Sivuvaikutusten sivuvaikutuksia

Ilmiötä voisi myös kuvata Pharmaca Fennica -ilmiöksi. Nyttemminhän tämä hyvin käyttökelpoinen, tietämäni mukaan Olli P. Heinosen alunperin keksimä ja sittemmin lääketehtaiden yhteiskäyttöön ottama idea yhdestä ainoasta vuosittaisesta kalenterista kaikkien niiden lukuisien kalentereitten sijaan, joita aikaisempien vuosikymmenten lääkäreille Suomessa läheteltiin, on erittäin toimiva ja hyvä.

Pekka Vuoria

Reunamerkintöjä käydystä palkkasopimuskierroksesta

Lääkärikunta on keskustellut tätä kirjoitettaessa viikon ajan valtakunnansovittelijan esityksen hyväksymisestä, ja varmaa on, että keskustelu jatkuu vielä pitkälle kevääseen. Tämän sopimuskierroksen tapahtumat ja ratkaisut jäävät elämään pitkään siinä lääkärien edunvalvonnan kokemusmaailmassa, johon tulevien neuvottelukierrosten ratkaisut perustuvat. Vaikka tilanteen ajankohtaisuus ei vielä mahdollista lopullisen analyysin tekoa tapahtuneesta, voi joitakin reunahuomautuksia silti tehdä.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1997 Suomessa

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna hitaammin kuin muutamana aikaisempana vuotena. Itsehoitolääkkeiden myynti oli jopa pienempi kuin vuonna 1996. Avohoidon suurimyyntisimpien lääkeryhmien, kuten depressio-, kolesteroli- ja mahahaavalääkkeiden, myynnit kasvoivat edelleen keskimääräistä nopeammin, mutta ei enää samalla vauhdilla kuin aikaisemmin. Burana, Cipramil ja Renitec olivat myydyimmät lääkemerkit, ja Orion oli edelleen myynniltään suurin lääkeyritys.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Pelottava uutinen vaarantaa lääkehoidon

Lääketieteellisen tiedon välittäminen julkisessa sanassa on vastuullista, koska asia voi koskettaa suoraan satojatuhansia potilaita. Pelottava uutinen voi saada potilaan esimerkiksi luopumaan tarpeellisen lääkkeen käytöstä. Ongelma korostuu mielenterveyden häiriöitä sairastavilla, joiden elämä monasti on lääkehoidon varassa ja jotka muutoinkin reagoivat monia muita potilasryhmiä voimakkaammin sairauttaan ja sen hoitoa koskeviin tietoihin. Lääketieteen toimittajat tuntevat yleensä vastuunsa, ja yhteistyö heidän kanssaan sujuu hyvin. Valitettavasti myös puutteelliseen tai väärään tietoon perustuvaa kirjoittelua esiintyy. Seuraavat kaksi tapausta ovat äskettäin hämmentäneet potilaita ja heidän omaisiaan sekä myös lääkäreitä, apteekkeja ja hoitohenkilökuntaa.

Erkka Syvälahti

Parenteraalisella mikrobilääkityksellä hoidettujen lasten infektioiden etiologia

Parenteraalisilla mikrobilääkkeillä hoidetaan paljon korkeakuumeisia, aiemmin terveitä lapsia, kun tulehdusparametrit viittaavat bakteeri-infektioon. Usein jää epäselväksi, mikä taudin aiheutti. Selvitimme 178 lapsen avohoidossa alkaneen mutta sairaalassa hoidetun infektion etiologiaa sekä perinteisin keinoin että poikkeuksellisen laajan bakteeri- ja viruslaboratoriodiagnostiikan avulla. Tutkimuksesta jätettiin pois etiologialtaan ennustettavissa olevat meningiitit, virtsatieinfektiot sekä luu- ja nivelinfektiot, samoin kuin immuunivajeiset ja tehohoitopotilaat. Vähintään yksi patogeeni löytyi 109 potilaalta (61 %), ja heistä viidesosalla oli useita taudinaiheuttajia. Pneumokokki yksin tai yhdessä virusten kanssa osoittautui yleisimmäksi infektioiden aiheuttajaksi. Havainto tukee penisilliinin valintaa aiemmin terveiden lasten ensisijaiseksi lääkkeeksi infektioissa, joihin määrätään valtaosa mikrobilääkkeistä. Penisilliinille resistentti pneumokokki ei ainakaan toistaiseksi ole suurikaan ongelma Suomessa. G- tai prokaiinipenisilliini tehoaa hyvin myös hemofilustauteihin, jotka b-serotyypin osalta ovat nykyisin harvinaistuneet rokotusten ansiosta.

