Sairaalalääkärien palkkatutkimus valmistunut

Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhdessä tekemän palkkatutkimuksen mukaan kaikkien sairaalalääkärien peruspalkka on keskimäärin 14 633 ja kokonaisansiot 23 683 mk kuukaudessa. Tutkimus perustuu viime keväänä sairaaloille tehtyyn kyselyyn, mutta koska palkankorotuksia ei ole sen jälkeen tullut, vastaavat luvut myös tammikuun 98 tilannetta.

Marit Henriksson

Läkarförbundets medlemsavgifter 1998

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 200 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Neuvottelujen käyminen on kuin kuurupiiloa

Mitä pitemmälle tammikuu ja sopimusneuvottelut kuluivat, sitä kiihkeämmiksi kävivät Lääkäriliiton jäsenten mielialat. Liiton toimistoon tulvi yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostissa. Monet jäsenet kyselivät, miksei esimerkiksi neuvotteluista ja tavoitteista tiedotettu yksityiskohtaisemmin.

Suvi Sariola

Kaukonen vaihtaa lakon ajaksi sekä osoitetta että pestiä Surkeaan peruspalkkaan on saatava korjaus

Oululaiselle sairaalalääkärille Timo Kaukoselle lakko tietää melkoista elämänmuutosta. Lääkäriliiton hallituksen tuorein jäsen vaihtaa lakon ajaksi sekä töitä että osoitetta. Liiton lakkotiedotukseen pestattu Kaukonen jää virkavapaalle työstään Oulun yliopistollisessa sairaalassa, pakkaa hammasharjansa ja muuttaa lakon ajaksi Mäkelänkadun lääkäritalon asuntosiipeen Helsinkiin. Juuri kirurgiksi valmistumassa olevalla Kaukosella on lakkoon selvä henkilökohtainen syy: apulaislääkärin palkkaus. - Olen tyytyväinen valtuuskunnan päätökseen, koska tarjouksessa ei ollut mitään niitä elementtejä, joita olimme hakemassa.

Suvi Sariola

Romani terveydenhuollon asiakkaana

Romanikulttuuri on ollut osa suomalaista yhteisöä jo yli 400 vuotta, mutta jokapäiväisissä asioissa havaitsee, kuinka vähän sitä edelleen valtaväestössä tunnetaan.

Ansa Ojanlatva

Stetoskooppi muuttaa äänet kuviksi

Stetoskooppi keksittiin yli sata vuotta sitten. Nyt laitteesta on saatavilla elektroninen versio, joka nimensä mukaan näyttää sydänäänet kuvallisessa muodossa.

Erkki Karjalainen

Narrimaisuus satiirin kohteena

Satiiri on tehokas keino esittää arvostelua inhimillisen elämän ilmiöistä. Eräs sen käyttäjistä oli Sebastian Brant (1457-1521), joka julkaisi vuonna 1494 Baselissa teoksen "Das Narrenschiff" (Narrien laiva). Siinä olivat satiirin kohteena muiden ohella myös lääkärit ja potilaat. Teos saavutti suuren menestyksen ja sai aikaan pitkään kestäneen aallon, joka näkyi niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteissakin.

Arno Forsius

Kloonatut fantasiat

Kun Dolly-lammas kloonattiin, kansainvälisen diplomatian ja lääketieteen prosessit alkoivat muistuttaa ensimmäisen ydinpommin räjäyttämisen jälkeisiä: "EI! Ei onnistu ihmisillä, vielä. Vaikka onnistuisikin, me emme ainakaan - ensimmäisinä! Lailla kiellettävä! Lääketieteenkin kannalta epäeettistä!" - Ja puolta vuotta myöhemmin, kuten suomalainen professori Leena Palotie: "Ei epäilystä, etteikö olisi mahdollista kloonata ihmistä. Se edellyttää kuitenkin niin korkeatasoista laboratoriota ja tiimiä, etten usko kloonauksen onnistuvan kehitysmaissa - mitään 'köyhän miehen bioasetta' tai muuta vastaavaa ei tule. Pelot ovat aiheettomia. Mutta kyllä ehdoton eettinen lukumääräinen raja kulkisi kymmenessä ihmiskloonissa per kloonattava. Ts. yhdestä ihmisestä ei saisi kloonata kymmentä peilikuvaansa enempää missään olosuhteissa."

Eutanasia vai hyvä kuolema

Filosofit ja maallikot ovat askarrelleet hyvän kuoleman teoreettisen käsitteen kimpussa. Eutanasia, joka kirjaimellisesti tarkoittaa hyvää kuolemaa, on nostettu yhdeksi hyvän kuoleman malliksi. Deduktiivisella päättelyllä teoreettis-loogisessa ajattelussa voidaan päätyäkin johtopäätökseen, että eutanasia on yhtä kuin hyvä kuolema silloin, kun kärsimykset ovat kohtuuttomat.

Juha Hänninen

Ahvenanmaallako Suomen rationaalisin lääkemääräyskäytäntö?

Ahvenanmaalaiset sairastavat vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Lisäksi he kuluttavat vähemmän ja halvempia lääkkeitä. Ahvenanmaan lääkärien lääkkeidenmääräämiskäytäntö on kuten maakunnan hallinto: molemmissa vallitsee itsehallinto. Lääkärit määräävät erilaisia lääkkeitä kuin Manner-Suomessa ja pitävät hyvää huolta omasta määräyskäytännöstään. Jos Suomessa käytettäisiin lääkkeitä samalla tavalla ja jos käyttäjien osuus väestöstä olisi yhtä pieni kuin Ahvenanmaalla, säästyisi korvattavien lääkkeiden kustannuksissa jopa 800 miljoonaa markkaa vuodessa.

Leena Lahnajärvi, Timo Klaukka, Hannes Enlund