Riippumaton verkonkäyttäjä

Internet lisää huimasti käyttäjien vapautta. Vapauden hinta on tieto, eri vaihtoehdot on tunnettava.

Erkki Karjalainen

VASTINE Ilokaasuhoitoko epäeettistä ja vaarallista?

Suomen Lääkärilehden numerossa 9/97 oltiin huolestuneita ilokaasuhoidon eettisyydestä ja sen vaaroista.

Reijo Ojutkangas

Määrääkö lääkkeen systeemi vai lääkäri?

Helsingin Sanomat väittää pääkirjoituksessaan 10.2.1997 lääkekulujen kasvua hurjaksi ja vaatii sen hidastamista. Lehti kirjoittaa: "Vikaa täytyy ehkä hakea sekä lääkäreiden että potilaiden korvien välistä".

Pekka Vuoria

Värikkäästi psoriaasista

Kirjasen tekijät ovat tunnettuja suomalaisia ihotautikliinikoita, ja tekstistä näkee heti, että he osaavat asiansa. Taudistahan on kirjoitettu satoja sivuja käsittäviä oppikirjoja, joissa ei ole juuri enempää tietoa käytännön lääkärille kuin tässä melkein sähkösanomatyyliin kirjoitetussa kirjassa.

Matti Hannuksela

Terveyttä ja sairautta ruoasta

Ulkomaisen alkuperäisteoksen käännökseen perustuva kirja ravinnon terveysvaikutuksista herätti epäluuloja, sillä kovin usein asialla ovat entusiastit, jotka kaupittelevat jotakin ihmedieettiä. Reader's Digestin vuonna 1996 Englannissa julkaisemaan "Foods that harm, foods that heal" perustuva kirja oli kuitenkin miellyttävä yllätys. Suomenkielistä laitosta toimitettaessa on kaikesta päätellen tehty kovasti töitä. Kansilehdillä mainitaan kolmekymmentä kotimaista lääkäriä ja ravitsemusasiantuntijaa, jotka ovat osallistuneet toimittamiseen ja aineiston tarkastamiseen. Päätoimittaja on Olli Simonen ja vastaava toimittaja Kaarina Kangasniemi.

Antti Aro

Syöpäjärjestöjen 60-vuotishistoriikki

Syöpäjärjestöt ovat toimineet maassamme 60 vuotta, ja on luonnollista, että ne ovat halunneet esitellä ja analysoida menneiden vuosien toimintaa. Erityisesti on pyritty siihen, että historiallinen perspektiivi olisi laaja ja uloittuisi myös kauemmaksi menneisyyteen. Kirjoittajiksi valittiin 3 pätevää historiantutkijaa, joista kukin on saanut esittää oman näkemyksensä asioiden kulusta. Vaikka muutamista asioista kerrotaan uudelleen, tulee toisaalta esille kiinnostavaa tietoa eri näkökulmista ja asenteista.

A. Sakari Härö

Elias Til-Landz, Turun akatemian lääketieteen professori

Elias Til-Landzin (1640-1693) elämäntehtäväksi tuli Turun akatemian lääketieteellisen tiedekunnan toiminnan järjestäminen. Akatemian ensimmäisenä professorina oli tosin ollut ennen häntä kolmen vuosikymmenen ajan Eric Achrelius (1604-1670), mutta hänet muistetaan miehenä, joka "ei hoitanut tehtäviään opettajana eikä lääkärinä".

Arno Forsius

Miten pyörittää sairaaloita tulevaisuudessa?

Tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että valtionvelastamme seuraava julkisen sektorin ja sen myötä terveydenhuoltomme talouden niukkuus on pitkään pysyvä tila. Vaikka alan edustajina näkisimme kernaasti, että terveyspalvelut tulisivat kohdelluksi vähemmän ankarasti yleistä niukkuutta jaettaessa, ei tätä toivetta voi pitää realistisena. Tilanne pakottaa sopeutumaan ja etsimään terveyspalvelujen järjestämisessä ennen kaikkea tehokkaita tuotantoratkaisuja. Kilpailu ja kilpailuttaminen sekä tuottajien eriyttäminen palvelujen järjestämisvastuussa olevista näyttävät - esitetystä kritiikistä huolimatta - jäävän pääkeinoiksi, joilla palvelujärjestelmästä yritetään puristaa lisätehoa.

Taito Pekkarinen

Uusien depressiolääkkeiden yhteisvaikutukset

Depressiolääkkeiden interaktioista kliinisesti tärkein on MAO-A:n estäjä moklobemidin ja serotoniinin takaisinoton estäjien samanaikaisesta käytöstä johtuva serotoniinisyndrooma. Kyseinen oireyhtymä voi esiintyä myös käytettäessä moklobemidia tiettyjen vanhojen masennuslääkkeiden (klomipramiini, tratsodoni) tai eräiden euforisoivien analgeettien (petidiini, dekstropropoksifeeni) kanssa. Eräät serotoninergisten masennuslääkkeiden (esim. fluoksetiini, paroksetiini, fluvoksamiini, sertraliini) tiettyihin sytokromi P450:n isoentsyymeihin (CYP2D6, 3A4, tai 1A2) kohdistuvat estovaikutukset voivat nostaa muiden lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa toksiselle tasolle.

Ulrich Tacke

Typpioksidin monet mahdollisuudet

Typpioksidi on elimistön monia toimintoja ohjaava paikallisesti vaikuttava välittäjämolekyyli, jonka fysiologia ja patofysiologia on vähitellen selviämässä. Sitä muodostuu arginiinista typpioksidisyntaasien katalysoimana. Kyseiset syntaasit, joita tunnetaan kolme, endoteliaalinen, neuraalinen ja indusoituva, ovat jakaantuneet eri tavoin kudoksiin. Typpioksidi on hyvin lyhytikäinen, mutta sitoutumalla orgaanisiin yhdisteihin se kulkeutuu vaikutuskohteeseensa. Se läpäisee vapaasti solukalvon ja aikaansaa biologisen vasteen nitrosyloimalla kohdemolekyylinsä. Typpioksidin tunnetuimpia fysiologisia vaikutuksia on vasodilataatio, jonka se aiheuttaa verisuonen endoteelin endoteliaalisen typpioksidisyntaasin ja syklisen guanosiinimonofosfaatin välittämänä. Indusoituvan typpioksidisyntaasin aiheuttama typpioksidin liikatuotanto on useiden patologisten tilojen taustalla. Typpioksidi saattaa toimia sekä hapettimena että pelkistimenä. Niinpä sen vaikutukset valtimonkovettumataudin keskeisenä aiheuttajamekanismina pidettyyn LD-lipoproteiinin hapettumistapahtumaan voivat olla aivan vastakkaiset, olosuhteista riippuen.

Ulla Malo-Ranta