Hyvä kommunikaatio lääkärintyössä

Hyvät kommunikaatiotaidot ovat hedelmällisen potilas-lääkärisuhteen perusta. "Vanhoina aikoina" keskustelu ja kliininen tutkimus olivat ainoat diagnosointikeinot. Nykyään tekniikka, "kaikki mahdolliset tutkimukset" ovat pyrkineet hämärtämään potilaan ja lääkärin kommunikaation tärkeyden hedelmällisen terapeuttisen prosessin alkuna ja toisaalta elämän loputtua omaisten hyvän surutyön tukena.

Ulla-Kaija Lammi

God standard på rysk sjukvård Patienter får betala både inom det privata och offentliga

I Ryssland kostar det att gå till doktorn, oavsett om det är inom det offentliga eller privata. Räkningen för läkarbesöket kan bli mycket hög, men den vård som erbjuds är oftast av hög standard.

Staffan Ringskog

Koneellinen tutkimus ja lääkintäteknologian imu

Lääketieteen teknologinen kehitys on tuonut ja tuo potilastyöhön yhä erilaisia tutkimus- ja hoitolaitteita. Muistan hyvin 1970-luvun alkupuolelle ajoittuneet perusopetuksen röntgendiagnostiikan luennot, joilla luennoitsija näytti kummallisen näköistä ultraäänikuvaa ja tokaisi, että näytänpä nyt, millaisten asioiden kanssa insinöörit nykyisin puuhailevat, mutta "ei näistä koskaan mitään kunnollista tule". Jokaisella lääkärillä on varmasti vastaavia muistikuvia sairaanhoidon eri osa-alueilta ja näiden myötä henkilökohtainen kokemus niin lääketieteen yleiseen kuin etenkin sen teknologian kehitykseen.

Taito Pekkarinen

Antibioottikuuriko sepelvaltimotautiin?

Sepelvaltimotaudin monien vaaratekijöiden joukkoon on hieman yllättäen ehdotettu eräitä bakteereita ja viruksia. Eniten on tutkittu keuhkoklamydian osuutta tähän sairauteen. Keuhkoklamydiavasta-aineiden pitoisuudet on havaittu sepelvaltimotautiin sairastuneilla suurentuneiksi, ja ensimmäiset antibioottikokeilut rohkaisevat tutkimaan yhteyttä tarkemmin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan aihetta ruveta hoitamaan sepelvaltimotautia antibiooteilla.

Markku Ikäheimo

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvauksen uusia mahdollisuuksia: viitearvot ja EKG-tahdistettu yksifotoniemissiotomografia

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus on keskeinen ei-invasiivinen menetelmä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa sekä taudin vaikeusasteen ja ennusteen arvioinnissa. Nyt kerätty perinteiseen yksifotoniemissiotomografiaan (SPET) perustuva kvantitatiivinen viitearvoaineisto on avuksi erityisesti vähemmän kokeneille perfuusiokuvien arvioijille. Kokemukset EKG-tahdistetusta sydänlihaksen perfuusion SPET-kuvauksesta ovat hyviä: tämän uuden menetelmän avulla voidaan perfuusiotutkimuksen yhteydessä arvioida sydämen vasemman kammion koko, ejektiofraktio ja seinämän liike.

Esko Vanninen, Hanna Mussalo, Pauli Vainio, Petri Tuomainen, Aki Ikonen, Raimo Kettunen, Rainer Rauramaa, Jyrki T. Kuikka

Vapaan PSA:n merkitys eturauhassyövän diagnostiikassa

Keski-Suomen keskussairaalassa on otettu eturauhassyövän diagnostiikassa käyttöön uusi PSA-laboratoriotesti, joka pelkän kokonais-PSA-pitoisuuden sijasta mittaa seerumista kokonais- sekä vapaan PSA:n pitoisuuden ja laskee lopputulokseksi vapaan PSA:n prosenttiosuuden kokonais-PSA:sta. Näin saatu molekyylimuotojen suhde on aikaisempaa spesifisempi suure, joka erottaa eturauhassyövän hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta ja prostatiitista. Myöskään ikä ei vaikuta siihen. Uusi menetelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi alkututkimukseksi eturauhassyöpää epäiltäessä.

Outi Nieminen, Seppo Lundstedt, Marja-Leena Ruopuro

Psykiatriset oireet Parkinsonin taudissa

Psykiatriset oireet ovat yleisiä Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Ne voivat liittyä sairauden aiheuttamiin neuronaalisiin ja hermovälittäjäainemuutoksiin, lääkkeiden sivuvaikutuksiin tai toimintakyvyn huononemisen aiheuttamaan psykologiseen stressiin. Masennus, psykoottiset oireet, ahdistuneisuus ja persoonallisuuden muutokset ovat yleisiä ja monesti vaikeahoitoisia, joskin psykiatrisen lääkehoidon kehitys on lisännyt mahdollisuuksia yksilöllisesti sopivan hoidon löytämiseen.

Esa Leinonen, Maire Santala

Kansainvälinen selkäydinvaurioiden neurologinen tasoluokitus

Selkäydinvaurion tason perinteisessä määrittelyssä on ongelmana ollut epätäsmällisyys, koska siinä ei ole mm. otettu huomioon toiminnallisen motoriikan ja sensoriikan epäsymmetrisyyttä. Pitkän kansainvälisen valmistelutyön tuloksena on valmistunut selkäydinvaurioiden uusi neurologinen tasoluokitus, jolla pyritään täsmentämään ja yhdenmukaistamaan tasomäärittelyä ja terminologiaa. Vaikka luokitus vaatii harjoittelua, sen käyttöön olisi syytä siirtyä myös Suomessa.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi, Antti Dahlberg, Eeva-Maija Hokkinen, Paula Leppänen, Heikki Palomäki, Mikko Kannisto

Potilaan itsetuhoisuuden tunnistaminen ja ensihoito perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit kohtaavat usein ensimmäisinä itsetuhoprosessin eri vaiheissa eläviä potilaita. Mahdollisuudet itsetuhokriisin tunnistamiseen ja hoitointerventioihin voivat kuitenkin olla puutteelliset. Lyhyet vastaanottoajat sekä oire- ja toimenpidekeskeinen työtapa eivät luo edellytyksiä sellaiselle empaattiselle dialogille, jossa potilas rohkaistuisi tarkastelemaan psyykkiseen kipuiluunsa liittyviä tekijöitä. Tällöin hän ei myöskään tunnista lääkärissään henkilöä, jonka avulla vaikeiden asioiden kohtaaminen ja läpikäynti olisi mahdollista. Olisikin mietittävä, millainen vastaanottotapahtuma loisi edellytyksiä itsetuhoisuuden tunnistamiselle ja saisi potilaan tuntemaan tulleensa kuulluksi.

Esa Aromaa

Ajankohtaista kehitysvammalääketieteestä

Helsingissä kesällä 1996 pidetty kehitysvammatutkimuksen maailmankongressi osoitti, että normalisaatioperiaate on toteutunut kehitysvammaisuuden lääketieteellisellä lohkolla: tutkimusmenetelmät, jotka ovat eettisesti ja lääketieteellisesti hyväksyttäviä aivo- ja muista sairauksista kärsivien normaaliälyisten potilaiden tutkimuksessa, ovat nyt käytössä myös kehitysvammaisten tutkimisessa samoja tutkimusaiheita ja vasta-aiheita noudattaen. Toinen tärkeä ilonaihe on, että tieteiden väliset kontaktit ovat jatkuvasti rikastuttaneet ja hyödyttäneet kehitysvammaisuuden tutkimustyötä ja sen tuloksia. Tämä on oikea tie myös tulevaisuudessa. Kongressin tunnus "International advances in research and practise: global problems - local approaches" täyttyikin hyvin myös biolääketieteellisten aiheiden kannalta.

Matti Iivanainen