diagnosoida röngenkuvauksen tai endoskopian avulla. Kiertymä voidaan myös äkillisessä tilanteessa purkaa endoskoopin avulla, mutta valtaosassa tapauksista se uusiutuu tämän jälkeen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 37 vemmelsuolen kiertymäpotilasta vuosina 1976-94. Lähes kaikilta tila hoidettiin heti kirurgisesti. Potilaista endoskopoitiin viisi, ja detorsio onnistui toimenpiteessä yhdelle, mutta tämäkin potilas jouduttiin myöhemmin kiertymän uusiuduttua hoitamaan leikkauksella. Kokemustensa perusteella kirjoittajat suosittelevat vemmelsuolen kiertymään aktiivista kirurgista hoitoa aina, kun potilaan yleistila sen sallii.

Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä, Marja Perhomaa, Eija Pääkkö

Psoriaasi voidaan hoitaa avohoidossa Hoitokäytännöissä suuri aluevaihtelu

Psoriaasin hoito voidaan nykyisin toteuttaa lähes aina avohoidossa. Vuodeosastohoitoa käytetään kuitenkin vielä paljonkin joissain sairaanhoitopiireissä. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä on vähentynyt noin 50 % ja hoitojaksojen määrä lähes 40 % vuoden 1988 tilanteesta. Nivelpsoriaasin hoitopäivien määrä on sen sijaan pysynyt ennallaan. Väestömäärään suhteutettu läiskäpsoriaasin hoitopäivien määrä vaihteli vuonna 1996 erittäin suuresti alueittain, ja myös keskimääräinen hoitoaika sairaaloissa vaihtelee huomattavasti. Suomessa tulisi käynnistää psoriaasin alueellisten hoitoketjujen ja hoito-ohjelmien kehitystyö, jolla hyödynnettäisiin maan kaikissa osissa täysimääräisesti nykyisten hoitomenetelmien tarjoama tehokas ja taloudellinen avohoitomahdollisuus.

Jorma Lauharanta, Mikko Nenonen, Jouni Rasilainen

Lääkkeiden anto lasiaiseen

Silmän pinnan ja etuosan tauteja hoidettaessa lääkkeet annetaan useimmiten paikallisesti, silmän takaosaa hoidettaessa taas systeemisesti. Sekä paikallislääkkeiden että systeemisen annon hyötyosuus silmässä on kuitenkin huono, ja siksi silmätippoja ja -voiteita laitetaan useita kertoja päivässä ja systeemilääkityksessä käytetään suuria annoksia. Tämä taas huonontaa hoitomyöntyvyyttä ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Viime vuosina systeemilääkitystä on pyritty korvaamaan ruiskuttamalla lääkkeet paikallisesti silmän sisään. Lääkkeiden antoa lasiaiseen käytetään erityissyistä mutta toisaalta yhä useammin, joten muidenkin kuin silmälääkärien on paikallaan tietää tämän antotavan perusteet, varsinkin kun silmän sisään asennettava lääkeannostelija on saanut eurooppalaisen myyntiluvan.

Lotta Salminen, Hanna Tähti