78150 osumaa

Vastaanottokäynnin kesto ja potilastyytyväisyys

Potilaan kokemuksia terveyspalveluista on viime vuosina mitattu monella tapaa, ja potilastyytyväisyydestä on tullut yksi laatumittari. Lääkärin vastaanottotilanteeseen käyttämä aika osoittautui neljässä terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tärkeäksi potilaiden tyytyväisyyden selittäjäksi. Potilaat, jotka arvioivat vastaanoton keston riittäväksi, katsoivat myös lääkärin toiminnan hyväksi ja saamansa ohjeet riittäviksi useammin kuin potilaat, joiden mielestä vastaanotto oli ollut liian lyhyt. Sitä, miten pitkä ajallisesti on riittävä vastaanottoaika, tulokset eivät kerro. Potilaan arvio riittävästä ajasta heijastaa pikemminkin sitä, miten tehokkaasti lääkäri on ajan käyttänyt.

Pertti Kekki

Seksuaalirikosten tunnusmerkistöstä ja rikoksen uhrin oikeusturvasta eli 1920-luvun moraalista, siveellisyydestä, sukupuolikurista ja naisten väkisinmakaamisesta 2000-luvun seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja miesten raiskaukseen

Seksuaalirikoksia koskevan lain uudistusehdotus valmistui 1993. Siinä oli lähtökohtana yksilön seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalirikokset haluttiin tehdä virallisen syytteen alaisiksi. Laissa otettiin käyttöön raiskausrikosten porrastus ja tarkennettiin lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä. Eduskunta hyväksyi uuden seksuaalirikoslain 1997.

Ritva Santavuori

Rorschachin mustetahratestin kehittyminen Exnerin analyysi- ja tulkintajärjestelmäksi

Rorschachin "mustetahratestin" käyttökelpoisuus kliinisessä ja myös tutkimustyössä on huomattavasti parantunut Exnerin kehittämän analyysi- ja tulkintajärjestelmän tuloksena. Nyt Suomeenkin tullut "Comprehensive System"on laaja-alainen, ihmisen psykologista rakennetta ja toimintoja kuvaava järjestelmä, jota voidaan soveltaa moniin erotusdiagnostisiin ongelmiin ja käyttää hoidon, terapian, kuntoutuksen sekä työkyvyn arvioinnin apuvälineenä. Yhdysvalloissa sitä hyödynnetään jopa oikeussaleissa.

Tuula Ilonen, Pentti Tuimala, Ailo Uhinki

Hallituksen päätöksiä 17.4.97: Tulevan sopimuskierroksen valmistelua jatkettiin

Lääkäriliiton tavoitteena on seuraavalla sopimuskierroksella kääntää lääkärien palkkakehitys nousuun parantamalla erityisesti perustyöajan ansioita. Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että lääkäri voi nykyistä enemmän itse vaikuttaa tuloihinsa suoritteidensa avulla sekä kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan ja hallinnollista pätevyyttään. Tavoitteiden täsmentämistä jatkettiin 17.4. hallituksen kokouksessa, jossa raportoitiin myös palkka- ja työaikakysymyksiä koskevien kenttäkyselyjen tuloksista. Edunvalvonnan keskeiset tavoitelinjaukset vahvistetaan valtuuskunnan kevätkokouksessa 16.-17.5.97.

Marit Henriksson

KT hyväksyi ylitöiden laskemisen vuositasolla

Kunnallinen työmarkkinalaitos on viimeinkin hyväksynyt ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajanjaksoksi kalenterivuoden. Lääkäriliitto oli jo pitkään esittänyt, että ylityöt tulisi laskea vuositasolla, jolloin kertyneet ylityötunnit voitaisiin joustavammin kompensoida aktiivi- ja muita vapaita pitämällä. Neljän kuukauden tarkastelujakso uhkasi johtaa ylityökattojen rikkoontumiseen suurella osalla lääkärikuntaa.

Styrelsenytt den 17 april Fortsatt arbete med avtalsriktlinjer

Läkarförbundets mål vid följande avtalsrörelse är att få till stånd en positiv inkomstutveckling för läkarna genom att höja lönen i synnerhet för det arbete som utförs under ordinarie arbetstid. Lönesystemet skall utvecklas så att läkare i högre grad än hittills dessutom kan påverka sin inkomst medels sina arbetsinsatser och genom att utveckla sitt kunnade och sin administrativa kompetens. Preciseringen av avtalsmålen fortsattes vid styrelsemötet den 17 april då även resultaten av en medlemsenkät rörande löner och arbetstider presenterades. De centrala riktlinjerna för förhandlingsverksamheten slås fast vid fullmäktiges vårmöte den 16-17 maj.

Kenttäkyselyt osoittavat: Edunvalvonnalta odotetaan nyt paljon

Lääkäriliiton hallitus ja valiokunnat ovat jatkaneet viime vuoden lopulla liitossa hahmotellun palkkarakenneuudistuksen täsmentämistä tulevaa neuvottelukierrosta varten. Lääkärikunnnan mielipiteitä tavoitteista on kartoitettu useammallakin kyselyllä sekä paikallisosastojen kokouksissa ja muissa jäsentilaisuuksissa. Palkankorotusten tarpeellisuudesta jäsenistön keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys, mutta keinoista ja tavoitteiden yksityiskohdista on vielä erilaisia näkemyksiä.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat