Uusi psykiatria

Aikaisemmassa numerossa (SLL 34/97) kerroin kokemuksistani koulutuspäivillä ja yrityksestäni selittää kollegoille mistä ns. "sosiaalisten tilanteiden pelossa" varsinaisesti on kysymys. Totesin kirjoitukseni lopussa, että nykypsykiatriaa hallitseva paradigma on kulkenut tiensä loppuun. Sitä ei vain huomata, koska sen lähtökohta on kaukana, kliinisessä oppirakennelmassa. Tähän on myös myötävaikuttanut se, että psykofarmakologian menestys on ollut niin huimaava. Terapeutit ovat yhä lisääntyvässä määrin langenneet sen houkutukseen ja ovat samalla luopuneet psykiatrian varsinaisesta haastesta eli ihmisen todellisesta auttamisesta. Ja juuri se vaatii uutta paradigmaa.

Martti Paloheimo

Miksi vastustimme tupoa

Neljättä päivää jatkuneen intensiivisen tuposirkuksen jälkeen Akavan hallitus päätti omasta suhtautumisestaan sille esitettyyn tuposopimusluonnokseen illalla 26.11. Akavan hallitus hyväksyi ratkaisun äänestyksen jälkeen, 16 äänestäessä puolesta ja viiden vastaan. Vastaanäänestäneiden joukossa olivat Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja kolme muuta Akavalaista liittoa.

Kati Myllymäki, Markku Äärimaa

Hengitystieinfektioiden diagnostiikka ja hoito Konsensuskokouksen antia avohoidon lääkäreille

Ylähengitystieinfektiot olivat erityistarkastelussa Hanasaaren antibioottiresistenssiä käsitelleessä konsensuskokouksessa. Kokous paneutui erityisesti välikorvassa, nenän sivuonteloissa sekä keuhkoputkissa tavattujen infektioiden diagnostiikan ja hoidon periaatteisiin. Nämä infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa, ja ne ovat siellä yleisimpiä infektioita epämääräisten, yleensä virusperäisten tulehdusten ohella.

Timo Klaukka

Gastroskopia hyödyllinen tutkimus terveyskeskuksessa

Esofagogastroduodenoskopia (gastroskopia) on nykyisin ensisijainen tutkimus ylävatsavaivojen selvittelyssä (1,2). Fiberoendoskooppien tultua käyttöön 60-luvulla gastroskopiatoiminta yleistyi meillä 70-luvulla sairaaloissa ja alkoi 80-luvulla myös perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai ostopalveluina (3,4). Avohoidon tutkimuksiin tulevat potilaat ovat vähemmän valikoituneita ja edustavat koko gastroenterologisten ongelmien kirjoa väestössä. Pääosalla heistä on kuitenkin erilaisia dyspepsioita (5,6).

Olavi Keyriläinen, Pentti Sipponen

Milloin gastroskopia dyspepsiapotilaalle

Gastroskopia on nykyisin turvallinen tutkimus, jonka saatavuus on lähes koko maassa hyvä. Se antaa tärkeää tietoa ruoansulatuskanavan yläosasta, joten dyspepsiapotilaidenkaan lähettäminen siihen ei saisi olla liian korkean kynnyksen takana. Tähystyksen aiheista on viime vuosina julkaistu runsaasti kansainvälisiä tutkimuksia, kannanottoja ja suosituksia. Vaikeinta on ollut arvioida tutkimuksen tarve juuri erityyppisten ylävatsaoireiden selvittelyssä. Nämä ovat perusterveydenhuollossa tavallisimpia gastroenterologisia vaivoja, ja tutkimuksen käyttöä on pyritty rajoittamaan myös kustannussyistä.

Olavi Keyriläinen

Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho Popov, Erkki Tukiainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Peter Jungell, Leena Kivipelto, Pia Ehrnrooth, Anni Karma

Leikkauksen jälkeinen keuhkoembolia

Keuhkoembolia on yksi merkittävimmistä komplikaatioista leikkausten jälkeen. Vaikka sen patogeneesi tunnetaan yhä paremmin, hoito on kehittynyt ja laskimotukoksen ehkäisy tehostunut, se johtaa etenkin iäkkäillä potilailla usein kuolemaan. Keuhkoembolian diagnosointi on hankalaa, koska sen kliininen kuva ja löydökset ovat epäspesifisiä eikä hyviä tutkimusmenetelmiä ole toistaiseksi käytettävissä. Keuhkoembolian hoitona on pääasiassa antikoagulanttilääkitys, ensisijaisena vaihtoehtona pienimolekyyliset hepariinit. OYS:ssa tarkasteltiin leikkauksen jälkeiseen keuhkoemboliaan sairastuneiden potilaiden perussairauksia ja riskitekijöitä sekä leikkauksiin mahdollisesti liittyneitä komplisoivia tekijöitä.

Juha Hautalahti, Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sopeutumisvalmennuskursseista ja kurssin jälkeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia koetussa psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä

Kuntoutuskursseilla on myönteinen vaikutus rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun. Kurssien vaikutuksia tutkittiin standardoitujen kyselylomakkeiden avulla ennen kurssia ja kolmen ja kahdentoista kuukauden kuluttua kurssista. Erityisesti masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua kuvastavissa mittareissa tapahtui paranemista vuoden aikana. Parhaimpana kurssin antina pidettiin tiedon saamista sairaudesta ja keskustelumahdollisuutta muiden rintasyöpäpotilaiden kanssa. Kirjoittajat eivät suosittele kursseille osallistumista heti sairauden toteamisen jälkeen, koska ensin pitää hoitaa akuuttiin vaiheeseen liittyvät ongelmat omassa hoitopaikassa.

Helena Hämäläinen, Harri Vertio, Jouko Lind, Jorma Järvisalo, Merja Kaitsaari

Vakavien mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ehkäisy

Vakavien mielenterveysongelmien, erityisesti skitsofrenian, varhaistunnistusta ja -hoitoa koskevista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia: hoidon tulokset ovat parantuneet ja alustavat havainnot viittaavat merkittävään ilmaantuvuuden vähenemiseen. Viime vuosikymmeninä tutkimuksissa on löydetty paljon sairastumisalttiudesta kertovia varomerkkejä. Lisäksi on tutkittu ja pyritty luomaan kriteeristöjä kuvaamaan ennen aktiivista psykoosia ilmenevää prodromaalivaihetta, vaikkakin ongelmana on ollut prodromaalioireiden epäspesifisyys keskityttäessä ainoastaan skitsofrenian varhaistunnistukseen. Myös vaikeaa psyykkistä sairastavuutta näyttää siis olevan mahdollista vähentää ja lievittää varhaisella puuttumisella. Laajaa tutkimusta ja kehittämistyötä aiheesta tarvitaan pikaisesti.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Lehtinen

Nivelreuman imusolmukesädetys ei olekaan hyväksi

Tälläkin palstalla on aikoinaan referoitu muutamia tutkimuksia, joiden mukaan hoitoresistenttiä nivelreumaa sairastavat potilaat hyötyisivät imusolmukealueiden sädehoidosta. Kuten niin usein aiemminkin kliinisen lääkintätaidon alalla, sulkeutuu tässäkin klassinen ympyrä: innostus - odotus - pettymys.

Robert Paul