Elina Vuori, Markku Kallio, Harri Saxén, Pentti Ukkonen, Eino Marttinen, Eeva Salo, Maija Leinonen, Pekka Saikku, Marjaana Kleemola, Klaus Hedman, Kimmo Linnavuori, Ali Fattom, Heikki Peltola

Ammatti-ihotautivaara eri ammateissa

Työperäisten sairauksien rekisterin tiedoista tehdyn selvityksen mukaan ammattiryhmien välillä oli suuria eroja ammatti-ihotautiin sairastuvuudessa. Suurin ammatti-ihotaudin vaara ei kuitenkaan ollut niissä ammateissa, joista rekisteriin ilmoitetaan eniten tapauksia. Valtaosa ammatti-ihotaudeista on ärsytys- tai allergisia kosketusihottumia. Naisilla ihottumia ilmeni 1,5 kertaa niin paljon kuin miehillä, ja ero johtuu todennäköisesti altistumisen eroista. Tutkimus vahvisti aiempia käsityksia altistumisen yhteydestä sairastuvuuteen. Allergisen kosketusihottuman riski on suuri erityisesti hammashoidon ammateissa, joissa altistutaan hammaspaikkamateriaalien voimakkaasti kosketusallergiaa aiheuttaville akryyliyhdisteille. Harvinaisemmista ammatti-ihotaudeista proteiinikosketusihottuman vaara on erityisen suuri jauhoille altistuvilla leipureilla ja kondiittoreilla sekä lehmän epiteelille altistuvilla maataloustyöntekijöillä. Ihon infektiotaudit ovat tavallisimpia kylvettäjillä ja mielisairaanhoitajilla, jotka altistuvat ihon infektiotautien aiheuttajille potilaita hoitaessaan.

Riitta Jolanki, Tuula Estlander, Antti Karjalainen, Lasse Kanerva

Ultraäänitutkimus vai lantinheitto? Akuutin poskiontelotulehduksen ongelmallinen diagnostiikka

Ultraäänitutkimus on valtaamassa alaa myös akuutin poskiontelotulehduksen diagnostisena välineenä. Laitevalmistajat vakuuttavat, ettei diagnosoinnissa synny tulkintavaikeuksia ja Stakesin asiantuntijat ovat tuoreissa kirjoituksissaan tässä lehdessä suositelleet terveyskeskuksille ultraäänitutkimusta luotettavana diagnosointimenetelmänä.

Ilkka Suramo, Seppo Lähde, Peter Lanning, Pentti Kursula

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito

Yleislääkärin vastaanotolle tulevista potilaista yllättävän monella esiintyy asentohuimausta. Korvalääkärin huimauspotilaista jopa joka neljäs tai viides potee hyvänlaatuista asentohuimausta. Vaikka ongelma pienenee kun oireen vaarattomuus selviää, hoitamattomana vaiva saattaa kiusata usein viikkoja ja kuukausia, joskus jopa vuosia. Patofysiologisen mekanismin tarkentuminen on tarjonnut työlään totutushoidon tilalle tehokkaita, parhaimmillaan kerralla parantavia korjausliikkeitä tasapainoelimen normaalin toiminnan palauttamiseksi.

Kyösti Laitakari

Uudet psykoosilääkkeet vanhusten hoidossa

Tavanomaiset neuroleptit ovat osoittautuneet tehokkaiksi psykooseihin liittyvien aistiharhojen ja harha-ajatusten hoidossa sekä uusien psykoosivaiheiden ehkäisyssä. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin usein haittavaikutuksia, jotka heikentävät hoitomyöntyvyyttä, hoitovastetta ja elämänlaatua. Siksi on pyritty kehittämään uusia, paremmin siedettyjä antipsykoottisia lääkeaineita. Nämä uudet epätyypilliset psykoosilääkkeet tarjoavat uusia vaihtoehtoja myös vanhusten vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Hannu J. Koponen

Aktiivisen selkäkuntoutuksen toteutus ja laadunvalvonta erikoissairaanhoidossa

Aikaisemmin Suomessa on raportoitu selkäpotilaiden aktiivisen kuntoutushoidon tuloksista laitosolosuhteissa, mutta terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi on johtanut edullisempien ja joustavampien toimintamuotojen kehittämiseen. Kirjoituksessa esitetään aktiivisen selkäkuntoutuksen syntyhistoriaa Suomessa, polikliinisen erikoissairaanhoitotasoisen selkäkuntoutuksen ideologiaa, sen laatukontrollijärjestelmiä sekä kontrolloimattoman hoitotutkimuksen aikaansaamia muutoksia näillä toimintakykymittareilla mitatuissa tuloksissa kuntoutusprosessin kuluessa.

Markku Hupli, Anne Pylkkönen