Miksi eutanasiaa ei pyydetä?

Suomen Lääkärilehdessä 9/98 kirjoitti Heikki Joensuu, onkologi-lääkärinä, näkemyksistään ja suhtautumisestaan kuoleman jouduttamiseen - aktiiviseen eutanasiaan.

Laila Iharvaara

Elämä vai eläminen

Kiitän Juha Hännistä lähes ymmärtävästä ja asiallisesta suhtautumisesta tarkoituksellisen provosoivaan ja kenties vaikeasti avautuvaan puheenvuorooni (SLL 7/98). Kaikki tasot eivät vastineen perusteella kuitenkaan näytä auenneen, joten ilman muuta lienee minunkin syytä vedota tasavaltamme ykköstykkiin. Syy on tietysti minun. Pyrkimykseni olikin pysyä yleisellä tasolla eikä upota yksityiskohtiin. Voin myös vilpittömästi nyökytellä (tai olla auttamattomasti ymmällä) suurimmalle osalle vastinetta, mikä tietysti kertoo, ettei selviä vastauksia näihin sivistyksen luomiin kysymyksiin ole olemassakaan. En niitä toki mielestäni pyrkinyt itsekään tarjoamaan vaan tarkoitukseni oli problematisoida eräitä asioita, jotka kirjoittaja esitti mielestäni hiukan yksinkertaisessa ja praksiksen ohjaamassa valossa. Siihen hänellä on tietysti hyvä syynsä, mitä en suinkaan halua aliarvioida.

Martti Ollinen

Kirja suomalaisen maatalouspolitiikan ja kansanterveyden ristiriidoista

Tämä teos antaa aiheen ajatella olisiko hyperkolesterolemian hoito ja sepelvaltimotaudin ehkäisy maassamme toteutunut saavutettujen edistysaskelten lisäksi vielä paremmin, jos meillä olisi noudatettu toisenlaista maatalouspolitiikkaa.

Timo Saaristo

Faktoja vitamiineista ja kivennäisaineista

Vitamiinit ja kivennäisaineet (erityisesti hivenalkuaineet) kiinnostavat ihmisiä. Niitä sisältäviä valmisteita myydään runsaasti huolimatta siitä, että vakuutellaan saannin olevan riittävää ja ongelmien harvinaisia. Kauppa käy mainosten ehdoilla ja niissä tutkittu totuus jää myyvien mielikuvien varjoon. Siksi aihepiiristä tarvitaan myös asiallista ja tasapuolista tietoa siitä kiinnostuneille.

Antti Aro

Vihan väline?

Perversio, kohdehäiriö, kehitysestymä, vihan väline. Muun muassa näillä termeillä määritellään homoseksuaalisuutta 1990-luvun suomalaisessa psykiatrisessa kirjoittelussa - siitä huolimatta, että homoseksuaalisuus on poistettu kansainvälisistä tautiluokituksista. Sosiologi Olli Stålström kysyykin, miksi ihmisiä nimitetään henkisesti sairaiksi, perversseiksi tai häiriintyneiksi ainoastaan sen perusteella, kumpaa sukupuolta kohtaan he sattuvat tuntemaan seksuaalista halua ja rakkautta. Gaudeamuksen julkaisemassa väitöskirjassaan Stålström tutkii lääketieteen sosiologian näkökulmasta sitä, miten homoseksuaalisuuden sairausleima on tuotettu ja miten tieteellinen tutkimus ja yhteiskunnallisten liikkeiden esittämä kritiikki on johtanut sairausleiman purkuun.

Raimo Puustinen

Helsingin kaupunginkirurgi Fredrik Pihlflyckt

Aina 1700-luvun lopulle saakka kirurgisista toimenpiteistä huolehtiminen kuului pääasiallisesti parturien ammattikunnasta erikoistuneille välskäreille tai mestarivälskäreille eli kirurgeille. Vaikka lääkärien akateemiseen koulutukseen sisältyikin kirurgian opetusta 1800-luvun alusta, oli välskäreillä edelleen merkittävä osuus 1800-luvun puoliväliin asti mm. sotaväen lääkintähuollossa ja lääkärien avustajina sairaalapotilaiden hoidossa.

Arno Forsius

Aikansa lapset

"Minä olen Keijo, kuus vuotta. En minä halua rikkaaks tulla, mutta kun pääsis isän kanssa isona rakennuksille töihin; kantasin tiiltä katolle ja löisin naulaa seinään. Tekisin lujasti töitä niinkun muutkin. On mulla muuten vahvat kädet, sormikoukussa ei mulle edes isommat jätkät pärjää! Isä sanookin että minusta tulee vielä hyvä ja luja työhevonen..."

Erikoismaksuluokka - jälleen kerran uuden ryhmän ajattelemana

Viime tammikuun lopussa julkistettiin uusi raportti erikoismaksuluokkajärjestelmästä. Muiden tuohon aikaan ajoittuneiden päivänpoliittisten ammattijärjestötapahtumien takia se jäi julkisuudessa sangen vähälle huomiolle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kuntaliiton, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu työryhmä työskenteli kaiken kaikkiaan nelisen vuotta. Alun alkaen se perustettiin vuoden 1993 lopulla tehdyn lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspäytäkirjan perusteella. Työryhmän asettamistavan ja sen laajan edustavuuden huomioon ottaen siltä oli lupa odottaa merkittävää uusajattelua. Erikoismaksuluokkajärjestelmän syntymäpäivää tuskin kukaan enää täsmällisesti muistaa, mutta sen voi katsoa toimineen sairaaloissamme yli 50 vuotta. Ja näyttääpä se jälleen kerran - arvovaltaisesta komiteatyöskentelystä huolimatta - jäävän jatkamaan eloaan suurin piirtein entisessä muodossaan.

Taito Pekkarinen

Serotoniinioireyhtymä - vaarallinen lääkkeiden haittavaikutus

Keskushermoston serotoniiniaktiivisuuden liiallisen lisääntymisen on havaittu voivan johtaa vakavaan oireistoon, ns. serotoniinioireyhtymään. Kyseessä on lääkehoitoon liittyvä akuutti sairaustila, jonka ilmaantuvuutta ei toistaiseksi tunneta. Serotoniinioireyhtymää on ilmennyt useiden lääkeaineiden käytön yhteydessä. Oireyhtymä voi pahimmillaan johtaa kuolemaan, mutta yleensä oireet helpottavat itsestään 12-24 tunnin kuluessa siitä, kun serotonergisen lääkkeen käyttö lopetetaan.

Kari Laine

Työttömyysturva ja opiskelu

Lääkäriliitto kutsuu jäsenikseen lääketieteen opiskelijat neljännen vuosikurssin jälkeen. Kutsutuksi tulevat ne opiskelijat, joita kurssin isäntä/emäntä suosittaa. Jos opiskelu ei ole edennyt normaalirytmissä esim. äitiyslomasta tai armeijasta johtuen, kannattaa aina itse selvittää onko mukana "kutsuttujen" listalla. Liitto vakuuttaa jäsenensä Lääkärien työttömyyskassassa. Vakuutusta ei saa voimaan takautuvasti.

Stina Lundström