Lääkelahjoitukset sota-alueelle - jäteongelman ratkaisu?

Vuosina 1992-96 Bosnian ja Hertsegovinan alueelle lahjoitettiin 27 800-34 800 tonnia lääkkeitä ja muuta terveydenhoitomateriaalia. Tästä määrästä 38-47 % täytti lahjoituksille WHO:ssa asetetut vaatimukset, joihin kuuluvat mm. riittävä jäljellä oleva käyttöaika (vähintään 1 vuosi), selvät merkinnät, ehjät pakkaukset ja asianmukainen säilytys. 33-40 % lahjoituksista oli peräisin yksityisiltä lahjoittajilta (esim. pieniltä organisaatioilta, jotka keräsivät lääkkeitä mm. lääkäreiltä ja laitoksista), mutta näistä lääkkeistä vain 10 % täytti WHO:n vaatimukset. Lisäksi erät olivat niin pieniä, että niiden lajitteluun ei riittänyt kapasiteettia muutenkin voimiensa äärirajoilla toimivalla sota-alueen terveydenhuollolla.

Robert Paul

EHEC kotoisin Etelä-Amerikasta?

Brittein saarille tuodaan paljon lihaa Argentiinasta ja Chilestä. Siellä EHEC on ollut huiman yleinen patogeeni jo pitkään, ainakin vuodesta 1973 lähtien. Näissä maissa syödään lisäksi runsaasti lihaa, mikä voi olla taudin yleisyyttä edistävä tekijä.

Pentti Huovinen

Kemokiinimutaatio hidastaa immuunikadon etenemistä

HIV-1 käyttää soluun tunkeutuessaan hyväkseen kemokiinireseptoreita. Virus hakeutuu infektion alkuvaiheessa pääasiassa makrofageihin ns. CC-reseptoreihin tarttumalla. Myöhemmin virus vaihtaa mieltymyksensä kohteeksi Th-solujen pinnalla olevat CX-reseptorit. Infektion immunologiset vaikutukset alkavat tämän jälkeen tulla esiin ja T-solujen tuhon myötä tauti etenee AIDS-vaiheeseen.

Matti Viljanen

Lääkärien kynät infektiolähteenä

Lontoolaisen St. Thomasin sairaalan mikrobiologit tutkivat lääkärien kyniä osastoilla, joilla metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus (MRSA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) esiintyivät epideemisinä. He viljelivät lääkärien kyniä juoksevassa elatusaineessa, ja viljelivät tästä MRSA- ja VRE-kannat esiin käyt-täen selektiivisiä elatusaineita.

Pentti Huovinen

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Synnynnäisen kloridiripulin perintötekijä

Synnynnäinen kloridin imeytymishäiriö (kloridiripuli, CLD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä suoliston sairaus. Pysyvä häiriö suolen limakalvon anionikuljetuksessa aiheuttaa jo sikiökaudella alkavan ja läpi elämän kestävän ripulin, joka hoitamattomana johtaa usein kuolemaan. Eloonjääneet, mutta hoidon ulkopuolelle jäävät potilaat kasvavat ja kehittyvät ikätovereitaan hitaammin, ja ovat alttiita taudin komplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Hoito on oireenmukaista ja perustuu menettyjen elektrolyyttien ja nesteen korvaukseen.

Pia Höglund

Keltarauhashormonin vastavaikuttajan raskauden-ehkäisyvaikutukset

Tutkimus koostui kuudesta osajulkaisusta, jotka julkaistiin kansainvälisissä lehdissä vuosina 1990-96. Tutkimussarja selvitti antiprogestiini mifepristonin ehkäisyvaikutuksia, erityisesti ovulaation estoa.

Raimo Kekkonen

Alkoholin suurkulutus ja kivesvauriot

Pitkäaikaisen alkoholin suurkulutuksen tiedetään aiheuttavan vaurioita kivesten rakenteessa ja toiminnassa. Ihmisellä vaurioiden etiologian oletettiin aikaisemmin liittyvän alkoholin aiheuttamista maksavaurioista, lähinnä kirroosista, johtuviin häiriöihin testosteronin ja estrogeenien metaboliassa. Nyt kuitenkin tiedetään että alkoholilla on suora, muista elinvaurioista riippumaton, toksinen vaikutus kiveksiin. Havainnot alkoholin vaikutuksista ovat toistaiseksi perustuneet pääasiassa tapausselostuksiin ja koe-eläinsarjoihin, ja toisaalta harvat ihmisaineistoilla suoritetut tutkimukset ovat koostuneet alkoholisteista joiden luotettavuus nautittuja alkoholimääriä arvioitaessa on huono. Tähän asti on siis ollut epäselvää alkoholin aiheuttamien vaurioiden annosriippuvuus, ja toisaalta myös kohtuullisen, ns. sosiaalisen, alkoholinkäytön aiheuttamien vaurioiden yleisyys ihmisillä. Aikaisemmin on jo huomattu, että vaikka valtaosalla alkoholin suurkuluttajista on kivesvaurioita, ei vakavia vaurioita kuitenkaan esiinny kuin osalla niistäkään miehistä joiden alkoholinkulutus on hyvin runsasta. Tämä viittaisi siihen, että on olemassa yksilöllisiä, mahdollisesti geneettisiä tekijöitä, jotka altistavat alkoholin aiheuttamille kivesvaurioille. Samankaltaisia ajatuksia on aiemmin esitetty mm. alkoholimaksavaurion suhteen.

Jarkko Pajarinen

YKT kehityksen kärjessä

Kymmenen vuotta sitten Ilkka Kunnamo ja Markku Saarelma ryhtyivät toteuttamaan Lääkäriseura Duodecimin piirissä ajatusta, että asiantuntevasti hyödynnettynä tietotekniikka helpottaa lääketieteellisen tiedon hallintaa ja käytännön lääkärin työtä. Tänään suomalaisen avohoitolääkärin työn tueksi rakennettu Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) on ainutlaatuinen tuote, jolle haetaan jo kansainvälisiäkin markkinoita.

Cochrane-yhteistyö rakentaa hoitokäytäntöjä

Maailmassa julkaistaan joka vuosi 2 miljoonaa uutta lääketieteellistä artikkelia. Yhä tärkeämmäksi onkin muodostunut tämän tiedon seulonta. Tähän tähtäävään Cochrane-yhteistyöhön on sitoutunut tuhansia tutkijoita eri puolilla maailmaa. He seuraavat noin 1 300:aa lääketieteellistä julkaisua ja kokoavat tiedot merkittävistä, pääasiassa kontrolloiduista hoitotutkimuksista tietokantaan. Tavoitteena on systemaattisten kirjallisuuskatsausten laatiminen ja sitä kautta näyttöön perustuvan hoitokäytännön rakentaminen.