Lääkelaitos teettää selvityksen biomateriaaleista

Lääkelaitos teettää suomalaisilla asiantuntijoilla selvityksen lääketieteellisessä käytössä olevista biomateriaaleista (metallit, polymeerit, keraamit ja komposiitit). Laajasta käytöstä huolimatta tietoa biomateriaalien ominaisuuksista, soveltuvuuksista ja riskeistä ei ole aiemmin kattavasti koottu meillä eikä muualla.

Lapsettomuus psykososiaalisena kriisinä

Lapsettomuus on vieläkin vaiettu ongelma ja lapsettomien kohtaaminen on terveydenhuollossakin monelle uusi ja vaikea asia. Terveydenhoitohenkilökunnalle järjestetyssä seminaarissa pohdittiin lapsettomuutta kriisinä, jossa lasta haluavan pariskunnan psykososiaalinen auttaminen oli tärkeä kysymys. Hedelmöityshoidoissa meillä on keskitytty kliinisiin ja eettisiin kysymyksiin, mutta vähintään yhtä tärkeää on pariskuntien psykososiaalinen tukeminen. Vaikka hedelmöityshoidoissa saavutetaan yhä parempia tuloksia, ei kaikkia lasta haluavia voida auttaa. Erikoislääkäri Eero Varila Tampereelta totesi, että lapsettomuuden hoidon tulos ei ole koskaan ennustettavissa. Hoidon tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia ja lopputulos ei ole riippuvainen pelkästään lääketieteellisestä osaamisesta, vaan mukana ovat monet muutkin tekijät.

Lapsen kuollessa perheen surulle on annettava aikaa

Pienen lapsen kuoleman ja perheen surun kohtaaminen on vaativa tilanne, jossa terveydenhuollon työntekijöiden toiminta voi ohjata surutyön alkuun. Vanhempien kokemusten mukaan kuitenkin tukea on tarjolla sattumanvaraisesti ja joskus toiminta on torjuvaa tai suorastaan tökeröä. Stakesin, Kirkon sairaalasielunhoidon keskuksen ja Kätkytkuolemaperheiden yhdistyksen Käpy ry:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä tammikuun lopulla pohdittiin lapsen menettäneen perheen tukemisen keinoja.

Yo-sairaaloille erityiskorvauksia

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 650 miljoonaa markkaa erityiskorvausta yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille. Kuntayhtymät saavat korvausta lääkärikoulutuksesta ja lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta johtuvista kustannuksista.

Vammaisneuvostoon uudet jäsenet

Valtioneuvosto on asettanut uuden valtakunnallisen vammaisneuvoston, jonka toimiaika kestää vuoden 2000 loppuun asti. Neuvoston puheenjohtajana toimii kasvatustieteen maisteri Merja Portimo Näkövammaisten keskusliitosta ja varapuheenjohtajana toimiston johtaja Elisa Pelkonen Kynnys ry:stä.

Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa

Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla potilasta sellaisella sairaansijalla, joka vastaa hänen tarvitsemansa hoidon tasoa. Turussa havaittiin, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinkin Turun ja Salon välillä erot olivat suuret, vaikka potilaiden ikärakenne molemmissa kaupungeissa on lähes samanlainen. Kirjoittajien mukaan tulisi Turun sosiaalitoimen peruspalveluja ja vanhainkotien sairaanhoidollisia valmiuksia parantaa ja erikoislääkärijohtoisten TYKS:n ja Turun terveyskeskussairaalan käyttöä vähentää perusterveydenhuoltoa resursoimalla. Tutkimus tehtiin vertailemalla sairaaloiden hoitoilmoitusaineistojen DRG-ryhmäkohtaisia hoitojaksojen lukumääriä ja hoitoaikoja.

Ismo Räihä, Eero Vaissi, Aapo Lehtonen, Olli-Pekka Lehtonen

Mistä kiikasti?

Tässä sitä ollaan! Parin kuukauden neuvotteluputki on päättynyt epäonnistumiseen. Tarjous, jonka KT kahden päivän vetkuttelun jälkeen antoi toimistossaan Lääkäriliiton neuvottelijoille vain 10 minuuttia ennen valtuuskunnan kokousta, 28 tuntia luvatusta aikataulusta myöhässä, hylättiin pitkän keskustelun jälkeen kokouksessa yksimielisesti. Loogisena seurauksena tästä kiista on johtamassa työtaisteluun, ellei varsinaisen neuvotteluajan jälkeen mahdollisesti jatkuvissa yhteyden-otoissa kaikesta huolimatta saavuteta edistystä.

Lauri Kyllönen

Hallituksen kokous 22.1.98 Neuvottelukierroksen ratkaisuvaiheisiin valmistauduttiin

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.1. valmistauduttiin lääkärisopimusta koskevien neuvottelujen ratkaisuvaiheisiin keskustelemalla liiton palkka- ja työaikatavoitteiden toteuttamisesta sekä nimeämällä lakko-organisaatio mahdollista työtaistelua varten. Hallituksessa korostettiin, että liitto käy neuvottelut loppuun asti ja pyrkii niissä niin hyvään tulokseen kuin mahdollista. Samalla hallitus päätti kuitenkin valmistautua työtaisteluvaroituksen antamiseen siinä tapauksessa, ettei neuvotteluissa päästä hyväksyttävään tulokseen.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 22 januari Avgörande skede i löneförhandlingarna

Styrelsen samlades den 22 januari inför avtalsförhandlingarnas avgörande skede, utsåg förbundets strejkorganisation och diskuterade medlen för att uppnå förbundets mål beträffande löner och arbetstider. Det betonades att Läkarförbundet fortsätter att förhandla med sikte på ett så gott förhandlingsresultat som möjligt. Samtidigt skall förbundet dock ha beredskap att varsla om konflikt för den händelse förhandlingarna inte leder till önskat resultat.