78147 osumaa

Tärkeimmät terveysongelmat nyt ja tulevaisuudessa

Kroonisten sairauksien merkitys sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajina on suuri ja kasvaa entisestään. Jo nyt teollisuusmaissa 90 % kuolemista johtuu kroonisista sairauksista ja kehitysmaissakin lähes puolet. Tulevaisuudessa tätä osuutta kasvattaa erityisesti tupakoinnin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen, mutta myös väestön ikääntymisellä ja ravintotottumusten kehityksellä on vaikutuksensa. Samalla myös onnistunut tartuntatautien torjunta vähentää näiden sairauksien osuutta. Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön tutkimusprojekti on selvittänyt maailman terveysongelmien laajuutta ja merkitystä vuonna 1990 ja arvioinut tilanteen kehitystä vuoteen 2020.

Pekka Jousilahti

Kokemuksia keliaakikon hoidonohjauksesta Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Keliakiaan sairastuminen merkitsee pysyvää muutosta elintapoihin, koska keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Oulussa on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan sopeutumisvalmennuskursseja vaikeahoitoisimmille keliaakikoille. Parin viime vuoden aikana on alettu pitää lyhyitä ensitietoa keliakiasta -kursseja, joille ovat voineet osallistua myös keliakiaan sairastuneiden läheiset. Kurssien palaute on ollut hyvin myönteinen. Tärkeimpänä antina kurssilaiset pitävät mahdollisuutta tavata muita keliakiaan sairastuneita, saada asiallista tietoa sairaudesta, tukea uuteen elämäntilanteeseen ja opastusta ruoanvalmistuksessa. Kirjoittajat korostavat, että onnistuneen hoidon edellytyksenä on saumaton yhteistyö avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Juhani Lehtola, Riitta Mäkeläinen

Potilaan odotukset ja kokemukset syövän hoidon alkuvaiheessa

Syöpädiagnoosin kuullessaan potilas tarvitsee hyvän hoidon lisäksi tietoa ja henkistä tukea. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin syöpäpotilaiden kokemuksia syövän hoidon alkuvaiheessa. Hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet psykologiset tekijät, kuten tapa, millä sairaudesta kerrotaan potilaalle. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lääkäri kertoi syöpädiagnoosin kahden kesken vain 57 %:lle potilaista. Muut saivat tiedon henkilökunnan tai muiden potilaiden läsnäollessa. Myös diagnoosin varmistumiseen kuluva aika, mahdollisuus saada vastauksia sairautta koskeviin kysymyksiin ja hoitoonpääsyn odottaminen ovat syöpäpotilaan kannalta erityisen tärkeitä asioita, jotka nykyisessä hoitokäytännössä eivät toteudu tyydyttävällä tavalla. Syöpäpotilaan odotukset ja toiveet kohdistuvat ennen kaikkea hoidon onnistumiseen, tiedonsaannin riittävyyteen ja potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuteen.

Eija Salmi, Klaus Lehtinen, Leena Keskinen, Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt, Kirsti Taskinen, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Terveydenhuollon selvitysmiehiltä luvassa tukeva nippu ehdotuksia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveydenhuollon selvitysmiehet urakoivat työnsä loppusuoralla. Terveydenhuollon palveluissa ilmenevät ongelmat on listattu, ja ratkaisumallejakin on koossa koko joukko. Lopullinen raportti jätetään tammikuun lopussa, ja sen jälkeen ehdotuksia aletaan käsitellä työryhmissä ministeriössä. Selvitysmiesten kuulemistilaisuuksiin on osallistunut reippaasti yli puolitoista tuhatta alan ammattilaista.

Suvi Sariola

TUPO or not to be

Lääkäriliiton hallitus ja toimisto valmistautuvat valtuuskunnan kokoukseen ja samalla neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta ovat loppusuoralla. Akavassa Lääkäriliitto äänesti tulopoliittista sopimusta vastaan 26.11., koska omat kynnyskysymyksemme työajan ja perustyöajan palkkatason suhteen olivat siinä vaiheessa vielä täysin auki. Niin sanottu solidaarinen ratkaisu suosii jälleen kerran pienituloisia sekä korotuksissa että verotuksessa. Jo pitkään akateemisissa piireissä kaivattu tunnustus koulutuksesta ja vastuusta jäi jälleen kerran saavuttamatta. Suomalainen palkkahaitari kapenee entisestään, miksi siis kouluttaa itseänsä velkarahalla ja omalla ajallaan? Veroratkaisu taas näyttää olevan lähinnä inflaatiotarkistuksen luontoinen ja sitä paitsi kiinteistövero näyttäisi olevan kiristymässä. Julkisia viranhaltijoita huolettaa lisäksi 150 kunnan jo tekemä päätös lomautuksista.

Kati Myllymäki

Lääkärit sopimukseen vai ei? Vastaus lehden välissä olevassa pikatiedotteessa

Tätä Lääkärilehteä kirjoitettaessa oli Lääkärisopimuksen kohtalo auki. Tulopoliittisesta sopimuksesta oli syntynyt neuvottelutulos 26.11.97, jonka kaikki keskusjärjestöt hyväksyivät, äänestyksen jälkeen myös Akava. Lääkäriliitto oli äänestänyt Akavan hallituksessa tuporatkaisun hyväksymistä vastaan, koska liiton keskeiset tavoitteet eli työaikalain aiheuttamien ongelmien korjaaminen ja peruspalkan korottaminen oli jätetty siinä kokonaan vaille huomiota.

Valtion VES-neuvottelut käynnistyneet

Valtionsektorilla on aloitettu virkaehtosopimusneuvottelut tulopoliittisen sopimuksen mukaisen raamin pohjalta. Tätä kirjoitettaessa muutama päivä ennen tuporatkaisun lopullista vahvistamista näytti siltä, että valtionsektori on kokonaisuudessaan liittymässä tulopoliittiseen sopimukseen. Näin ollen valtion palveluksessa olevia lääkäreitä koskevat neuvottelut jatkunevat riippumatta siitä, onnistuuko Lääkäriliitto kuntapuolelle saamaan tavoittelemansa palkkarakenneuudistuksen ja liittyykö liitto tupoon. Tämän lehden välissä olevassa pikatiedotteessa selostetaan ajankohtainen sopimustilanne.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat