Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi?

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi? Psykopatia-sana on hajautunut mielipide-, diagnostiikka- ja lakitekstitasoilla. Psykopaattiklubien sinkoralleissa vahingoittuvat sivullisetkin, huume-, huora- ja väkivaltaviihteensä tuhoaa välittömään tyydytykseen inklinoituneet. Kehä lainsäädäntö-oikeuslaitos-kriminaalipsykiatria-poliisi-vankeinhoito jännittyy. Turhauttavat tulokset altistavat projektiiviseen puheeseen, instituutiot syyttelevät toisiaan ja viilaavat pilkkua termistä. Ei ihme, että Belgia kiehuu surusta ja raivosta ja syyttää poliisia tehottomuudesta - aiheetta tai ei. Pimeyden ytimestä, pedofiliasta, on pitkä taival aggressiiviseen rajatilaan - ja yhä ollaan tappajien reviirillä.

Pisara

Lääkkeet - hallitsematon kustannustekijä?

Lääkkeet ovat yksi lääketieteellisen hoidon hoitomuodoista, jonka asema erityisesti avohoidossa on keskeinen. Lääkehoito on lääketieteeseen perustuvaa lääkärin ohjaamaa hoitoa, jonka toteuttamisesta käytännössä suurin osa potilaista huolehtii itse. Tämän vuoksi lääkehoito kuluttaa moniin muihin hoitokeinoihin verrattuna vähän hoitohenkilökunnan työpanosta. Lääkehoidon kustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuina sairaanhoidon kokonaiskustannuksiin. Ne edustavat eri tavoin laskettuna 13-15 % Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lääkekulut ja korvaukset ovat viime vuosina kasvaneet selvästi nopeammin kuin muut terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet eräiltä osiltaan jopa laskusuunnassa. Erityisesti avohoidon lääkekustannukset ovat kasvattaneet osuuttaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista tällä vuosikymmenellä. Vaikka kyse on valtiontalouden näkökulmasta katsoen suhteellisen pienistä summista, pakottaa poikkeava kehityssuunta toistuvasti todistamaan lääkehoitoon tehdyt investoinnit hyödyllisiksi.

Santero Kujala

Maastrichtin sopimus - uusi eurooppalainen suositus Helicobacter pylori -infektion hoidosta

Maastrichtiin kokoontui syyskuussa 1996 joukko asiantuntijoita pohtimaan ensimmäistä yhteistä eurooppalaista suositusta helikobakteeri-infektion hoidosta ja tutkimuksesta. Lokakuussa julkaistulla suosituksella pyritään hyödyntämään helikobakteeritutkimuksen viimeaikaisia tuloksia sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasolla ja tarkastelemaan helikobakteeri-infektiota myös kansanterveysongelmana. Tässä katsauksessa esitellään suosituksen sisältö ja tarkastellaan, miten se poikkeaa kansallisesta suosituksestamme tammikuulta 1996.

Martti Färkkilä

HIV-infektion hoidossa uusi aikakausi

HIV-infektion viruslääkehoito on tehostunut huomattavasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Plasman HIV-pitoisuutta mittaamalla voidaan viruslääkehoidon tarvetta ja tehoa arvioida huomattavasti aikaisempaa nopeammin ja tarkemmin. Suomessa on tällä hetkellä saatavilla jo kahdeksan HIV-lääkettä kahdesta eri lääkeaineryhmästä. HIV-infektion hoito yhdellä lääkkeellä onkin käynyt vanhanaikaiseksi. Uudet lääkkeet ovat ratkaisevasti parantaneet potilaiden ennustetta.

Matti Ristola, Jukka Lumio, Pekka Kujala Tuire Rossi, Juhani Lähdevirta

Kokemuksia vaikean veriryhmäimmunisaation tutkimisesta ja hoidosta

Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio on Suomessa nykyään harvinainen. Merkityksellinen vasta-aine löydetään vuosittain vain noin 0,3 %:lta raskaana olevista naisista. Veriryhmäimmunisaatio voi kuitenkin johtaa sikiön vaikeaan anemisoitumiseen ja jopa kuolemaan, jollei sikiölle tehdä verensiirtoja. Selvitimme OYS:n naistenklinikassa tammikuun 1991 ja kesäkuun 1996 välisenä aikana veriryhmäimmunisaation vuoksi 23 sikiölle tehtyjen 80 napasuonipunktiohoidon tuloksia. Punasolujen siirto tehtiin 10 sikiölle yhteensä 33 kertaa. Matalin määritetty sikiön hemoglobiiniarvo oli 17 g/l. Yhtään lasta ei menetetty ja vain kolme syntyi ennenaikaisina. Yleisin punktiokomplikaatio oli lyhytaikainen verenvuoto napanuoran pistoskohdasta lapsivesitilaan. Sikiön bradykardiaa esiintyi 5 %:ssa, hematooma 2 %:ssa punktioista. Napasuonipunktioiden ja -verensiirtojen sekä keskitetyn hoidon ansiosta sikiön vaikeankin hemolyyttisen taudin hoitotulokset ovat nykyään yleensä hyvät.

Tarja Laitinen, Pentti Jouppila, Leo Mäkäräinen

Painoindeksi ja sosiaalinen asema Suomessa ja Ruotsissa

Ylipainoisuus ja lihavuus ovat kehittyneiden maiden kasvavia kansanterveysongelmia. Suomessa ongelma on selvästi suurempi kuin Ruotsissa. Molemmissa maissa tehdyissä haastattelututkimuksissa ilmeni, että sekä suomalaisten miesten että naisten keskimääräinen painoindeksi on suurempi kuin ruotsalaisten. Ylipainoisuus vaihtelee kummassakin maassa sosiaaliluokan mukaan, mutta Ruotsissa sosiaaliluokkien väliset painoerot ovat suuremmat kuin Suomessa.

Ossi Rahkonen, Olle Lundberg, Eero Lahelma, Minna Huuhka

Kroonisten suolistotulehdusten ravitsemushoito

Normaalin ravitsemustilan ylläpito ja saavuttaminen, tulehduksen parantaminen sekä komplikaatioiden ehkäisy ja korjaaminen ovat keskeisiä tavoitteita haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia sairastavien ravitsemushoidossa. Useimmat potilaat tulevat toimeen normaalilla ruualla, jota täydennetään tarvittaessa kliinisillä ravintovalmisteilla. Ravitsemushoito annetaan ensisijaisesti enteraalista tietä, parenteraalisesti vain erikoistapauksissa. Crohnin taudin akuutissa vaiheessa enteraalinen ravitsemushoito elementaalisilla tai polymeerisilla valmisteilla soveltuu erikoistapauksissa kortikosteroidihoidon vaihtoehdoksi.

Anna-Liisa Karvonen

Suojaako suonenisku sydäntä?

On epidemiologista, kokeellista ja kliinistä näyttöä, että henkilöillä, joilla on runsaasti rautaa elimistössään, on myös suurentunut sydäninfarktin riski. Ei ole varmaa tietoa, onko kyseessä kausaalinen yhteys vai ei, mutta raudan määrän väheneminen saattaa joka tapauksessa suojata sydäntä lipidiperoksidaatiolta ja happiradikaaleilta.

Robert Paul

Sytomegalovirus huijaa immuunipuolustusta: temppu 3

Kerroin tällä palstalla jokin aika sitten, miten sytomegaloviruksen proteiinit pystyvät salpaamaan antigeenien esittelyn sytotoksisille T-soluille ja sitä kautta viruksen infektoimien solujen tuhon. Tämän lisäksi virukset voivat vähentää antigeenien esittelylle välttämättömien luokan I kudosantigeenin (MHC class I) määrää solujen pinnalla. MHC:n vähentäminen ei kuitenkaan ole viruksen kannalta täysin ongelmatonta. Elimistö on nimittäin valmistautunut tätä temppua vastaan luonnollisilla tappajasoluilla (NK), joiden tehtävänä on pitää silmällä ja tuhota sellaisia soluja, joiden pinnalta normaali MHC-varustus on syystä tai toisesta kadonnut. NK-soluilla onkin keskeinen rooli sytomegaloviruksen aiheuttamien infektioiden torjunnassa.

Matti Viljanen

Tupakoinnin jatkaminen jouduttaa pallolaajennuspotilaan kuolemaa

Tupakointi on tunnettu sepelvaltimotaudin riskitekijä. Sepelvaltimotautipotilaista osa joutuu pallolaajennukseen, mutta tähän mennessä ei ole ollut tietoa miten tupakoinnin lopettaminen tai jatkaminen pallolaajennuksen jälkeen vaikuttaa pitkäaikaisennusteeseen.

Robert Paul