78147 osumaa

CJD-taudin kudossiirteistä saanut nosti korvauskanteen Japanissa

Japanilaismies syyttää maansa terveysviranomaisia viivyttelystä ja valvonnan puutteesta tapauksessa, jossa hänen vaimonsa sairastui Creutzfeldt-Jacobin tautiin saatuaan saksalaista alkuperää olevaa kudossiirrettä syringomyelia-taudin hoitoon. Mies vaatii 90 miljoonan jenin (noin 4 Mmk) korvauksia potilasta hoitaneelta sairaalalta, terveysviranomaisilta ja siirteen myyneeltä tuontiyritykseltä. Kanteessa todetaan, ettei ulkomailta tuodun dura mater -siirteen steriloinnista ollut huolehdittu eikä Japanin terveysministeriö ollut varoittanut tuotteen mahdollisista vaaroista. Tapauksen käsittely on viipynyt oikeudessa jo toista vuotta, jona aikana potilaan tila on oleellisesti huonontunut ja useita muita samanlaisia tapauksia on ilmaantunut. Tapausta verrataan HIV-skandaaliin, jossa viruksen sisältäviä verituotteita päästettiin markkinoille ilman viranomaisten tarkastusta.

Elinsiirtoleikkaukset kärsivät säästötoimista

Viime vuonna siirtoihin luovutettavien elinten määrä väheni noin viidenneksellä, arvioitiin Suomen Transplantaatiopäivillä Espoossa 5.2.1998. Kuitenkin samaan aikaan siirteitä odottavien potilaiden jonot kasvavat noin 7 %:n vuosivauhtia. Siiroelintä odottaa noin 300 potilasta, joista valtaosa on hyvin sairaita. Syypäänä luovutettavien elinten pulaan pidetään terveydenhuollon säästötoimia, joiden vuoksi aivokuolleen henkilön elintoimintoja ei pidetä yllä teho-osastolla siirtoleikkaukseen asti.

Opaskirjanen Rettin oireyhtymästä

Rettin oireyhtymä on harvinainen, vaikeavammaisuutta aiheuttava neurologinen sairaus, jota esiintyy vain tytöillä ja naisilla. Suomessa tunnetaan noin 40-50 henkilöä, joilla on Rettin oireyhtymä. Oireet alkavat jo ensimmäisen elinvuoden aikana ja ilmenevät kaikenlaisen kehityksen hidastumisena ja pysähtymisenä. Ongelmia on eniten kielellisessä ilmaisukyvyssä ja käsien motoriikassa. Lähes kaikki Rett-tytöt saavat epilepsian noin 4-vuotiaina. Rettin oireyhtymää sairastavien älykkyyden arviointi on hyvin vaikeaa.

Suomalaistutkimuksessa liikunnan yhteys rintasyöpävaaraan heikko

Rintasyövän ja fyysisen aktiivisuuden on ajateltu kytkeytyvän toisiinsa munasarjahormonien kautta. Lisääntynyt rintasyöpävaara liittyy munasarjahormonien kohonneisiin pitoisuuksiin, kun taas kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavalla liikunnalla voidaan niiden pitoisuuksia alentaa. Rintasyövän vaaratekijöistä liikunnan puute on yksi harvoja, johon voidaan vaikuttaa, vaikkakaan liikuntatottumukset eivät muutu helposti.

Riitta Luoto, Pirjo Latikka, Veikko Vihko, Eero Pukkala, Timo Hakulinen

Murrosvaiheen nuoret lääkärit: syntyikö ajopuusukupolvi?

Tämän vuosikymmenen alkupuolella lääkäriksi opiskelleet kävivät läpi taloudellisen laman ja työttömyyden eri vaiheet. Heidän lähtiessään opiskelemaan otsikoissa oli lääkäripula, joka sitten äkisti kääntyi työttömyydeksi. Työttömyyden ennustettiin jyrkästi kasvavan, eikä kuva silloisen opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista ollut ruusuinen. Ennusteet eivät toteutuneet, mutta yhä nuoren lääkärin on sovitettava omaan ammatilliseen uraansa ja identiteettiinsä tulevaisuuden epävarmuus. Tutkimuksessani analysoin 1990-luvun alussa opiskelleiden lääkäreiden kertomuksia elämästään ja urastaan. Tässä artikkelissa tarkastelen lamavuosien kokemuksia ja epätietoisuuden merkityksiä. Näyttää siltä, että sattuman ja ennustamattomuuden hyväksyminen elämään kuuluviksi on se logiikka, jolla vaikeudet voi kääntää voitoksi.

Varpu Löyttyniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat