78147 osumaa

Alaonttolaskimosuotimen tehosta kontrolloitu tutkimus

Alaonttolaskimoon sijoitettavan hyytymäsuotimen käyttöaiheet ovat jossain määrin kiistanalaiset. Suodinta on harkittava, jos potilaalla on alaraajatromboosin ja sen pohjalta keuhkoembolian riski eikä hän jostain syystä voi käyttää antikoagulaatiolääkkeitä. Joissakin maissa kuitenkin suotimia asennetaan paljon väljemmin aihein, jo senkin takia, että suotimen voi sujauttaa alaonttolaskimoon helposti paikallispuudutuksessa. Kontrolloituja tutkimuksia suotimien tehosta ei kuitenkaan juuri ole. Nyt sellainen on nähnyt päivänvalon.

Robert Paul

Rasvalääkkeet ja aivohalvaus: meta-analyysi

Kolesterolin ja iskeemisen sydänsairauden välistä yhteyttä pidetään koko lailla uskottavana ja selvänä, mutta kiistatonta näyttöä ei ole siitä, että veren kolesterolipitoisuus olisi yhteydessä aivohalvauksen riskiin. Tähänastiset meta-analyysit eivät ole osoittaneet muutosta aivohalvauksien ilmaantuvuudessa rasvalääkkeitä käytettäessä, mutta näistä analyyseistä uudemmat lääkkeet, etenkin HMG-CoA-reduktaasin estäjät (statiinit) ovat puuttuneet.

Robert Paul

Onko hydroksiureaa käyttävällä potilaallasi kivulias, sitkeä säärihaava?

Mayon klinikasta raportoidaan 14 potilaan kooste, jossa yhteistä olivat erittäin kivuliaat säärihaavat. Kaikki potilaat olivat käyttäneet hydroksiureaa keskimäärin 6 vuotta ennen kuin säärihaavat ilmaantuivat. Lääkityksen aiheena oli jokin myeloproliferatiivinen sairaus, yleensä polycythaemia vera tai essentielli trombosytoosi. Lähes kahdella kolmesta oli multippeleita haavaumia. Paraskaan dermatologinen hoito ei auttanut tilanteeseen, mutta hydroksiurean lopettaminen korjasi haavaumat 2-17 kuukaudessa.

Robert Paul

Vanhusten lonkkamurtumat kolminkertaistuneet

Tämä tutkimus osoittaa, että lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut maassamme viimeisen 25 vuoden aikana siten, että vuonna 1993 murtumia sattui yli 50-vuotiaille kaikkiaan 6 330. Murtumien määrän lisääntyminen ei selity pelkästään väestön vanhenemisella, sillä tänä päivänä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä on noin kolminkertainen riski saada trokantteerinen lonkkamurtuma kuin ikätovereillansa vuonna 1970. Yksilötasolla suomalaisen naisen elinikäinen riski saada lonkkamurtuma on keskimäärin 16-18 prosenttia ja miehen 5-6 prosenttia. Iän myötä riski kasvaa siten, että 80. ikävuoteen mennessä joka viides ja 90. ikävuoteen mennessä lähes joka toinen nainen on saanut lonkkamurtuman. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Suomessa on ennusteemme mukaan noin 18 000 lonkkamurtumaa vuonna 2030.

Jari Parkkari

Idiopaattinen skolioosi

Idiopaattinen skolioosi on tavallisin skolioosityyppi, joka useimmiten ilmenee murrosiässä ja on tytöillä yleisempi kuin pojilla. Hoitoa tai sen tarpeen arviointia vaativaa skolioosia esiintyy noin puolella prosentilla väestöstä. Idiopaattiseen skolioosiin liittyy selkärangan sivullepäin käyristymisen lisäksi nikamien kiertymää ja usein rintarangan kyfoosin suoristumista. Skolioosin vaikeusaste ja mahdollinen progressio määritetään radiologisesti.

Mauno Ylikoski

Ilman epäpuhtaudet ja lasten hengitysteiden terveys

Viime vuosikymmeninä on suurten kiinteiden päästölähteiden (teollisuus, voimalaitokset) päästöt saatu vähenemään. Näin merkittäväksi kaupunki-ilman epäpuhtauksien lähteeksi on noussut liikenne, erityisesti liikenteen typenoksidien (NOx) päästöt ja pölyhaitat. Suomen suuret pölypitoisuudet keväisin ovat merkittävin ilmanlaadun ohjearvot ylittävä ulkoilman epäpuhtaus. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat korostaneet juuri pienijakoisen hengitettävän pölyn (PM10; ISO-standardi, hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 myym) merkitystä hengityselinoireiden ja -infektioiden aiheuttajana lapsilla.

Kirsi Timonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat