Keuhkopotilaiden kuntoutus

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) on kaikissa teollisuusmaissa kolmen yleisimmän kuolinsyyn joukossa ja ainoa, jonka osuus koko ajan kasvaa syöpä- ja sydänkuolemien vähetessä. COPD:hen ei ole parantavaa hoitoa, ja lääkehoidon teho siihen on tavanomaisten keuhkofunktiomittausten mukaan vähäinen. Tämä on usein aiheuttanut lääkäreille epäonnistumisen tunnetta ja johtanut kyseisen potilasryhmän laiminlyöntiin. Kirjan sanoma on, että näitä potilaita voidaan auttaa ja heidän elämänlaatuaan parantaa! Hoitovastekin on mitattavissa. On vain opittava käyttämään uusia mittareita klassisen spirometrian sijasta.

Vesa Vilkka

Fysiologia oppiaineena Turun akatemiassa

Turun akatemian lääketieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa vuonna 1641. Tiedekunnassa oli yksi professori, jonka opetusalaan kuuluivat käytännön lääketiede, anatomia ja materia medica eli lääkeaineoppi. Lääkekasvien tuntemus oli tärkeää ja sen vuoksi lääketieteen professorit luennoivat myös kasvitiedettä. Moni heistä olikin merkittävä kasvitieteilijä.

Arno Forsius

Psyko

Eräässä tehokkaassa mainoksessa kaikki pienenee: Eiffelin torni, Empire State Building jne. Kohta kaikkien kalloissa asuu kutistuvia piirejä.

Pisara

Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty työikäisten diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa kartoituksessa, vuonna 1988 ja vuonna 1994. Aineistot ovat hyvin kattavat; jälkimmäiseen selvitykseen saatiin tiedot 2 375 potilaasta eli 87 %:sta Kelan lääkekorvausrekisterin 16-65-vuotiaista potilaista. Suurin osa alueen potilaista on perusterveydenhuollon hoidossa. Nuoruustyypin diabeetikoiden HbA1C-tasot olivat oleellisesti parantuneet lähes kaikissa hoitopisteissä vuoden 1988 tilanteesta: hyvässä tasapainossa oli potilaista 22 %, huonossa 14 %. Erityisen selvä parannus on nuorimmassa ikäryhmässä. Sen sijaan aikuistyypin diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa alle 3 % ja huonossa peräti 61 %.

Juha Saltevo, Ilkka Kunnamo, Marianne Laukkanen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääkärien toiminnan valvonta

Terveyden- ja sairaanhoito on luonteeltaan ja sisällöltään jatkuvassa muutosprosessissa olevaan asiantuntijuuteen perustuvaa toimintaa, jossa kaiken kattava eettinen periaate on toiminta potilaan parhaaksi. Tämän toteutumiseksi organisaatio ja yhteiskunta edellyttävät terveydenhuollon ammattihenkilöiltä yleisesti hyväksytyn käytännön mukaista toimintaa ja menettelytapoja. Yhteiskunta haluaa - aivan oikein - myös valvoa terveydenhuoltohenkilöstön toiminnan hyväksyttävyyttä. Valvonta ja eräät muut samaan aihepiiriin liittyvät tehtävät on Suomessa annettu lakisääteisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO). TEO perustettiin valtion keskusvirastoja uudelleen järjesteltäessä tämän vuosikymmenen alussa, jolloin mm. aikaisemmin näitä tehtäviä hoitanut lääkintöhallitus ja sen jälkeinen sosiaali- ja terveyshallitus lakkautettiin.

Taito Pekkarinen

Lääkärien lääkemääräykset ja niiden kustannukset vuonna 1996 erikoisaloittain

Kansaneläkelaitoksen konekielisen reseptitiedoston avulla on mahdollista tarkastella lääkkeiden määräämistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia mm. erikoisaloittain. Aikaisemmin Suomen Lääkärilehdessä tällainen katsaus on julkaistu vuonna 1995 (1).

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Onko Suomi hyötynyt kohonneen verenpaineen lääkehoidosta?

Kohonnut verenpaine on - tupakoinnin ja veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden ohella - yksi kolmesta tärkeimmästä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijästä. Maamme terveydenhuollossa onkin jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnitetty paljon huomiota sen toteamiseen ja hoitoon.

Veikko Salomaa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito Suomessa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla on pitkät perinteet. Estroni ja estrioli kiteytettiin vuonna 1930, progesteroni 1934 ja estradioli 1936, mutta jo vuonna 1935 saksalainen gynekologi Kaufmann julkaisi havaintonsa naisten hoidosta munasarjojen poiston jälkeen estrogeeni- ja progesteroni-injektioilla. Hän antoi estrogeenia kolmena viikkona, joista viimeisen ajaksi liitti mukaan progesteronin, ja tämän jälkeen seurasi viikon tauko. Hoitotapaa kutsuttiin "Kaufmannin kaavaksi", ja suomalaiset gynekologit omaksuivat sen nopeasti.

Erkki Hirvonen

Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki