Ympäristöterveyden tutkimusohjelma käynnistymässä

Suomessa käynnistetään tänä keväänä nelivuotinen ympäristöterveyden tutkimusohjelma Suomen Akatemian koordinoimana. Ohjelman valmisteluun ovat Akatemian lisäksi osallistuneet Tekes, Työsuojelurahasto ja useat ministeriöt, ja rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan nousevan lähes 50 miljoonaan markkaan.

Itä-Euroopan maiden AIDS-tilastot synkkenevät nopeasti

Itä-Euroopan maissa HIV-tartunta lähti leviämään myöhemmin kuin lännessä ja AIDS-epidemia on siellä vasta alkamassa. Vaikka epidemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, tehokkaisiin ehkäisyohjelmiin ei ole pystytty. Niinpä uusien HIV-tartuntojen määrä on nyt lähtenyt rakettimaiseen nousuun: vuonna 1997 itäisen Euroopan maissa uusien tartuntojen määrä kasvoi kaksinkertaiseksi kaikkien aiempien vuosien lukuun nähden eli 100 000:een.

Stakes kohentamaan Venäjän terveydenhuoltoa

Stakes aloittaa tammikuussa yhdessä saksalaisten ja hollantilaisten asiantuntijoiden kanssa suuren EU-rahoitteisen projektin Venäjän terveydenhuollon kohentamiseksi. Projektilla kehitetään ehkäisevää terveydenhuoltoa, uudistetaan terveydenedistämisohjelmia ja käynnistetään alueellisia kokeiluja.

Kalaa kerran viikossa

Kalaruoan hyödyistä on jälleen esitetty uusia todisteita. Physician's Health Studyn yli 20 000 amerikkalaisen 40-84-vuotiaan mieslääkärin aineistosta vertailtiin kerran viikossa kala-aterian nauttivia ja harvemmin kuin kerran kuussa kalaa syöviä. Enemmän kalaa syövillä äkillisen sydänperäisen kuoleman riski oli 52 % pienempi. Christine M. Albertin ym. tutkimus julkaistiin vuoden ensimmäisessä JAMAssa.

Omaisten kokemuksia syövän viime vaihetta sairastavan läheisen hoidosta kotona ja laitoksessa

Omaisten osallistuminen kuolevan ihmisen hoitoon auttaa heitä selviytymään surutyöstä. Hoitohenkilökunnan tuki olisi tässä vaiheessa tärkeää, mutta se on omaisten mielestä vähäistä ja keskittyy liiaksi sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin. Kuoleva ihminen on osa perhettä ja hoidon kohteena tulisi olla kuoleva potilas omaisineen. Tampereella haastateltiin henkilöitä, joiden lähiomainen oli kuollut syöpään. Potilaita oli hoidettu sairaalassa tai hoitokodissa ja tätä ennen kotona. Sairaalassa hoidettujen potilaiden omaiset kokivat kiireen ja kontaktivaikeudet henkilökunnan kanssa ongelmallisiksi. Saattohoitokodissa omaiset arvioivat saaneensa paremmin henkistä tukea kuin sairaalassa. Kotihoitojakson aikana potilaiden omaiset kokivat erityisesti saamansa henkisen tuen riittämättömäksi.

Timo Leino, Heli Pusa, Minna Vilminko, Kaija Holli

Uusiutuuko tapaturma?

Tapaturman uhriksi toistuvasti joutuvat henkilöt muodostavat merkittävän ja tunnistetun osan vammapotilaista. Alle 45-vuotiailla miehillä on suurin tapaturman uusiutumisriski; lähes kahdelle kolmasosalle sattuu uusi tapaturma viiden vuoden seurannassa. Suuri uusiutumisriski liittyy väkivaltatapaturmiin, kohtalainen riski urheilu- ja työtapaturmiin, ja pienin liikenne- ja kotitapaturmiin. Päihteiden osuus tapaturmien toistuvuuteen on kiistaton, joskin kaikista vähintään kerran uusiutuneen tapaturman uhreista alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä on vain 18 %. Niin sanotut ensiapupoliklinikan vakioasiakkaat ovatkin sekakoosteinen ihmisryhmä, joka helposti leimautuu näkyvimmän ja äänekkäimmän vähemmistönsä vuoksi.

Seppo Nieminen, Ilkka Koskivuo

Lakkautus uhkaa edelleen lähes puolta erikoisaloista

Opetusministeriö on jo yli kahden vuoden ajan valmistellut erikoislääkäritutkintoasetuksen uudistamista. Uudistamistyön lähtökohdiksi on mainittu väestön terveystarpeet sekä EU:n säädökset, joiden tavoitteena on tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja lääkärityövoiman vapaa liikkuvuus. Kesällä 1996 opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmä eli ns. Ahosen työryhmä antoi oman ehdotuksensa erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta. Työryhmä ehdotti erikoisalojen lukumäärän vähentämistä 92:sta 46:een sekä lukuisia koulutuksen rakenteeseen, kestoon ja sisältöön liittyviä parannusehdotuksia. Lääkäriliitto, lukuisat muut lääkärijärjestöt ja opetusministeri Olli-Pekka Heinonen olivat samaa mieltä siitä, että työryhmän ehdotukset koulutuksen laadun parantamisesta olivat kannatettavia, mutta suunnitelma erikoisalojen karsimisesta aivan liian laaja.

Kati Myllynäki

Lääkäriliiton hallitus 5.1.98 Ratkaisuun pyritään neuvottelemalla

Lääkäriliiton uusi hallitus kokoontui loppiaisaattona käsittelemään neuvottelutilannetta. Liitto oli jäänyt joulukuun puolivälissä syntyneen tuloratkaisun ulkopuolelle, sillä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tarjoama sopimusluonnos ei miltään osin vastannut liiton tavoitteita ja olisi merkinnyt lääkärien palkankorotusten jäämistä alle tupotason. Hallituksen kokouksessa 5.1.98 päätettiin vakavasti jatkaa neuvotteluja KT:n kanssa pyrkien niissä tulokseen valtuuskunnan ylimääräiseen kokoukseen 21.1.98 mennessä.

Lääkäriliiton keskeiset tavoitteet

Lääkäriliiton tavoitteena on palkkarakenneuudistus, jolla sairaalalääkärien palkkauksen painopiste siirretään perustyöajan ansioihin. Tarve peruspalkan nostoon johtuu toisaalta lääkärien palkkojen jo vuosikymmeniä jatkuneesta heikkenemisestä yleiseen ansiotasoon verrattuna, toisaalta työaikalain voimaantulosta. Työaikalaki rajoittaa päivystyksiä ja progressiivisen korvausjärjestelmän takia kokonaisansioiden lasku uhkaa muodostua suuremmaksi kuin työajan lyhennys. Työaikalaki ei saa johtaa kokonaisansioiden laskuun, vaan päivystyskorvausten menetys on kompensoitava peruspalkan tuntuvalla korotuksella.

Lääkäripäivien avajaispuheet: Erilaisia näkemyksiä terveydenhuollon tilasta

Valtiovallan tervehdyksen Lääkäripäivien avajaisiin tuonut ministeri Sinikka Mönkäre esitteli ajankohtaisia terveydenhuollon kehittämishankkeita hyvin positiiviseen ja optimistiseen sävyyn, kun taas Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäen näkemys terveydenhuollon tilasta oli selvästi kriittisempi. Molemmat sivusivat puheissaan lääkärien vaikeaa sopimustilannetta ja esittivät toivomuksen, että neuvotteluissa päästäisiin hyväksyttävään ratkaisuun ilman työtaistelua.

Marit Henriksson