Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet: Vuosityöaika paras ylitöiden laskennassa
Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet oli kutsuttu Lääkäriliittoon 10.4.97 keskustelemaan ajankohtaisista työaikalakiin liittyvistä ongelmista sekä liiton tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle. Kokouksessa tuli ilmi, että jotkut lääkärit ovat jo saavuttaneet ensimmäisen työaikalaissa mainitun ylityökaton eli 138 tuntia on tullut täyteen alle neljän kuukauden aikana. Työaikalaki antaa kuitenkin mahdollisuuden sopia ylitöiden laskemisesta myös vuositasolla, mikä todettiinkin lääkärintyöhön paljon paremmin soveltuvaksi järjestelmäksi.
Työaikalain mukaan ylitöitä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäksi paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisäylityön teettämisestä vuodessa. Muutamilla paljon päivystävillä apulaislääkäreillä 138 ylityötunnin raja tuli täyteen jo helmikuun lopulla. Työaikasaldoa on tällaisissa tapauksissa yritetty tasata aktiivivapaita pitämällä, mutta aina se ei ole mahdollista, jos ei sijaisia ole saatavissa.
Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen selvitti pääluottamusmiehille, että työjärjestelyistä vastaavan esimiehen tulee kirjata ylityökattojen täyttyminen samoin kuin se, millä toimenpiteillä asiaa on yritetty korjata. Myös se, jos ei sijaisia ole yrityksistä huolimatta saatu, on syytä kirjata mahdollisia jälkiselvittelyjä varten. Hän epäili kuitenkin, että työsuojeluviranomaiset tuskin rankaisevat lääkäriesimiehiä siitä, että potilaiden hoito on ylityökatoista huolimatta haluttu turvata. Tavallisen rivilääkärin ei sanktioita tarvitse pelätä, sillä työaikalailla on tarkoitus vain estää työnantajia teettämästä liikaa työtä alaisillaan
Lääkäriliitto on alusta alkaen katsonut, että ylityöt tulisi laskea vuositasolla, jolloin vuoden aikana pidetyt aktiivi- ja muut vapaat voitaisiin joustavammin hyödyntää ylityötuntien tasaamiseen.Tällöin lähes kaikki lääkärit pysyisivät lain mukaisen ylityökaton puitteissa. Viime syksynä syntyneissä sairaanhoitopiirikohtaisissa työaikaratkaisuissa ei yleensä ole yksilöity, miten ylityöt lasketaan.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole kuitenkaan toistaiseksi suostunut sopimaan ylitöiden laskemisesta vuositasolla liiton esittämällä tavalla. KT on esittänyt mallia, jossa ylityösaldo tarkistettaisiin kunkin kolmen tai kuuden viikon jakson päätyttyä eikä näin kertynyttä ylityötä voisi millään myöhemmin pidettävillä vapailla vähentää. Työaikalaki ei kuitenkaan edellytä KT:n mallin mukaista laskentatapaa.
Kolmessa sairaanhoitopiirissä: Kainuussa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, on siirrytty noudattamaan vuosityöaikaa ja kokemukset niistä ovat myönteiset. Kun päivystyksistä kertyneet vapaat voidaan tasata koko vuoden puitteissa, eivät ylityökatot rikkoudu ahkerillakaan päivystäjillä. Perustyöajalta kertyneet ylityötunnit pyritään tasaamaan pitämällä hiljaisempina aikoina vapaata tai käyttämällä ylityötunnit päivystyksen jälkeiseen vapaapäivään.
Luottamusmiehet välittivät kentän tavoitteet
Sairaanhoitopiiirien pääluottamusmiehiä oli pyydetty ennen kokousta keskustelemaan työpaikoillaan jäsenistön toiveista työaikajärjestelmien kehittämiseksi. Suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä lääkärit kannattivat vuosityöaikaa ylitöiden laskennassa. Osa vastaajista korosti, että perustyöajan ylityksiin liittyvät korvaukset tulee kuitenkin laskea lyhyemmissä, esimerkiksi kolmen viikon jaksoissa ja suorittaa ne prosentuaalisesti korotettuina työaikalain mukaisesti.
Pääluottamusmiehet olivat myös kartoittaneet lääkärikunnan näkemyksiä perustyöajan sijoittelun myöhentämisestä esimerkiksi klo 18:aan. Noin puolessa vastauksissa tähän suhtauduttiin ehdottoman kielteisesti, kun taas toinen puoli piti uudistusta mahdollisena edellyttäen, että jousto käytetään elektiiviseen toimintaan ja että päivystyksen alkamisajankohta säilyy entisellään. Käydyssä keskustelussa ilmeni kuitenkin, että tarpeet eri työpisteissä, erikoisaloilla ja yksittäisillä lääkäreillä ovat niin erilaiset, ettei kaikille sopivaa mallia perustyöajan sijoittelun muuttamisesta uskottu löytyvän.
Pääluottamusmiesten viesti kentältä oli, että jäsenistö odottaa liitolta nyt tuntuvaa palkankorotusta, joka tulisi mieluiten toteuttaa suorana tarkistuksena peruspalkkaan. Lääkäriliiton hahmottelemaan palkkarakenneuudistukseen liittyen toivotaan käyttöön otettavan uusia erityisvelvoitteisiin liittyviä lisiä, kuten päivystysvelvollisuuslisä, opetusvelvollisuuslisä ja hallintolisä, mutta suoritepalkkausjärjestelmään suhtaudutaan varauksellisesti. Päivystyskorvausjärjestelmä halutaan säilyttää nykyisellään, mutta mikäli uusi työaikalaki vähentää päivystysmahdollisuuksia, tulee se kompensoida vastaavalla tarkistuksella peruspalkkaan.
Pääluottamusmiehet toivoivat, että lääkärien palkkaukseen mahdollisesti saatavat lisät tulevat pakollisiksi, sillä harkinnanvaraisista palkanosista neuvotteleminen ei paikallistasolla nykyisin onnistu. Myös työaikaratkaisusta toivottiin valtakunnallista sopimusta.
Neuvotteluissa pattitilanne
Neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen kertoi, että liiton ja KT:n väliset neuvottelut tulevasta virkaehtosopimuksesta eivät ole vielä käynnistyneet, vaikka epävirallisia keskusteluja osapuolten välillä kyllä käydään. KT näyttää odottavan syksylle ennakoitua tuloratkaisua eikä ole ainakaan tässä vaiheessa valmis keskustelemaan mistään erillisratkaisusta lääkärien osalta.
Kuntasektori näyttää nyt linnoittautuneen torjumaan mahdolliset palkankorotusvaatimukset tuomalla näyttävästi esiin taloudellisia ongelmiaan. Lukuisissa kunnissa on käyty säästöneuvotteluja ja erikoissairaanhoiton kustannuksia vaaditaan kuriin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien budjetit on laadittu tahallaan alijäämäisiksi eikä mikään muu taho kuin lääkärikunta kanna vastuuta terveyspalvelujen turvaamisesta. Luottamusmiespäivän yhteenveto oli, että tilanne ensi talven sopimusneuvotteluja ajatellen näyttää hyvin vaikealta.
