Aluepäällikkö - Lääkäriliiton linkki kentälle

Lääkäriliiton kenttätoiminnan yhdyshenkilöinä eri puolilla maata toimii seitsemän aluepäällikköä. He ovat kokeneita järjestötoiminnan konkareita, joilla on yleensä pitkä luottamusmiesura takanaan. Aluepäälliköt osallistuvat järjestövaliokunnan kokouksiin ja välittävät paikallisosastoille tietoja ajankohtaisista edunvalvonta-asioista. Liittoon päin he tuovat viestejä kentältä sekä kertovat oman alueensa ongelmista ja lääkärikunnan tunnelmista.

Marit Henriksson

Uutiskirje Yhdysvalloista

Presidentti Clinton allekirjoitti Yhdysvaltain uuden siirtolaislain syyskuussa 1996. Arvioiden mukaan uudella lailla rajoitetaan siirtolaisten maahanpääsyä ja oleskelua kovimmin ottein sitten 1920-luvun. Lain päätarkoituksena on hillitä laitonta maahanmuuttoa, mutta sen ohjeet rajoittavat myös ulkomaalaisten lääkärien työhönpääsyä. Siltä varalta, että suomalaiskollegat olisivat edelleen kiinnostuneita työskentelemään tässä maassa, selostan seuraavassa nykyistä tilannetta Immigration and Naturalization Servicen palveluksessa aiemmin toimineen juristin Carl Shustermanin American Medical News -lehdessä joulukuussa olleen kirjoituksen pohjalta.

Tuula Fabrizio

Genetisismi

Tämä olet sinä, lausuu Nobel-palkittu DNA:n sekvenssoinnin kehittäjä Walter Gilbert ja kohottaa kädessään CD-ROM-levykettä, jossa oletetaan olevan kuulijan koko perimän DNA-sekvenssi. Tällainen asennoituminen on genetisismiä.

Petter Portin

Oikaisu

Artikkeliin Päivän tärkein ateria - aterioiden koostumus vuonna 1992 (Lääkärilehti 9/97) oli tullut toimituksessa valitettava lapsus. Ingressissä puhutaan Kansaneläkelaitoksen selvityksestä, kyseessä on tietysti Kansanterveyslaitoksessa tehty työ. Artikkelin kirjoittajat Päivi Klemola, Eva Roos ja Ritva Prättälä ovat Kansanterveyslaitoksen tutkijoita, mikä kirjoittajien esittelystä selviää.

Kirjallisuusviitteitä lukeva kynä

Olet kirjastossa ja näet kiinnostavia kirjallisuusviitteitä. Nyt voit siirtää viitteen kannettavan tietokoneen muistiin pyyhkäisemällä "lukukynällä" lehdessä olevan viitteen yli.

Erkki Karjalainen

Ei diabeetikkoja armejaan

Kollegat Timo Korhonen, Timo Sane ja Heimo Koskela esittävät (SLL 8/97), että puolustusvoimat voisivat koeluonteisesti ottaa vapaaehtoisia diabeetikkonuoria varusmiespalvelusta suorittamaan.

Timo Tammi

Ilokaasusta ja lääketieteen etiikasta

Mikko Salaspuro ja Hannu Alho toteavat Lääkärilehdessä (SLL 9/97, s. 941-942) mm: "Yksi tärkeimmistä tavoitteista tällä hetkellä on saada vieroitushoito toimimaan kontrolloidusti avohoidossa. Tämä on kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto." Toisin sanoen nykyinen ilokaasuhoidon vaihtoehtohoito ei toimi kunnolla avohoidossa. (Mutta ilokaasuhoito toimii nimenomaan avohoidossa, mikä ilmeisesti "eettisistä" syistä oli jätetty artikkelissa mainitsematta.) Allekirjoittaneella on vaikutelma, että nykyinen tavanomainen alkoholin vieroitushoito aiheuttaisi enemmän lääkeriippuvuutta, kuin vaikeammin katukaupassa myytävä ilokaasu. Yksi tapaus Meilahdessa ei kumoa tätä käsitystä. Kustannusvaikutuksiltaan (menetetyt työpäivät mukaan lukien) ilokaasu asettunee hamppuköyden ja tavanomaisen vierotushoidon välille. Se ei heti riisuisi ihmisarvoa työhakuiselta ahdistukseensa ja unettomuuteensa alkoholia nauttineelta. Palauttaisi työkyvyn nopeammin. Eräs ilokaasuhoitoa saanut potilas kertoi kokemuksen vastanneen kolmea psykiatrilla käyntiä.

Timo Töysä

Johan Albrecht Relau, Suomen ensimmäisen apteekin haltija

Johan Albrecht Relau (1658-1737) oli ensimmäinen Suomessa toiminut apteekkari, joka avasi vuonna 1689 yleisölle avoinna olevan apteekin Turussa. Kaupungissa oli tosin ollut 1500-luvulta alkaen joitakin apteekkareita, mutta ilmeisesti kukaan heistä ei ollut harjoittanut yleisölle tarkoitettua apteekkitoimintaa.

Arno Forsius

Kauppa ja kilpailu terveydenhuollossa

Suomalaisessa terveydenhuollossa suhtautuminen kauppaan ja kilpailuun on perinteisesti ollut eräänlainen vedenjakaja. Yksityiset terveydenhuollon laitokset ovat aina kilpailleet asiakkaista sekä keskenään että "ilmaisen" julkisen sektorin kanssa. Julkinen terveydenhuolto on, jos ei suorastaan kavahtanut, niin ainakin ylenkatsonut koko markkinointiin ja kilpailuun perustuvaa toimintaideaa. Selvin tämän poteroitumisen astetta mittaava osoitin on ollut valtiovallan suhtautuminen kuntien ostopalvelutoimintaan. Kunnilla on toki aina ollut lupa järjestää palveluja kuntalaisille ostaen niitä myös yksityissektorilta. Kuitenkin aina 1980-luvun alkupuolelle saakka valtionosuuden saaminen yksityissektorin ostopalveluille oli tehty äärimmäisen vaikeaksi. Suurena edistysaskeleena pidettiin 1984 voimaan tulleita VALTAVA-säädöksiä, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön listaamilta ns. valtakunnallisilta palveluntuottajilta ostetut palvelut hyväksyttiin kunnan valtionosuuteen suoraan oikeuttaviksi menoiksi. Vasta vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus ohjaa valtion tuen suoraan peruskunnalle, tuen määrä on laskennallinen eikä siihen vaikuta, miten kunta käytännössä palvelut järjestää.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1996 Suomessa

Vuonna 1996 lääkkeiden tukkumyynti kasvoi edellisvuodesta 11 %. Keskimääräistä enemmän kasvoivat reseptilääkkeiden markkinat kun taas itsehoitolääkkeiden ja niistä erityisesti vitamiini- ja hivenainevalmisteiden kauppa kävi suhteellisen huonosti. Reseptilääkkeistä menestyivät hyvin depressiolääkkeet, lipidilääkkeet ja mahahaavalääkkeet. Burana nousi sekä rahana että pakkauksina mitattuna myyntitilastojen ykkösnimeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkedata Oy:n tuottamasta tilastosta.

Timo Klaukka, Erkki Alanko