Tapani Kososen muistikuvat: Niukat toimitusresurssit ja hyvätapainen ammattikunta

Tapani Kosonen tuli vuonna 1961 apulaistoiminnanjohtajaksi Suomen Lääkäriliittoon, toiminnanjohtajana oli tuolloin Väinö Pensala. Lääkärilehden päätoimittajana oli vuodesta 1956 lähtien toiminut professori Atle Mali, joka kuoli vuoden 1962 joulukuussa. Kosonen valittiin Lääkärilehden päätoimittajaksi Malin jälkeen ja sittemmin vuonna 1969 myös liiton toiminnanjohtajaksi.

Taito Pekkarinen

Lääkärilehden toimitus

Me teemme Suomen Lääkärilehteä. Alarivi vasemmalta toimitusapulainen Sirpa Aro, päätoimittaja Taito Pekkarinen, toimittaja Eeva Pekari. Ylärivi vasemmalta päätoimittajan sihteeri Helena Jukarainen, vs. toimittaja Maira Palosuo, toimituspäällikkö Esa Ilmolahti, toimittaja Marianne Jansson, taittaja Pia Gröhn ja toimitusapulainen Eija-Liisa Salminen. Kuvasta puuttuu virkavapaalla oleva toimittaja Suvi Sariola.

Suomen Lääkärilehden lukijatutkimus 1997: Lääkäreiden tiedonvälitys sähköistymässä muutaman lähivuoden aikana

Lääkärit lukevat ammattikirjallisuutta runsaasti sekä virka- että vapaa-aikanaan. Tärkeimpiä lukemisen kohteita ovat Lääkärilehti ja Duodecim sekä lääketieteelliset kirjat. Vaikka lehtiä luetaan paljon, ovat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin lehdet menettäneet lukijakuntaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Lääkärilehteä ja Duodecimia säännöllisesti lukevien määrä on laskenut noin 10 %:lla, mikä ei ainakaan Lääkärilehden kohdalla selity sillä, että lehden laatu katsottaisiin nyt huonommaksi kuin aikaisemmin. Laatuarviot ovat päinvastoin paremmat kuin viisi vuotta sitten. Asenteet ja edellytykset sähköisen lehden julkaisemiseen ja lukemiseen ovat muuttuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Sähköinen tiedonvälitys onkin tulossa nopeasti lähes koko lääkärikunnan työvälineeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkärilehden tuoreesta lukijatutkimuksesta.

Taito Pekkarinen

Johtavat lääkärit huomio

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa terveydenhuollon kehittämisprojektin. Projekti perustuu ministeriön viime marraskuussa julkistamaan Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirjaan. Projektin selvityshenkilöt ovat toukokuussa lähettäneet kaikille terveyskeskusten johtaville lääkäreille, kunnanjohtajille sekä sairaanhoitopiirien johtajille kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa mm. erilaisista kehittämishankkeista terveydenhuollossa sekä näkemyksiä palvelujen toimivuudesta ja asiakkaan asemasta. Tietoa tarvitaan projektin selvitystyöhön ja sitä valvovien työryhmien työskentelyn tueksi.

Hanna Salmenpohja

Mukavaa postia Kelalta

Lääkäreille on viime päivinä tullut Kelalta postia. Kullekin lääkärille kerrotaan, kuinka monelle potilaalle hänen kirjoittamiaan lääkkeitä on vuonna 1996 korvattu sairausvakuutuksesta, ja selvitetään näiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma. Seloste sisältää myös yhteenvedon lääkärin viime vuoden aikana kirjoittamien reseptien määrästä, niiden kokonaiskustannuksista ja sairausvakuutuskorvausten määrästä sekä vertailutiedot lääkärien keskimääräisiin lukuihin ja oman erikoisalan lääkärien keskimääriin. Mukana on lisäksi määrättyjen lääkkeitten ryhmittely. Tietoja on lisäksi vertailtu edellisvuoden vastaaviin lukuihin. Selvityksen ovat saaneet lääkärit, joiden määräämiä reseptejä on korvattu sairausvakuutuksesta vuoden aikana yli 200.

Taito Pekkarinen

Bra brev från FPA

De flesta läkare har den senaste tiden fått brev av Folkpensionsanstalten. I brevet informeras läkaren om hur många av hans eller hennes patienter som år 1996 fått ersättning för läkemedel av sjukförsäkringen. Patienternas ålders- och könsfördelning meddelas likaså. Dessutom finns ett sammandrag av antalet recept som vederbörande läkare utfärdat under fjolåret, av dem föranledda läkemedelskostnader och -ersättningar totalt samt jämförelser med motsvarande siffror för hela läkarkåren och medeltalen för läkare inom samma specialitet. De ordinerade läkemedlen är dessutom grupperade och uppgifterna har jämförts med motsvarande uppgifter för året innan. Informationen har dock endast sänts till läkare som i fjol utfärdat över 200 av försäkringen ersatta recept.

Astman lääkehoidossa tapahtuu

Vuonna 1996 lisääntyi astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä noin 8 000 potilaalla, ja vuoden lopussa oikeutettuja oli noin 159 000. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien joukossa astma on potilasmäärän perusteella kolmantena, ja ero toisena olevaan sepelvaltimotautiin kaventuu jatkuvasti. Verenpainetauti on edelleen selvästi ensimmäisenä. Astman ohella sairauskoodi 203 sisältää muita kroonisia, keuhkoputkia ahtauttavia sairauksia, joiden tarkkaa osuutta tapauksista ei tiedetä.

Timo Klaukka, Tari Haahtela

Valtakunnallisen astmaohjelman apteekkiohjelma

Valtakunnallinen astmaohjelma pyrkii tehostamaan astman hoitoa ja erityisesti keventämään sairauden vaikeusastetta. Lääkehoidolla on tässä olennainen merkitys. Ohjelmassa korostetaan potilaan omatoimisuutta sekä perusterveydenhuollon toimintaa.

Tulehduskipulääkkeiden järkevä käyttö

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää kasvavan lähes jatkuvasti. Suomessa niiden myynti on vielä 15 viime vuoden aikana kolminkertaistunut, ja ne ovat nykyään yksi eniten myydyistä lääkeryhmistä. Tukkumyynti on vuosittain noin 250 mmk, ja noin 5 % koko lääkemyynnistä. Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomella on maailmanennätys tulehduskipulääkkeiden käytössä asukasta kohti. Tämän vuoksi käyttöön liittyvät ongelmatkin lienevät Suomessa erityisen suuret.

Heikki Isomäki, Jukka Martio

Lasten akuutin osteomyeliitin ja septisen artriitin kirurginen hoito

Osteomyeliitti ja septinen artriitti ovat perinteisesti kuuluneet ns. kirurgisiin infektioihin. Lasten akuutin hematogeenisen osteomyeliitin ja septisen artriitin hoidossa on runsaan vuosikymmenen aikana tapahtunut selvä muutos: varhain aloitetulla ja oikein suunnatulla antibioottihoidolla on saatu hyviä hoitotuloksia kokonaan ilman kirurgisia toimenpiteitä. Varhaisdiagnoosi ei kuitenkaan ole helppo. Sen viivästyminen muutamalla päivällä, erityisesti pikkulapsilla, saattaa jo tehdä kirurgisen hoidon välttämättömäksi. Vastasyntyneiden märkäiset luu- ja nivelinfektiot johtavat nopeasti kudostuhoon, jonka seurauksia voidaan joutua hoitamaan läpi koko kasvukauden, vieläpä aikuisenakin.

Jouko Viljanto