78152 osumaa

Kun alaikäisten psykiatriset hoitopalvelut on mitoitettu liian vähäisiksi

Lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan tarkastella bio-psykososiaalisesta viitekehyksestä käsin. Sekä terveeseen että häiriintyneeseen kehitykseen vaikuttavat biologiset, erityisesti geneettiset tekijät, ihmissuhteet ja niiden laatu sekä muut ympäristöstä tulevat vaikuttajat. Näiden monimutkaisesta keskinäisestä vuorovaikutuksesta versoaa terve mielen kehitys, mutta myös epäsuotuisissa tilanteissa psyykkinen oireilu ja häiriöt.

Eila Räsänen

Lääkelaitoksen ja teollisuuden yhteistä haittavaikutuslomaketta kokeillaan

Lääkkeiden haittavaikutusseuranta on Suomessa 1960-luvulta lähtien toiminut siten, että lääkärit ovat raportoineet epäilemänsä haittavaikutukset suoraan haittavaikutusrekisteriin, jota nykyään ylläpidetään Lääkelaitoksessa. Teollisuus on saanut Lääkelaitokselta tietoonsa omia valmisteitaan koskevat haittavaikutustapaukset ilman potilaan tai ilmoittajan henkilötietoja. Suomen liityttyä EU:iin asetettiin teollisuudelle uusia velvoitteita, joiden perusteella myyntiluvan haltijoiden tulee kerätä tietoja valmisteidensa haittavaikutuksista ja raportoida ne Lääkelaitokselle. Näin on syntynyt rinnakkaisen raportoinnin kanava, joka lisää kaksoisraporttien mahdollisuutta ja tekee ilmoittavan lääkärin kannalta järjestelmästä sekavan.

Erkki Palva

Tartuntatautitilanne

Viime viikkojen yleinen sairastaminen niin hengitystieoireilun kuin gastroenteriittienkin osalta selittynee viruksilla, bakteerilöydöksissä ei viime viikkona juuri huomioitavaa ole ollut. Vaikka EELA ja Elintarvikevirasto julkistivatkin maaliskuussa, että 50 prosenttia tutkituista tyhjiöpakatuista graavilohista sisälsi listeriaa, mitään nousua ihmispuolen laboratorioilmoituksissa ei ole viime kuukausina todettu (Kansanterveys 8/1996). Tyhjiöpakatut kalat ovat riskielintarvike. Ilmiö sinänsä ei liene uusi, vaikka onkin hiljattain ollut paljon esillä tiedotusvälineissä.

Tuija Leino

Siprofloksasiini edelleen tehokas tippurilääke

Tippuri on vähentynyt kaikkialla länsimaissa vuosikymmenen aikana. Erityisen nopeaa taudin väheneminen on ollut Pohjoismaissa. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä Suomessa todettiin lähes 6 000 bakteriologisesti varmennettua tippuritartuntaa, kun niitä kymmenen vuotta myöhemmin raportoitiin enää 349. Vaikka itse tauti on harvinaistunut, on sen aiheuttajan, gonokokin, lääkeresistenssi koko ajan lisääntynyt.

Antti Nissinen, Pentti Huovinen, Matti Jahkola, Helinä Järvinen, Oili Liimatainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat