Sairaalainfektioille luodaan rekisteriä

Kansanterveyslaitos on aloittanut yhdessä sairaaloiden kanssa sairaalainfektio-ohjelman, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja helpottaa sairaalainfektioiden seurantaa ja luoda niitä varten laaja rekisteri. Hankkeessa on pilottivaiheessa mukana neljä sairaalaa, HYKS:n Meilahden sairaala, TaYS, Jorvin sairaala sekä Päijät-Hämeen keskussairaala, mutta myöhemmin mukaan otetaan lisää sairaaloita.

Tutustu Stakesin verkkolehteen

Stakes tiedottaa toiminnastaan nyt myös omalla verkkolehdellä osoitteessa www.stakes.fi/ajankohtaista/verkkolehti.htm. Keskiviikkoisin toimitettava verkkolehti on napakka mutta kevyesti sulava tietopaketti Stakesin tutkimus- ja kehittämishankkeista, julkaisuista sekä tapahtumista. Ykköskohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Verkkolehden toimitus toivoo palautetta lehden kehittämiseksi erityisesti lääkäreiltä.

Stakes kartoittaa lasten mielenterveyttä edistäviä projekteja

Suomi on mukana EU-projektissa Mental Health Promotion for Children up to 6 Years. Stakes kerää tietoja erilaisista jo totetutetuista tai yhä käynnissä olevista projekteista tai toimintamalleista, jotka edistävät 0-6-vuotiaiden lasten mielenterveyttä. Tällaisia voivat olla esim. lasten itsetunnon tukeminen päivähoidossa, vauvamyönteisyyden edistäminen tai perinneleikkikurssi. Yhteydenottoa toivotaan henkilöiltä, jotka ovat olleet mukana näitä päämääriä edistävissä hankkeissa. Tiedot kootaan kansalliseksi tiedostoksi hyödyttämään muitakin kentällä toimivia. Jatkossa joitakin suomalaisia malleja tarjotaan Eurooppaan niiden tunnetuksi tekemiseksi.

Lastentalo HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan tuntumaan

Vakavasti sairaiden lasten ja heidän vanhempiensa majoittamiseksi tutkimusten ja hoidon ajaksi on Helsinkiin perusteilla sijaiskoti. Vuonna 1996 perustettu Ronald McDonald Lastentalosäätiö kerää varoja Lasten ja nuorten sairaalan läheisyyteen rakennettavaa kodinomaista taloa varten. Neuvottelut tontista ovat parhaillaan käynnissä ja talon odotetaan valmistuvan vuoteen 2000 mennessä.

Elektroninen lääkemääräys ja potilaskohtainen tietokanta sairaustietojen tallentamista varten

Paperipohjainen jatkuva sairauskertomus on vähitellen väistymässä elektronisen sairauskertomuksen tieltä. Tasokkaasti toteutettuna elektroninen sairauskertomus antaa mahdollisuuksia terveydenhuollon laadun parantamiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää rakentaa järjestelmä siten, että samaa tietoa ei talleteta käsin useisiin eri järjestelmiin. Näin vältetään terveydenhuollon ammattilaisten turhautumista atk-järjestelmien käyttöön.

Jari Forsström, Jaakko Niinimäki

Uhkakartoitus osana elektronisen reseptin tietoturvasuunnittelua

Terveystiedot ovat arkaluontoisia tietoja. Tiedon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska tiedon paljastuminen ulkopuolisille voi aiheuttaa vahinkoa yksilölle. Terveydenhuollossa tietoa talletetaan ja siirretään yhä enemmän elektronisesti, minkä vuoksi syntyy uusia tiedon suojaamisen vaatimuksia. Järjestelmällisesti suunniteltu ja toteutettu tietoturva on hyvälaatuisen tietojärjestelmän perusominaisuus.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström, Martti Savolainen

Dagmarin varjo on väistynyt, mutta erimielisyys lisätyön korvaamisesta runkosopimuksen tiellä Sairausvakuutuskorvauksien maksua ei esitetä muutettavaksi

Lääkäriliiton toukokuun puolivälissä kokoontuvalle valtuuskunnalle ei - toisin kuin odotettiin - esitetä hyväksyttäväksi minkäänlaista mallia sairausvakuutuksen valtakirjamenettelyä koskevaksi runkosopimukseksi. Valtakirjamenettely, josta puhutaan myös suorakorvausjärjestelmänä, merkitsee käytännössä sitä, että potilas maksaa yksityislääkärillä käydessään laskun, jonka loppusummasta sairausvakuutuksen korvausosuus on jo vähennetty. Lääkäri tai lääkärikeskus laskee korvauksen määrän ja hakee sen itse Kelalta. Lääkäriliitto, Kela ja Lääkärikeskusten Yhdistys ovat neuvotelleet runkosopimuksesta viime kesästä lähtien, mutta juuri valtuuskunnan kokouksen alla kävi ilmi, ettei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen lääkäreille maksettavasta korvauksesta. Niinpä valtuuskunnalle annetaan asiasta pelkkä selonteko. Suureksi periaatteelliseksi kysymykseksi suorakorvaus kasvoi 1980-luvun alkupuolella, jolloin Ruotsissa solmittiin sairausvakuutuskorvauksia säädellyt Dagmar-sopimus. Se romutti ruotsalaislääkärien oikeudet itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja jätti jälkeensä mittavan epäluulon vastaavia hankkeita kohtaan.

Suvi Sariola

Vieläkö säästettävä

Sisäministeri Backmanin johtaman kuntataloutta tarkastelevan työryhmän väliraportti on kiinnostava, mutta ei sisällä suuria yllätyksiä. 90-luvulla tapahtunut välttämätön valtiontalouden tervehdyttämisohjelma on ollut raju ja siirtänyt mm. terveydenhuollon kustannuksia yhä enemmän peruskuntien vastattavaksi. Ennen lamanotkahdusta valtio kattoi terveydenhuollon kustannuksista lähes puolet, tänä vuonna alle neljänneksen. Samaan aikaan kotitalouksien oma osuus terveysmarkasta on noussut kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Valtiontalous on joutunut kattamaan pankkituen ja kasvavan valtiovelan korkojen lisäksi myös rajun työttömyyden. Kunnilta on supistettu 13 miljardin edestä valtionosuuksia ja kuntien sosiaalipuolen kustannukset ovat olleet nousussa suurtyöttömyyden vuoksi.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 23.4.98: Työryhmä valmistelemaan kannustavaa palkkausta

Helmikuussa tehdyn lääkärisopimuksen mukaan kuluvan sopimuskauden aikana on tarkoitus valmistella lääkärien palkkausjärjestelmän kehittämistä nykyistä kannustavampaan suuntaan. Tänä keväänä perustetaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkärikartellin edustajista koostuva palkkarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella työn tekemistä ja tuloksellisuuden lisäämistä edistäviä palkkauselementtejä. Hallitus nimesi työryhmään liiton edustajiksi Timo Kaukosen, Lauri Kyllösen, Risto Lanton, Ari Palomäen, Pirkko Valtolan, Mikko Kankaan ja Matti Koivistoisen.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 23 april Motiverande lönesättning

Enligt det nya läkaravtalet skall läkarnas lönesystem under avtalsperioden utvecklas i en mera motivationsfrämjande riktning. Under våren kommer därför en arbetsgrupp att tillsättas med företrädare för både Kommunala arbetsmarknadsverket och Läkarkartellen. Gruppen skall utarbeta förslag till nya löneelement som är ägnade främja bättre arbetsinsatser och arbetsresultat. Till förbundets representanter i arbetsgruppen utsåg styrelsen Timo Kaukonen, Lauri Kyllönen, Risto Lantto, Ari Palomäki, Pirkko Valtola, Mikko Kangas och Matti Koivistoinen.