Ravitsemus vai liikunta nuorison terveyden tueksi?

Sydän- ja verisuonitautisairastavuus on vähentynyt, mutta lihavuus ja osteoporoottiset murtumat ovat keskeisiä terveysongelmia. Niitä ehkäisevät ruoka- ja liikuntatottumukset tulisi parhaimmillaan luoda jo lapsuudessa tai viimeistään nuoruudessa. Näistä asioista keskusteltiin pohjoismaisesta näkökulmasta Tukholmassa marraskuussa 1997 pidetyssä kongressissa "Nuoriso kohti vuotta 2000 - mitä merkitsevät ravitsemus ja liikunta nuoren terveydelle?".

Mikael Fogelholm

Mitä tapahtui verkkotietokoneille?

Verkkotietokoneet tulevat, mutta hitaammin kuin niiden kannattajat toivovat.

Erkki Karjalainen

Lääkäri ja elinpäivien ennustaminen

Jokainen vastaanottoa pitänyt lääkäri on varmaan kuullut potilaan tai hänen omaisensa suusta, kuinka se ja se lääkäri antoi minulle tai omaiselleni elinaikaa niin ja niin monta viikkoa, kuukautta tai vuotta. En ihmettele, että etenkin syöpäpotilaat tätä kysyvät, mutta sitä olen ihmetellyt, että onkohan lääkäri todella ennustanut kuten kerrotaan.

Olli Kivioja

Epäily tapaturma- tai ammattitautikuolemasta? - muista oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys

Työtapaturmien ja ammattitautien korvausasioita käsittelevässä tapaturma-asiain korvauslautakunnassa on viime aikoina saatu käsiteltäväksi lausuntopyyntöjä kuolemantapauksista, joissa puutteelliset tiedot ovat olennaisesti vaikeuttaneet korvausasian ratkaisua. Tyypillinen tapaus on ollut ikääntynyt, eläkkeellä ollut potilas, jolla jo vuosia aikaisemmin on todettu tai epäilty ammattitautia, tai hänelle on sattunut merkittävää pysyvää haittaa jättänyt työtapaturma. Henkilön myöhemmin kuoltua on vainajan asioita hoitaneelta lääkäriltä unohtunut oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen harkinta.

Riitta Työläjärvi

Lakkovaroitus jätetty

Lääkäreitä koskeva lakkovaroitus jätettiin valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle maanantaina 2.2.1998. Toista vuotta jatkuneet neuvottelut työnantajan kanssa eivät olleet johtaneet tulokseen, eikä Lääkäriliiton valtuuskunta 30.-31.1.1998 pitämässään kokouksessa voinut hyväksyä työnantajan ehdotusta lääkärisopimukseksi.

Markku Äärimaa

Strejkvarsel utfärdat

Måndagen den 2 februari lämnade Läkarförbundet strejkvarsel till riksförlikningsmannen och den kommunala arbetsgivaren. Över ett års förhandlingar med arbetsgivarparten hade inte lett till ett acceptabelt resultat. Läkarförbundets fullmäktige som sammanträdde den 30-31 januari 1998 kunde inte godkänna arbetsgivarens förslag till läkaravtal.

Pharmaca Fennica 1998 - kirja ja CD-levy

Pharmaca Fennica on jokaisen lääkkeitä määräävän lääkärin perustyökalu, jota ilman ei tule toimeen. Markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valikoima vaihtuu ja tuoteparannuksia tehdään, joten uusi kirja tarvitaan joka vuosi. Viime Lääkäripäivillä esiteltiin uutuutena kirjan tekstien pohjalta laadittu CD-ROM-levy.

Timo Klaukka

Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot

Terveiden suomalaisten lasten keuhkofunktiomuuttujille määritettiin viitearvot 199 lapsen puhallussuoritusten perusteella spirometria ja Wrightin PEF-mittaria käyttäen. Muuttujat testattiin istuma- ja seisomapituuden, painon ja iän suhteen, ja pelkkä seisomapituus todettiin soveliaimmaksi. Regressioyhtälöt saatiin sovellettaessa lineaarista regressiota määritettävien muuttujien ja pituuden luonnollisiin logaritmeihin. Regressiokäyrät osoittautuivat yhteneväisiksi aiempien eurooppalaisten tutkimusten tulosten kanssa. Pitkien tyttöjen keuhkotilavuudet ja virtausnopeudet vastaavat samanpituisten 18-vuotiaiden suomalaisnaisten arvoja, mutta pisimpien poikien virtausnopeudet ovat vielä pienemmät kuin samanpituisilla 18-vuotiailla miehillä. Tytöillä keuhkotilavuudet olivat kaikissa pituusluokissa pienemmät kuin pojilla. Tytöt kuitenkin saavuttavat lopulliset aikuisten virtausnopeudet aiemmin kuin pojat. Spirometrilla saatiin merkitsevästi pienemmät uloshengityksen huippuvirtauksen arvot kuin Wrightin PEF-mittarilla.

Hannele Koillinen, Olli Wanne, Valtteri Niemi, Eero Laakkonen

Helsinkiläisten päiväkotilasten veren lyijypitoisuus 1983-1996

Helsingissä on tutkittu saman päiväkodin lasten veren lyijypitoisuuksia kolme kertaa 14 vuoden aikana. Tutkimuksesta nähdään, miten yhdyskuntailman lyijypitoisuuden pieneneminen on vaikuttanut taajamassa asuvien lasten veren lyijypitoisuuteen. Lyijyaltistus hengitysilman välityksellä on viime vuosina loppunut lähes kokonaan, kun lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on lopetettu. Helsinkiläislasten veren lyijypitoisuus oli hyvin pieni, keskimäärin 26 myyg/l vuonna 1996, suurin mitattu pitoisuus oli 37 myyg/l. Pitoisuudet ovat kansainvälisesti arvioituina erittäin vähäisiä, eikä pienempiä arvoja ole kirjallisuudessa raportoitu.

Antti Pönkä

Ammatti-ihotautien aiheuttajat Suomessa vuosina 1990-96

Työterveyslaitoksen ylläpitämään Työperäisten sairauksien rekisteriin on 1990-luvulla ilmoitettu vuosittain 1 100-1 500 uutta ammatti-ihotautitapausta. Rekisteriin ilmoitetuista ammattitautitapauksista ihotauteja on ollut 19 %. Ammattitautien aiheuttajien koodaus perustuu Työterveyslaitoksessa kehitettyyn altisteluokitukseen, joka pyrittiin kehittämään mahdollisimman havainnolliseksi myös vähemmän kemiaa tuntevalle. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen ammatti-ihotautien tavallisimmat aiheuttajat ovat pesuaineet, kumi ja kumikemikaalit sekä muovikemikaalit. Kuitenkin tautiryhmittäin aiheuttajissa on huomattavia eroja; niinpä lehmän epiteeli on tavallisin työperäisen proteiinikosketusihottuman aiheuttaja ja syyhypunkki tavallisin työperäisen ihon infektiotaudin aiheuttaja.

Riitta Jolanki, Anja Savela, Tuula Estlander, Lasse Kanerva