Rintaimplantit ja reuma

Viime vuoden puolella virisi varsin kiivaskin keskustelu siitä, aiheuttaako silikonirintaimplantti kollageenisairauksia. Asiasta on taitettu peistä puolin ja toisin. Yhdysvalloissa tällaisiin asioihin liittyy melkoisia korvausvaateita ja muita taloudellisia kuvioita, jotka sotkevat lääketieteellistä kysymystä.

Robert Paul

Hormonikorvaus- hoidosta rintasyöpää

Hormonikorvaushoidon mahdollisesta yhteydestä rintasyövän vaaraan on tehty useita tapaus-verrokkitutkimuksia, joiden tulokset on nyt koottu valtaisaan yhteisanalyysiin. Analyysissä oli mukana peräti 52 705 rintasyöpäpotilasta ja 108 411 heille valittua verrokkia. Tutkijoiden käsityksen mukaan maailmassa tällaisiin tutkimuksiin osallistuneista naisista noin 90 %:n tiedot olivat mukana tässä jättianalyysissä. Erillisiä tutkimuksia, joista tiedot kerättiin, oli yhteensä 51.

Heikki Joensuu

Leviääkö MRSA vain sairaalainfektiona?

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on valloittanut monet sairaalat ja hoitolaitokset kautta maailman. Se vaivaa tyypillisesti potilaita, jotka ovat huonokuntoisia tai joiden koskemattomuutta on jouduttu rikkomaan veitsellä, putkilla tai katetreilla. Yhdyskunnissa elävät terveet ovat olleet turvassa bakteerilta. Chicagosta viestitetään nyt, että MRSA voi levitä myös laitosten ulkopuolella terveisiinkin lapsiin.

Heikki Arvilommi

Somatostatiinilla ruokatorvikohjuvuodon hoito helpottuu

Vuotavien ruokatorvikohjujen skleroterapia on monesti tämän dramaattisen tilanteen hoitovaihtoehto. Teknisesti toimenpidettä vaikeuttaa runsas vuoto, ja kreikkalais-hollantilais-belgialaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, voisiko somatostatiinista olla apua tähän kriittiseen tilanteeseen. Somatostatiinihan laskee porttiverenkierron painetta ja sitä kautta kohjuvuotoa.

Robert Paul

Kävely pidentää ikää

Vaikka määrätietoisen fyysisen treenaamisen fysiologisia vaikutuksia tunnetaan varsin hyvin, ei kävelyn ja muun leppoisansorttisen liikunnan merkitystä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden tai pitkäikäisyyden kannalta tunneta.

Robert Paul

Krooninen lateraaliepikondyliitti (tenniskyynärpää): kipu, yläraajan toimintakyky ja hoito

Lateraaliepikondyliitti eli "tenniskyynärpää" on työelämässä hyvin tavallinen, kivulias kyynärseudun rasitusvaiva, joka vaurioittaa ranteen ojentajalihasten kiinnitysaluetta ja pitkittyessään aiheuttaa huomattavaa yläraajan toimintakyvyn alenemaa ja työkyvyttömyyttä. Taudin diagnoosi, hoito ja myös työkyvyttömyysratkaisut perustuvat vastaanotolla tehtävään kliiniseen tutkimukseen. Tautiin on sovellettu kaikkiaan n. 40 erilaista hoitoa, mutta tieteellinen näyttö eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta on hyvin puutteellinen. Tarjolla on ollut immobilisaation, lääkehoidon ja injektioiden ohella hyvin moninaisia passiivisia fysikaalisia hoitoja, joiden vaikuttavuutta ei ole tarkemmin tieteellisesti tutkittu.

Tuomo Pienimäki

Luu- ja pehmytkudosinfektion diagnostisointi

Luu- ja pehmytosakudosinfektion diagnostisointi voi olla vaikeaa erityisesti, mikäli infektioon liittyy edeltävä luupatologia, kuten degeneraatio, neurotrofinen muutos tai trauman jälkitila. Infektion varhainen hoito on tärkeää kasvuhäiriön ja ankyloosin ehkäisemiseksi sekä raaja-amputaation välttämiseksi. Oikean hoidon suunnittelua varten infektion lokalisaation ja laajuuden määrittäminen on välttämätöntä. Kliinisellä perusteella voi olla vaikeaa erottaa pehmytkudos-, luu- ja nivelinfektio. Myöskin infektion ja maligniteetin erottaminen voi olla ongelmallista.

Ilpo Hovi

Matriksin metalloproteinaasit ihmisen ihossa

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat ryhmä rakenteellisesti samankaltaisia entsyymejä, jotka kykenevät hajottamaan sidekudoksen eri proteiinikomponentteja. Ne osallistuvat mm. sikiönkehitykseen, haavan paranemiseen, erilaisiin tulehdustiloihin sekä pahanlaatuisten kasvainten leviämiseen. MMP:t jaetaan rakenteen ja substraattien mukaan kollagenaaseihin, stromelysiineihin, gelatinaaseihin ja kalvometalloproteinaaseihin. Entsyymien spesifeinä estäjinä toimivat TIMP:it (tissue inhibitor of metalloproteinases).

Kristiina Airola

Vuoden Terveysteko Suomen Ladulle

Kunnallislääkärit ry:n perustama Vuoden Terveysteko -diplomi luovutettiin ensimmäisen kerran 26.2.1998. Sen sai Suomen Latu sauvakävelyn kehittämisestä ja tunnetuksi tekemisestä. Diplomin vastaanotti Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Sauvakävely on nopeasti harrastajajoukkoja kerännyt terveysliikuntamuoto, joka on ennestään tuttu kilpahiihtäjien kesäharjoittelusta. Sauvakävelyyn tarvitaan hiihtosauvat, jotka ovat suunnillen pujottelusauvojen pituiset. Kävellessä tulisi kyynärpään koukistua noin 90 asteen kulmaan, jolloin saadaan aikaan tehokkain työntövoima. Kävelyä varten on kehitetty yhteistyössä kotimaisen valmistajan kanssa sauva, jonka kärkipiikki on vaihdettavissa sen mukaan, käveleekö metsäpolulla vai asvaltilla. Tässä mallissa rannelenkki on tukevampi kuin tavallisessa hiihtosauvassa.

Lääketieteen kongressit suosittuja

Suomessa järjestettävistä kongresseista järjestetään eniten lääketieteeseen, luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviä kansainvälisiä kongresseja. Tänä vuonna järjestetään seitsemän yli tuhannen osallistujan kongressista, joista kolme liittyy lääketieteeseen tai eläinlääketieteeseen. Näihin odotetaan yhteensä yli 3 500 osallistujaa. Viime vuoden huippulukemiin ei kuitenkaan päästä, jolloin diabeteskongressi yksin toi maahamme yli 7 000 kokousvierasta. Suurin osa kansainvälisistä kokouksista pidetään tänä vuonna kuten ennenkin kesäkuukausina ja enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan tänä vuonna odotetaan maahamme 45 000 kansainvälistä kongressivierasta.