Patologian laatutunnus

Lääkäriliiton laatuneuvosto päätti kokouksessaan 3.12.1997 myöntää patologian laatutunnuksen Puijon Solu- ja Kudoslaboratoriolle. Laatutunnus myönnettiin tässä vaiheessa vuoden 1997 loppuun saakka, sillä kaikkien tähän mennessä myönnettyjen 25 laatutunnuksen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Laatutunnusjärjestelmään tulevia muutoksia kuvaillaan erillisessä artikkelissa.

Suomen Lääkäriliiton patologian laatutunnus - uudet vaatimukset ja suositukset

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto myönsi 12.6.95 ensimmäiset patologian laatutunnukset 12 yksikölle. Asiantuntijana ja hakemusten arvioijana toimi International Academy of Pathologyn (IAP) Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmä. Toiminta on laajentunut niin, että tällä hetkellä jo 24:llä joko julkisella tai yksityisellä patologian yksiköllä on laatutunnus. Laatutunnusmenettely on aikaisemmin esitelty Suomen Lääkärilehdessä (1,2), jossa on myös kuvattu tunnuksen edellyttämää sisäistä laatuauditointia (3). Laatutunnuksen vaatimuksiin on tehty lisäyksiä, jotka astuvat voimaan 1998 alusta lähtien. Jo laatutunnuksen omaavien yksiköiden on mukautettava toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi, jos yksiköt haluavat tunnuksen myös vuodesta 1998 lähtien. Tässä kirjoituksessa julkistetaan uudet vaatimukset ja suositukset sekä kuvataan laatutunnusmenettelyn nykytilannetta ja hakumenettelyä.

Heikki Aho, Hannu Halila

Uutiskirje Yhdysvalloista

Ensi kertaa epidemian aikana vuotuisten uusien AIDS-tapausten määrä Yhdysvalloissa väheni vuodesta 1995 vuoteen 1996. CDC:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 1996 sairastui kaikkiaan 56 730 potilasta, kun edellisvuonna määrä oli 60 620. Vähenemä on siis 6 %. Samaan aikaan AIDSiin kuolleiden potilaiden määrä väheni kokonaista 23 %. Vuonna 1995 AIDSiin kuoli 50 140 potilasta, vuonna 1996 enää 38 780. Viime vuonna Yhdysvalloissa oli elossa kaikkiaan 235 470 tiedossa olevaa AIDS-potilasta, heistä edelleen lähes puolet homoseksuaalisia miehiä.

Tuula Fabrizio

Eurooppalaiset koululaiset pohtivat geenitekniikan käytön etiikkaa

Saako geenimuuntelulla kehittää ihmiselle siirtoelimiä tuottavia sikoja? Entä nelikulmaisia tomaatteja tai talon kokoisia mansikoita? Pitäisikö tieteentekijöille asettaa rajoja? Euroopan Neuvoston biotekniikan rahoittamassa hankkeessa kyseltiin neljässä maassa koululaisten eettisiä näkemyksiä biotekniikan sovelluksista. Nuorten suhtautuminen vaihteli melko lailla, kriittisimmin geenimuunteluun suhtautuivat saksalaisnuoret.

Heta Häyry, Matti Häyry

Terveydenhuollon filosofiaa Padovassa

Terveydenhuollon filosofiaa ja etiikkaa pohdittiin Padovassa 21.-23.8.97 pidetyssä kongressissa. Kongressin järjestäjinä olivat European Society for Philosophy of Medicine and Health Care ja paikallisena järjestäjänä Fondazione Lanza. Kongressissa oli vajaa 100 osanottajaa - suomalaisia puoli tusinaa. Edustettuina olivat sekä filosofit että terveydenhuollon koulutuksen saaneet.

Risto Koskinen

Merja Salo tutki tupakan mainonnan ja vastapropagandan Tyttö poltti sydämens, mut poika Bristolin

Suomalainen tupakkakuvasto henkii viatonta, vaarallista ja kiellettyä nautintoa. Mainonta ja vastapropaganda käyvät symbolista vuoropuhelua keskenään. Näin ne kommentoivat ja lainaavat jatkuvasti toisiaan. Muun muassa tällaisiin tuloksiin päätyi Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen tohtoriksi toukokuun lopulla väitellyt Merja Salo. Hänen aiheenaan oli tupakan mainonta ja sen vastakuvat eli terveysvalistus. Kyse oli samalla Suomen ensimmäisestä cd-rom-väitöskirjasta.

Irmeli Tanttu Porkka

Mistä joululevyt on tehty?

Biteistä, jotka on prässätty muovikiekon pintaan mikroskooppisen pieniksi syvennyksiksi. Levynvalmistus prässäämössä on kiinnostava prosessi.

Erkki Karjalainen

Keukosairauksien erikoisala on itsenäinen

Lääkärilehden numerossa 32/1997 oli kirjoitus Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen ja Lauri Nuutinen, joka käsitteli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Kirjoituksen taulukossa 2 luetellaan yleisimmin hoitoketjuun ehdotetut potilasryhmät erikoisaloittain. Keuhkosairauksien erikoisalaa ei taulukosta löytynyt. Sisätautien alle oli merkitty kaksi kansantautia: astma ja keuhkoahtaumatauti. Keuhkosairauksien erikoisala on itsenäinen nyt ja tulevaisuudessa ja tästä johtuen asian käsittely tässä lehden numerossa oli virheellinen. Virhettä on vaikea ymmärtää, koska aivan hiljattain Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitti keuhkosairauksien professori työnsä ja kirjoittajien joukossa on mainitun sairaalan johtajaylilääkäri.

Pentti Tukiainen

Vastine osastonylilääkäri Pentti Tukiaiselle

Kiitän kirjoituksemme tarkasta lukemisesta. Taulukoissa 1 ja 2 ei ole potilasryhmiä tosiaankaan tarkkaan jaoteltu eri erikoisalojen suhteen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on keuhkosairauksien professori aloittanut työnsä osana sisätautien klinikan monipuolista kokonaisuutta. Sisätautien klinikassa olemme mielestämme onnistuneet alaan kuuluvien erikoisalojen ja suppeiden erikoisalojen yhteistoiminnassa ilman korostettuja raja-aitoja. Astman ja keuhkoahtaumataudin listautuminen sisätautien alueeseen johtuu tästä toiminnallisesta sijoittumisesta.

Lauri Nuutinen

Lapset liikkeelle

Kati Myllymäki kirjoitti (SLL 30/97) tuolla otsikolla 7.10.97 päivätyn raportin lehdessämme. Hyvä Kati! Asia on erinomaisen tärkeä ja minusta Suomen Lääkäriliiton on otettava siihen virallisesti kantaa niiden suuntaviivojen mukaan, joita Katikin esitteli.

Olli Korhonen