Epilepsialääkkeiden kokonaankorvattavuus hyödyttää potilaita ja yhteiskuntaa

Epilepsialiiton huhtikuussa pidetty liittokokous vetosi epilepsiapotilaiden hyvän lääkehoidon puolesta. Kokouksen antamassa julkilausumassa vaaditaan, että uudet epilepsialääkkeet tulisi saada mahdollisimman pian erityiskorvattaviksi.

Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa vuosittain ruokamyrkytyksen

Suomessa on kahtena viime vuosikymmenenä ilmoitettu vuosittain 30-40 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa on sairastunut keskimäärin noin 1 800 henkilöä vuodessa.

Huumepolitiikan peruslinja pysyy tiukkana

Suomen huumausainepolitiikan rajoittavaa peruslinjaa ei haluta muuttaa. Kuitenkin kontrollitoimien rinnalla on korostettava yhteisöllisiä ja sosiaalipoliittisia keinoja, joilla huumeiden käyttäjiä ja riskiryhmiä yritetään integroida yhteiskuntaan. Näin toteaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama huumausainepoliittinen toimikunta, joka jätti mietintönsä huhtikuun lopulla. Huumausainestrategia 1997 -mietintö hahmottaa linjoja ja toimenpiteitä ensi vuosituhannen puolelle.

Huumeongelmiin tarvitaan monenlaisia hoitoratkaisuja

Huumeiden käyttäjät ovat erilaisia ja heidän ongelmansa eriasteisia. Siksi tarvitaan myös erilaisia hoitoratkaisuja. Mitään yhtä ja oikeaa ratkaisumallia huumeongelmiin ei ole. Näin todettiin Terveyden edistämisen keskuksen järjestämässä huumeseminaarissa, johon osallistui yli 200 käytännön huumetyötä tekevää ja lasten ja nuorten parissa toimivaa.

Virusepidemiologinen tilanne virologisten laboratorioiden löydösten perusteella 17.3. -20.4.1997

Influenssa-A-epidemia on käytännössä ohi, mutta B-tyyppiä löytyy vielä tuoreinakin tapauksina. Eräällä varusmiespotilaalla osoitettiin samasta nenänielun imulimasta sekä A- että B-virus.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Kotimaisia Salmonella Typhimurium FT12 -tartuntoja on pääsiäisen jälkeen ilmoitettu etenkin Etelä-Pohjanmaalta. Korkeaan kuumeeseen sairastuneista runsaasta kahdestakymmenestä potilaasta puolet on alle kymmenenvuotiaita, suuri osa heistäkin on muutaman vuoden ikäisiä pikkulapsia. Hajatapauksina samaa faagityyppiä on löydetty niinikään pikkulapsilta Pohjois-Savossa. Matkailua sairastuneiden lähihistoriassa ei ole, tartunnat välittänyttä ruokatarviketta selvitetään parhaillaan. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Eelan mukaan kyseistä faagityyppiä ei ole alkuvuonna todettu eläinpuolella.

Tuija Leino

Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa

Kliinisesti tunnetuin hyttysvirus Suomessa on Sindbis (SIN), Pogostan taudin aiheuttaja. Tämän niveloireisen ihottumakuume-syndrooman keksivät toisistaan riippumatta ruotsalainen Marcus Skogh ja hänen ilomantsilainen kollegansa Pasi Kuusisto 1970-luvulla. Heidän lähetettyään seeruminäytteet Helsingin yliopiston virusopin laitokselle (HYVOL) taudin aiheuttajaksi paljastui ympäri maapallon levinnyt, mutta aikaisemmin lähes aina harmittomana pidetty SIN.

Markus Brummer-Korvenkontio

Eschericia coli O157 -epidemia Kanarian saarilla

Maaliskuun lopulla kahdella Fuerteventurassa Kanarian saarilla lomamatkalla olleella pikkulapsella todettiin vakava munuaisoireinen HUS-syndrooma, joka viittasi vahvasti O157-bakteerin aiheuttamaan infektioon. Kummaltakaan lapselta tai heidän perheenjäseniltään kyseistä bakteeria ei kuitenkaan voitu eristää. Molemmilla lapsilla oli tosin mikrobilääkitys korvatulehduksen vuoksi, mikä osaltaan saattaa selittää negatiiviset löydökset. Lapset sairastuivat samanaikaisesti 19.3., ja molemmat olivat asuneet samassa hotellissa Corralejon lomakylässä. Aiheesta lisää Kansanterveys-lehdestä 5/97.

Terveydenhuollon uutisvälityksen ja julkisen tiedottamisen eettisiä ongelmia

Kertovatko tiedotusvälineet liikaa vai liian vähän tärkeistä lääketieteellisistä tai ihmisten terveyteen liittyvistä asioista? Tutkimustulosten raportoinnissa on varottava ylilyöntejä, mutta joskus viranomaisten niukkasanaisuus tärkeistä valtakunnallisista tapahtumista on johtanut lehdistön ja julkisen vallan väliseen luottamuspulaan. Politiikasta tuttu symbioosi uutisten aiheiden ja niiden välittäjien kesken voi laajentua myös tiedemaailmaan, kun niukoista määrärahoista kilpailevat tutkimuslaitokset tarvitsevat positiivista julkisuutta työlleen.

Simopekka Nortamo

Miten psykiatrisen hoidon laatua tutkitaan?

Laadun mittaaminen ja tutkiminen psykiatriassa on vaikeaa. Mielen häiriötilojen tutkiminen kvantitatiivisilla arviointiasteikoilla on mahdollista ja ne voidaan operationaalistaa esitettäviksi luvuiksi. Laatua voidaan tutkia rakenne-, prosessi- ja tulosanalyysin avulla. Laadun tutkiminen on parhaimmillaan tieteellistä tutkimusta ja päinvastoin. Psykiatrisen hoidon laadun kulmakivi on potilaan ongelman ymmärtäminen. Potilaan oma arvio nousee tärkeäksi laadun mittariksi. Elämänhallintaan liittyvät asiat voidaan nähdä psykiatrisen hoidon laadun arvioinnin keskeisinä tekijöinä ja ne kuvaavat parhaiten ihmisen selviytymistä psyykkisten oireiden kanssa.

Vuokko Virtanen, Juha Jääskeläinen