Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset
Ajokyvyn arviointi nousee keskustelun kohteeksi aika ajoin erilaisten intressien vuoksi. Toisinaan syynä on se, että lääkäreillä on turhaa työtä heidän kirjoitellessaan todistuksia. Tästähän syntyi ns. Nuorison terveystodistus kouluterveydenhuollon toimintaan vuonna 1994. Ajokyvyn arvion korvaamista osittain optikon tekemällä näöntarkastuksella ehdotettiin 1.7.1996 voimaan tulleen lain valmisteluvaiheessa (1). Keskustelua ovat herättäneet myös erot Ruotsin ja Suomen ikäkausitarkastusten vaikutuksista (1,2); lääkärintarkastuksia on epäilty vanhusten liikennekuolemia lisääviksi. Toisaalta lääkärintarkastusta on haluttu tehostaa, mistä on osoituksena liikennelääketieteen erikoispätevyyden esittäminen omaksi alakseen.