Guillain-Barrén oireyhtymän valinnaishoito

Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa on todettu olevan hyötyä sekä plasmafereesistä (plasmanvaihdosta) että suonensisäisestä gammaglobuliinihoidosta. On kuitenkin esitetty, että plasmanvaihdossa neuropatia palaa hetken päästä, kun myeliiniä vastaan hyökkäävät vasta-aineet virkoavat. Gammaglobuliinihoidon heikkoutena on puolestaan pidetty myös relapsiriskiä, jonka suuruus on epävarma, koska gammaglobuliinilla hoidettuja potilaita on tutkittu suhteellisen vähän verrattuna plasmanvaihtopotilaisiin.

Robert Paul

Ministeri Mönkäre vastasi neuroleptien korvattavuutta koskevaan kysymykseen

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi esitti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen: "Aikooko Halllitus sallia skitsofrenian hoidossa käytettävän neuroleptilääkityksen ym. korvaustason alentamisen?"

Vancouver- ohjeista viides laitos

Maitohappobakteerit; International Committee of Medical Journal Editors eli ns. Vancouver-ryhmä on julkaissut viidennen version kirjoitusohjeistaan, joita mm. Suomen Lääkärilehdessä pitkälti noudatetaan. Ryhmään kuuluu useita suuria kansainvälisiä lääketieteen julkaisuja, mm. BMJ, JAMA, Lancet ja New England Journal of Medicine. Tuoreet kirjoitusohjeet on julkaistu Nordisk Medicin -lehdessä 2/97 ja niistä on saatavilla eripainos, jota voi pyytää Lääkärilehden toimituksesta.

Ystävälliset eläinhahmot asettuivat Lastenlinnaan

Lastenlinna, nykyään viralliselta nimeltään HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, sai luonnonläheisen lisän sisustukseensa, kun taiteilija Maria de Lisitzin lahjoitti sinne 35 eläinaiheista graafista työtään. Hyväntuuliset, hellyttävät eläinpiirrokset on sijoitettu eri puolille sairaalan tiloihin, joissa ne kuten taiteilija toivoo antavat elämäniloa lapsille ja henkilökunnalle.

Ravitsemustutkimuksen päätuloksia ja viitetietoja

Suomalaisten ruokavalio on entistä terveellisempi ja ravintoaineiden saanti lähes saman tasoista kaikissa sosiaaliryhmissä. Silti lihavuus on yleistynyt, ja eniten lihavuutta on alimmissa sosiaaliryhmissä; tässä asiassa sosioekonomisen aseman vaikutus näyttää viime vuosina edelleen suurentuneen. Myös muut terveydentilan ja terveysriskien sosioekonomiset erot ovat pysyneet suurina.

Ensimmäinen Apollonia-palkinto professori Kauko K. Mäkiselle

Suomen Hammaslääkäriseura on myöntänyt turkulaiselle professori Kauko K. Mäkiselle ensimmäisen Apollonia-palkinnon tunnustukseksi ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimustyöstä. Palkinnon suuruus on 50 000 markkaa, ja se jaetaan joka toinen vuosi.

Ny chefredaktör för svenska Läkartidningen

Läkartidningen i Sverige har från den 1 april ny chefredaktör. Mats Ekdahl, 48 år, efterträder då Bosse Tolander som avgick redan den 1 september 1996. Mats Ekdahl har under sin karriär som journalist och författare fått enseendet att vara en "tidningsmakare", en av de mest ansedda fackjournalisterna i Sverige under 1980- och 90-talen.

Säärihaavojen hoito-ohjelma Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu uusi säärihaavojen tutkimus- ja hoito-ohjelma, johon liittyy alueellista koulutusta. Ohjelman tarkoituksena on saada alan uusin tieto terveys-keskuksiin, kotisairaanhoitoon, vanhainkoteihin sekä myös potilaille ja heidän omaisilleen eli kaikille niille, jotka osallistuvat säärihaavapotilaiden hoitoon. Hoito-ohjelma on syntynyt pitkän projektityöskentelyn tuloksena ja asiantuntijoina on kuultu useita ammattihenkilöitä sekä perus-terveydenhuollosta että erikoissairaanhoidon alalta. Hoito-ohjelma korostaa terveys-keskusten sekä kotisairaanhoidon osuutta hoitosuunnitelman laatimisessa ja painottaa tukisiteiden ja lääketieteellisten hoitosukkien käyttöä sekä varhaisessa vaiheessa tehtyä kirurgista hoitoa.

Kirsti Kuokkanen, Päivi Sillanaukee Marja-Leena Tuomi, Reetta Levänen, Kirsti Nikula

Elämän loppuvaiheen hoitoa koskevat suositukset Meilahden sairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa aloitti 1995 toimintansa vapaaehtoinen hoitoeettinen ryhmä, jonka tarkoituksena on käynnistää ja ylläpitää hoidon etiikkaan liittyvää keskustelua Meilahden sairaalassa ja myöhemmin mahdollisesti koko yliopistollisessa keskussairaalassa. Ryhmä on järjestänyt kerran lukukaudessa koko henkilökunnalle avoimen keskustelutilaisuuden. Toistaiseksi hoitohenkilökunta on osallistunut kokouksiin huomattavasti vilkkaammin kuin lääkärikunta. Hoitoeettisen ryhmän työn tuloksena on nyt valmistunut joukko elämän loppuvaiheen hoitoa koskevia suosituksia, jotka julkaistaan ohessa keskustelun virittämiseksi laajemminkin maamme lääkärikunnan keskuudessa.

Jorma Palo, Timo Lehtonen, Briitta Lindgren, Marja Tammisto, Ville Valtonen

Terveyskeskuksen radiologisten tutkimusten laatu - parannuksiin kannattaa panostaa

Terveyskeskuksissa tehdään toista miljoonaa radiologista tutkimusta vuosittain. Käytetäänkö radiologian palveluja järkevästi ja millainen on toiminnan laatu? Kuusamon terveyskeskuksessa tutkimuksista 89 % oli pyydetty mielekkäästi, mutta tutkimusten diagnostinen anti jäi odotettua heikommaksi. Lähetteen kirjoittaneilla lääkäreillä oli hyvät tiedot siitä, mihin eri radiologisia tutkimuksia voidaan käyttää, mutta ilmeisestikin tiedot tutkimusten diagnostisesta voimasta olivat heikommat, sillä jopa viidesosa radiologin tekemistä tai lausumista tutkimuksista ei vaikuttanut potilaiden hoitoon. Radiologit ja röntgenhoitajat eivät saaneet lähetteissä riittävästi tietoa siitä, mitä hoitavat lääkärit halusivat tietää. Hyvään röntgenlähetteeseen kannattaa panostaa, sillä siten voidaan parhaimmillaan vähentää tutkimusten määrää. Laatutavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan mittari tutkimuksen tarpeellisuuden, lähetteen, lausunnon ja kuvausteknisen laadun arvioimiseen.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi, Juha Raunio