Nuoret lääkärit ja arkkitehdit työelämässä -tutkimus jälleen ajankohtainen

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Nuorten Lääkärien Yhdistys ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ovat toteuttaneet jo kolmen vuoden ajan seurantatutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten lääkärien ja arkkitehtien työuriin, työoloihin, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen kohteena olevat lääkärit ja arkkitehdit ovat olleet tutkimuksen aloittamishetkellä opiskelemassa ja siirtyneet jo nykyisin pääosin työelämän palvelukseen.

Väestöryhmien terveyserojen tutkimushankkeet käyntiin

Suomen Akatemian koordinoima ja pääosin rahoittama Väestöryhmien väliset terveys- ja muut hyvinvointierot -tutkimusohjelma on käynnistynyt. Tämän kolmivuotisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa alan suomalaista tutkimusta ja tuottaa tietoja, joiden avulla voidaan supistaa väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja Suomessa.

Raskauden keskeyttämisestä ja steriloimisesta uudet lomakkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on määräyksellään 1.12.1997 vahvistanut uudet, raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat lomakkeet. Samalla on annettu lomakkeiden täyttämistä koskevat ohjeet.

Varhaisultraääni paljastaa sikiön vaikeat rakenneviat

Sikiön vaikeiden rakennevikojen toteamiseksi kannattaisi ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdä jo 10.-14. raskausviikolla. Mikäli tuolloin sikiön niskassa näkyy yli 3 mm:n turvotus, on sikiön kromosomihäiriön riski 30-kertainen. Niskaturvotus on erittäin spesifinen osoittamaan kromosomivian, mutta se on ohimenevä 14. raskausviikon jälkeen ja sen vuoksi tutkimus tulisi tehdä aikaisemmin kuin nykyään 18. viikon jälkeen tehtävä tutkimus. Sen havaitseminen ultraäänitutkimuksella auttaa pääsemään oikeaan diagnoosiin huomattavasti aikaisemmin kuin seerumiseulan avulla. Varhaisultraääni vähentää myös invasiivisten tutkimusten, kuten lapsivesi- ja istukkatutkimusten tarvetta.

Terveyskeskusten radiologinen toiminta I: Tutkimusten määrä ja yksikkökustannukset

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä selvitettiin terveyskeskusten radiologisen toiminnan kustannustekijöitä ja sen jälkeen myös taloudellisuutta ja tuottavuutta. Tulokset esitetään seuraavassa kaksiosaisessa artikkelissa. Vuoden 1994 tilastotietojen mukaan radiologisia tutkimuksia tehtiin alueen terveyskeskuksissa kaikkiaan yli 90 000. Väestöpohjaan suhteutettu tutkimusmäärä vaihteli varsin paljon, ja ero vähiten ja eniten kuvauksia tehneen terveyskeskuksen kuvausmäärässä oli 2,4-kertainen. Väestöpohjaan suhteutettu terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyntien määrä oli selvästi yhteydessä vastaavaan tutkimusmäärään.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Terveyskeskusten radiologinen toiminta II: Taloudellisuus ja tuottavuus

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin radiologista toimintaa kuvaavan tutkimuksen ensimmäinen osa osoitti, että kuvausmäärät asukasta kohden sekä radiologisten tutkimusten yksikkökustannukset vaihtelevat siis varsin paljon terveyskeskuksissa. Pienissä kunnissa röntgentutkimusten yksikkökustannukset jäävät suuriksi, koska tutkimuksia tehdään vähän. Tämän perusteella heräsi kysymys, olisiko olemassa jokin terveyskeskuksen väestöpohja tai radiologisen yksikön koko, joilla radiologinen toiminta olisi taloudellisinta ja tuottavinta.

Hilkka-Helena Vesala, Harri Sintonen, Seppo Soimakallio

Kuopiolaistutkijat selvittivät asenteita Neuvoloita ja kotisairaanhoitoa priorisoidaan

Äitiys- ja lastenneuvolat sekä kotisairaanhoito ovat erityisasemassa suomalaisten mielessä. Näitä palveluja ei saa karsia tiukassakaan taloudellisessa tilanteessa, ja ne myös halutaan taata verovaroista. Terveyskasvatus ja -neuvonta sekä työterveyshuolto sen sijaan olivat poistolistan kärkipäässä, kun lääkärit, hoitajat, poliitikot ja tavalliset suomalaiset miettivät, mitä terveyskeskuksen palveluja voitaisiin reippaasti supistaa ja silti tultaisiin toimeen. Lääkärit karsisivat lisäksi veteraanikuntoutusta ja kouluterveydenhuoltoa, poliitikot ja väestö taas päihdehuoltoa.

Suvi Sariola

Lääkäreitä toivotaan talkoisiin lääkelaskun pienentämiseksi

Kelan viime keväänä lääkäreille lähettämä palaute näiden lääkemääräyksistä on oivallinen esimerkki hyväksi havaitusta tavasta vaikuttaa lääkkeenmääräämiskäytäntöön. Kelan kooste sai kiitosta lääkealan asiantuntijoiden seminaarissa, jossa keskusteltiin vireillä olevasta projektista, joka tähtää rationaalisempaan lääkkeiden määräämiskäytäntöön. Hanketta on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä mm. Lääkäriliiton, Duodecimin ja Kelan kanssa.

Suvi Sariola

Yksityissektorin edunvalvontaa tehostettava

Edunvalvontatyö mielletään usein tapahtuvaksi pääasiassa julkisella sektorilla, jossa on järjestäytynyt työnantajapuoli, ja suuret linjat sovitaan valtakunnan tasolla. Joistakin asioista joudutaan usein sopimaan paikallisesti, jolloin lääkärikuntaa edustaa pääluottamusmies. Yksittäinen julkisen sektorin lääkäri joutuu varsin harvoin konkreettisesti osallistumaan neuvotteluihin. Edunvalvonta on hyvin organisoitunutta. Toisin on yksityissektorilla. Siellä jokainen lääkäri joutuu itse huolehtimaan eduistaan.

Risto Lantto

Hallituksen päätöksiä 11.12.97: KT:n sopimustarjous torjuttiin

Lääkäriliiton hallitus päätti suositella samana päivänä kokoontuvalle valtuuskunnalle Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saadun sopimusluonnoksen hylkäämistä. Kuntatyönantajan tarjous sisälsi lukuisia huononnuksia nykyiseen virkaehtosopimukseen verrattuna ja olisi merkinnyt lääkärien palkankorotusten jäämistä alle tupotason. Liiton tavoitteleman palkkarakenneuudistuksen asemasta KT esitti lukuisia huononnuksia nykyiseen lääkärisopimukseen verrattuna.

Marit Henriksson