Ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologian kirja

Tämä tuore ensimmäinen suomenkielinen säteilybiologiaa käsittelevä kirja tuo erinomaisen lisän suomenkieliseen lääketieteelliseen kirjallisuuteen lääketieteen ja sairaalafysiikan opiskelijoille ja käytännön säteilytyötä tekeville. Myös sairaanhoidon opiskelijoille kirja soveltuu, vaikkakin on osin liian vaikeaselkoinen ja yksityiskohtainen heidän käyttöönsä. Kirjan toimittajina ja kirjoittajina ovat suomalaisen säteilybiologian ja käytännön sädehoidon asiantuntijat. Erityisesti emeritusprofessori Lars R. Holsti on tehnyt pääasiallisen elämäntyönsä sädehoidon fraktioinnin tutkijana sekä sädehoitolääkäreiden kouluttajana. Hän on kansainvälisesti tunnettu tutkija ja asiantuntija. Toinen kirjan toimittajista, apualaisylifyysikko Tapani Lahtinen, on myös kansainvälisesti tunnettu sädebiologisten vaikutusten tutkija.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Skitsofreniaakin voidaan hoitaa

Emeritusprofessori Yrjö Alasen elämäntyö vaikeimman psyykkisen hädän alueelta on julkaistu englannin kielellä Lontoossa viime vuoden lopulla. Alasen mittava työ ajoittuu neljälle vuosikymmenelle ja on todella perusteellinen ihmisen bio-psyko-sosiaaliseen kenttään kohdistuva hermeneuttinen paneutuminen.

Erkki Väisänen

Antiikin Rooman lääketiede

Italian niemimaalla oli ennen Rooman valtakunnan syntyä etruskien valtio, joka joutui roomalaisten alaisuuteen noin vuonna 500 eKr. Etruskit osasivat jo silloin valmistaa tekojäseniä sekä tekohampaita ja kultaisia hampaan täytteitä. Heidän lääkintätaitonsa oli voimakkaasti magian sävyttämää. Erityistä painoa etruskit panivat uhrieläinten sisäelinten tulkinnalle, jota papit suorittivat. Varsinkin maksan perusteella tehtiin päätelmiä sairauksista ja niiden ennusteesta.

Arno Forsius

Potilaan valinnanvapaus - sanojen ja tekojen ristiriitaa

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli lyhyesti potilaslaki tuli voimaan vuoden 1993 maaliskuussa. Laissa on määräyksiä mm. potilaan oikeudesta hyvään hoitoon, pääsystä hoitoon, tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja muistutuksen tekemisestä sekä potilasasiamiestoiminnasta. Tämä laki edusti aikoinaan kansainvälisestikin arvioituna pisimmälle vietyä lainsäädäntöä potilaan asemasta terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä, ja se on toiminut esimerkkinä monessa maassa myöhemmin annetuille määräyksille ja suosituksille.

Taito Pekkarinen

Leukamurtumakuvien tulkinta teleradiologiassa: muuttuuko diagnostinen tarkkuus?

Teleradiologia on telelääketieteen vahvimpia sovellusalueita, ja digitaalimuodossa olevia kuvia siirretään tietoliikenneverkoissa erikoisasiantuntijoiden tulkittavaksi hyvinkin kaukaa. Tampereella selvitettiin, eroaako ortopantomografioiden tulkinnan diagnostinen tarkkuus sen mukaan, onko kuva filmillä vai digitoituna työasemalla. Kuvia tulkitsivat yksi suuradiologian erikoishammaslääkäri ja kaksi yleisradiologia. Filmikuvien tarkastelu osoittautui osuvammaksi yleisradiologien tulkinnoissa, mutta alan erikoishammaslääkärin tulkintojen tarkkuus oli sama kuvamuodosta riippumatta ja se oli myös merkittävästi parempi kuin yleisradiologien. Leukamurtumakuvien tulkinnassa olisi hyödyllistä turvautua erikoisasiantuntijan konsultaatioon, ja teleradiologia tarjoaa siihen keinon.

Martti Kiuru, Timo Paakkala, Gunnar Enckell

Siklosporiini A nefroottisen oireyhtymän hoidossa

Idiopaattisen nefroottisen oireyhtymän ilmentymät (proteinuria, hypoalbuminemia, ödeema ja hyperlipidemia) voivat edetä eri tavoin, ja ennuste on riippuvainen perustaudista. Joidenkin nefroottisen oireyhtymän muotojen patogeneesiin voi liittyä epänormaali immunologinen reaktio, jossa T-solujen interleukiini-2-tuotanto on lisääntynyt (1). Interleukiini-2 (IL-2) kykenee muuttamaan glomerulaaristen membraanien sähkövarauksen (normaalisti niiden varaus on negatiivinen), ja tästä aiheutuu valkuaisaineiden lisääntynyt pääsy luumeniin. Siklosporiini vähentää IL-2:n tuotantoa ja korjaa siten patologisen glomeruluksen toimintaa (1,2).

Terje Forslund, Aarne Relander

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutus

Sydänpotilaan kuntoutus on monen ammattiryhmän yhteistyötä. Liikunnallisen kuntoutuksen hyöty on kiistattomasti osoitettu. Psykososiaalisiin tekijöihin kohdistuvien interventioiden vaikutuksista ei samanlaista näyttöä ole, mutta psykologinen tuki on elämän laadun kannalta ilmeisen tärkeä. Sydänpotilaan kuntoutus näyttää olevan taloudellisesti kannattavaa, joskin lisää tutkimusta tästä tarvitaan. Valtaosa tähänastisista tutkimuksista on kohdistunut työikäisiin miehiin, ja olisikin syytä selvittää, soveltuvatko nykyiset kuntoutusohjelmat samalla tavoin myös vanhemmille sydänpotilaille ja naisille.

Heikki Takkunen, Matti Romo

Syömisongelmat ja -häiriöt - sukupolvien välinen yhteys?

Syömishäiriöitä ja erilaisia piileviä syömisongelmia esiintyy yhä enemmän ja yhä nuoremmilla. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat kasvaneet hoikkuutta ja laihduttamista ihannoivan kulttuurin keskellä. Lasten syömisongelmien taustalta voi löytyä korostuneen terveystietoisia vanhempia, jotka tarkkailevat omaa ja jälkikasvunsa ruokavaliota. Myös syömishäiriöisten tai kroonisesti laihduttavien äitien lapset saattavat olla alttiita negatiivisille ateriakokemuksille ja syömiseen liittyville komplikaatioille.

Susanna Saarilehto, Helena Lapinleimu, Soili Keskinen

Keuhkoahtaumatautia sairastavan riskit ja happilisän tarve lentomatkalla

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus eli keuhkoahtaumatauti (COPD) on erityisesti tupakoivien kansantauti Suomessakin. COPD-potilaille lentomatka voi aiheuttaa merkittävän hypoksemian, jonka vaaroja potilaat harvoin tiedostavat. COPD-potilaan lentokelpoisuus tulisi arvioida ennen matkaa objektiivisin mittauksin. Valtimoveren happiosapaineen tai happikyllästeisyyden määrittäminen levossa ja spirometriatutkimus antavat yleensä riittävän käsityksen hypoksemiariskistä. Lisätutkimuksena voidaan tehdä hypoksia-altistuskoe. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsisivat happilisää lentomatkan aikana. Kaikissa lentoyhtiöissä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä happilisää saatavissa muutoin kuin hätätilanteita varten.

Paula Pallasaho, Anssi Sovijärvi

Muistikuvat, valemuistot ja muistin manipulointi II

Arkikokemukseenkin perustuvan käsityksen mukaan muistikuvat voivat kadota tietoisuudesta ja myöhemmin palata. Tältä pohjalta on tehty myös virheellisiä oletuksia muistin toiminnasta. Eräissä psykoterapian muodoissa traumaattisiin kokemuksiin liittyvien muistikuvien mieleenpalautumista ja uudelleen käsittelyä pidetään keskeisenä hoidon elementtinä. Tietoisuudesta katoamista pidetään tällöin tiedostamattomana psyykkisenä puolustuskeinona, joko torjuntana tai dissosiatiivisena amnesiana. Toistaiseksi tutkimus ei tue tällaista mallia muistin toiminnasta. Yhdysvalloissa käydään kiivasta mielipiteenvaihtoa ja oikeudenkäyntejäkin siitä, ovatko esimerkiksi eräät aikuisiällä esiin nousseet insestimuistot virheellisesti toimivien psykoterapeuttien aikaansaamia ns. valemuistoja. Suomessakin pari maallikkohypnotisoijaa on pyrkinyt esittelemään rikoksesta syytetyn hypnotisointia keinona tuottaa "autenttisia" muistikuvia, joilla todistettaisiin syyttömyyttä tai syyllisyyttä jopa henkirikokseen. - Lääkärilehden edellisessä numerossa alkaneen artikkelin jälkimmäisessä osassa tarkastellaan muistisuoritusten parantamiseen tähtäävän hypnoosin sovellutuksia ja vasta-aiheita.

Hannu Lauerma, Sakari Kallio, Antti Revonsuo