Familiaalisen hyperkolesterolemian molekyyligenetiikka

Veren suuri LDL-kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Kohtalaisesti lisääntynyt kolesteroli johtuu tavallisesti ainakin osittain dieettivirheestä, mutta myös monet useammasta kuin yhdestä geenistä johtuvat perinnölliset syyt saattavat myötävaikuttaa kolesterolin poikkeavaan kertymiseen. Tavallisesti näissä tapauksissa kolesteroliarvot alkavat suurentua aikuisiässä, ja useimmiten sepelvaltimotauti alkaa antaa oireita vasta keski-iässä.

Ulla-Maija Koivisto

Lääkehiilen annostelun aikaviiveen vaikutus hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä

Lääkehiili on saavuttanut keskeisen roolin akuuttien lääkeainemyrkytysten ensihoidossa. Myrkytystilanteissa on tyypillistä, että potilas saapuu hoitoon vasta joidenkin tuntien kuluttua lääkkeen yliannostuksen jälkeen, jolloin imeytymistä estävien toimenpiteiden teho ei voi olla täydellinen. Tämän väitöskirjatyön keskeisimpänä tavoitteena oli kuvata lääkehiilen annostelussa tapahtuvan aikaviiveen vaikutusta hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä.

Kari Laine

Kanan ja ihmisen immuunijärjestelmät samankaltaiset

Marko Luhtalan väitöstutkimus käsittelee ns. auttajamolekyylejä CD4 ja CD8, jotka ovat tärkeitä immuunipuolustuksen toiminnalle. CD4-T-solut toimivat auttajasoluina ja CD8-T-solut tappajasoluina. CD4-molekyyli toimii ihmisellä mm. AIDS-tautia aiheuttavan HI-viruksen tarttumismekanismina. Taudin tärkein immuunipuutosta aiheuttava mekanismi onkin CD4-auttajasolujen vähäisyys. Tutkimus kuuluu Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian ja Turun immunologiakeskuksen laajaan lymfosyyttien tutkimusprojektiin, jossa käytetään koe-eläiminä kanoja.

Marko Luhtala

Virusepidemiologinen tilanne 17.11.-21.12.1997 virologisten laboratorioiden löydösten perusteella

RS-viruslöydökset ovat lisääntyneet suorastaan räjähdysmäisesti marras-joulukuun aikana huolimatta siitä, että sairaaloiden suorittamat pikadiagnoosit jäävät pääosin tämän raportin ulkopuolelle. Tapauksia on runsaasti eri puolilta Suomea, ja potilaat ovat edelleen enimmäkseen alle kaksivuotiaita bronkioliitti-ja pneumonialapsia. Tämä johtuu ainakin osittain näytteenottokäytännöstä: imulimanäytteitä antigeenin osoitusta varten otetaan lähinnä vain vauvoista ja pikkulapsista. Ulkomaisten tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että RS-virus saattaa olla vaarallinen keuhkokuumeen aiheuttaja myös vanhuksilla ja immuunipuutteisilla aikuisilla. Helsingistäkin löytyi viikolla 47 sydänsiirtopotilaan BAL-nesteestä RS-virusta.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Marras-joulukuun tartuntatautirekisterin luvuissa näkyy hengitystiepatogeenien, erityisesti RS-virusilmoitusten lisääntyminen. Merkkejä influenssan kaltaisesta taudinkuvasta epidemiana ei näytä olevan. Influenssatilanteesta Suomessa ja Euroopassa voi lukea tarkemmin osoitteesta http://ktl.www.fi/flu/. Näistä ja muista viruslöydöksistä yksityiskohtaisesti virusepidemiologisessa raportissa.

Maarit Kokki

Uudet tartuntatauti-ilmoitukset käyttöön 1.1.1998

Vuoden alussa tuli voimaan uusi tartuntatautien ilmoitusmenettely (Tartuntatautiasetus 841/199 ja STM:n määräyskirje 1997:34: Tartuntatautien ilmoitusmenettely) ja otettiin käyttöön uudet lomakkeet.

Eija Kela

Steriloinnit Suomessa: eugeniikasta raskaudenehkäisyyn

Sterilointi on Suomessa muuttunut eugeenisesta toimenpiteestä ehkäisymenetelmäksi. Rotuhygienia oli selkeästi mukana vuoden 1935 ja vielä vuoden 1950 steriloimislaissa. Siitä huolimatta eugeenisten syiden vuoksi tehtiin vähän sterilointeja ja perhesuunnittelu oli koko ajan steriloinnin päätarkoitus. Miesten steriloinnit ovat olleet paljon harvinaisempia kuin naisten ja sukupuoliero on edelleen suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sterilointien määrä on ajan mukana vaihdellut huomattavasti ja steriloimislakien muutokset eivät juurikaan selitä sitä. Sen sijaan aborttilait ovat olleet tärkeitä sterilointien lukumäärän selittäjänä. Vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan 9 % naisista käytti sterilointia ehkäisymenetelmänään. Suurin osa naisista oli tyytyväisiä menetelmään, mutta 9 % steriloiduista katui sitä. Sterilointi lienee jatkossakin tärkeä raskauksien ehkäisymenetelmä Suomessa.

Elina Hemminki, Anja Rasimus, Erja Forssas

Terveyttä kaikille -ohjelman vastaanotto terveyskeskuksissa

Vuonna 1986 julkistetun terveyspolitiikan tavoite- ja toimintaohjelman Terveyttä kaikille vuoteen 2000 keskeisiksi toteuttajiksi terveydenhuollossa on nähty perusterveydenhuollon ammattiryhmät. Terveyskeskuslääkärien haastattelujen perusteella ohjelman merkitys terveyskeskustyössä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Ohjelmaa ei ole mielletty käytännön toimintaan ja muutoksiin johtavaksi asiakirjaksi.

Marita Sihto

Ilkka Taipale ehdottaa selvityksessään: Psykiatriseen avohoitoon 2 000 palveluasuntoa lisää

Suomeen tulisi viiden vuoden kuluessa rakentaa 2 000 palveluasuntoa pitkäaikaisessa hoidossa oleville mielenterveyspotilaille, ehdottaa dosentti Ilkka Taipale. Taipale on selvittänyt, miten palveluasumista pitäisi kehittää, jotta sillä tuettaisiin psykiatrisen hoidon palvelurakenteen muutosta laitoshoidosta avohoitoon. Selvitys tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä Mielenterveyden keskusliiton toimeksiannosta.

Suvi Sariola

Suomi yhtenä kielenä Kielenkehityksen tutkiminen ja kielenkäytön arviointi

Yhteiskunnan muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi ja monikielisemmäksi on Suomessakin yhä selvemmin näkyvä suuntaus. Mutta mitä kaksi- tai monikielisyys merkitsee yksilön kannalta ja miten kielenkehitystä on arvioitava, kun kieliä on useita? Vieras- ja monikielisten lasten kieltä ja puhetta arvioitaessa on muistettava, että normaalin ja poikkeavuuden määritelmä on kulttuurikohtainen. Kommunikoinnin erilaisuutta sinänsä ei saa leimata häiriöksi. "Muita kieliä osaamatta emme voi ymmärtää toisten vaikenemista."

Tarja Kukkonen