Työikäisten diabeetikoiden hoitotasapaino Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1994

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty työikäisten diabeetikoiden hoitotasapainoa kahdessa kartoituksessa, vuonna 1988 ja vuonna 1994. Aineistot ovat hyvin kattavat; jälkimmäiseen selvitykseen saatiin tiedot 2 375 potilaasta eli 87 %:sta Kelan lääkekorvausrekisterin 16-65-vuotiaista potilaista. Suurin osa alueen potilaista on perusterveydenhuollon hoidossa. Nuoruustyypin diabeetikoiden HbA1C-tasot olivat oleellisesti parantuneet lähes kaikissa hoitopisteissä vuoden 1988 tilanteesta: hyvässä tasapainossa oli potilaista 22 %, huonossa 14 %. Erityisen selvä parannus on nuorimmassa ikäryhmässä. Sen sijaan aikuistyypin diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa alle 3 % ja huonossa peräti 61 %.

Juha Saltevo, Ilkka Kunnamo, Marianne Laukkanen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääkärien toiminnan valvonta

Terveyden- ja sairaanhoito on luonteeltaan ja sisällöltään jatkuvassa muutosprosessissa olevaan asiantuntijuuteen perustuvaa toimintaa, jossa kaiken kattava eettinen periaate on toiminta potilaan parhaaksi. Tämän toteutumiseksi organisaatio ja yhteiskunta edellyttävät terveydenhuollon ammattihenkilöiltä yleisesti hyväksytyn käytännön mukaista toimintaa ja menettelytapoja. Yhteiskunta haluaa - aivan oikein - myös valvoa terveydenhuoltohenkilöstön toiminnan hyväksyttävyyttä. Valvonta ja eräät muut samaan aihepiiriin liittyvät tehtävät on Suomessa annettu lakisääteisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO). TEO perustettiin valtion keskusvirastoja uudelleen järjesteltäessä tämän vuosikymmenen alussa, jolloin mm. aikaisemmin näitä tehtäviä hoitanut lääkintöhallitus ja sen jälkeinen sosiaali- ja terveyshallitus lakkautettiin.

Taito Pekkarinen

Lääkärien lääkemääräykset ja niiden kustannukset vuonna 1996 erikoisaloittain

Kansaneläkelaitoksen konekielisen reseptitiedoston avulla on mahdollista tarkastella lääkkeiden määräämistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia mm. erikoisaloittain. Aikaisemmin Suomen Lääkärilehdessä tällainen katsaus on julkaistu vuonna 1995 (1).

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Onko Suomi hyötynyt kohonneen verenpaineen lääkehoidosta?

Kohonnut verenpaine on - tupakoinnin ja veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden ohella - yksi kolmesta tärkeimmästä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijästä. Maamme terveydenhuollossa onkin jo parinkymmenen vuoden ajan kiinnitetty paljon huomiota sen toteamiseen ja hoitoon.

Veikko Salomaa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito Suomessa

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla on pitkät perinteet. Estroni ja estrioli kiteytettiin vuonna 1930, progesteroni 1934 ja estradioli 1936, mutta jo vuonna 1935 saksalainen gynekologi Kaufmann julkaisi havaintonsa naisten hoidosta munasarjojen poiston jälkeen estrogeeni- ja progesteroni-injektioilla. Hän antoi estrogeenia kolmena viikkona, joista viimeisen ajaksi liitti mukaan progesteronin, ja tämän jälkeen seurasi viikon tauko. Hoitotapaa kutsuttiin "Kaufmannin kaavaksi", ja suomalaiset gynekologit omaksuivat sen nopeasti.

Erkki Hirvonen

Keuhkotoiminta ja leikkauskelpoisuus

Keuhkokomplikaatiot leikkauksen jälkeen ovat harvinaisia, jos potilaan keuhkotoiminta on normaali ja jos toimenpide kohdistuu muualle kuin rintakehän tai ylävatsan alueelle. Riski on usein pieni, vaikka keuhkotoiminta olisi huonontunut. Komplikaatioiden riski suurenee, jos potilaalla on obstruktiivinen keuhkosairaus, leikkaus kohdistuu rintakehän tai ylävatsan alueelle ja kestää kauan. Vaikka keuhkokomplikaatioiden vaaran täsmällinen arviointi on vaikeaa ennen leikkausta, voidaan potilaat, joille keuhkotoiminnan tarkemmasta mittauksesta on hyötyä, usein tunnistaa kliinisten tietojen avulla. Leikkausta edeltävä rutiininomainen ja harkitsematon keuhkojen toimintakokeiden käyttö johtaa helposti turhiin tutkimuksiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Esko Vanninen

Akuutti umpilisäketulehdus ja raskaus

Äkillisen umpilisäketulehduksen oireet raskauden aikana voivat erehdyttävästi muistuttaa muita raskausajan komplikaatioita. Raskauden aikana umpilisäketulehdus kehittyy kuitenkin nopeammin kuin muulloin ja oikean diagnoosin tekeminen viivyttelemättä on tärkeää. Umpilisäkkeen poisto ei aiheuta äidille ja sikiölle suurta vaaraa, mutta diagnoosin viivästyessä ongelmat lisääntyvät. Kirjoituksessa tarkastellaan HYKS:ssa ja TAYS:ssa 1984-95 tehtyjä umpilisäkkeen poistoleikkauksia 58:lle raskaana olleelle potilaalle.

Pia Villa, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Erja Halmesmäki

Laman vaikutus suomalaisten mielenterveyteen

Laman vaikutusta suomalaisten mielenterveyteen selvitettiin suomalaisen aikuisväestöotoksen puhelinhaastatteluin kerätystä aineistosta kolmena perättäisenä vuonna 1993-95. Mielenterveyshäiriön esiintyvyyttä kartoitettiin 12-osioisella General Health -kyselylomakkeella (GHQ). Kaikkina tutkimusvuosina miehistä hieman alle viidennes ja naisista yli viidennes kärsi mielenterveyshäiriöistä. Erityisesti mielenterveyshäiriöitä todettiin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, joiden taloudellinen tilanne ja terveydentila oli huono ja jotka olivat saaneet toimeentulotukea. Suomalaisten mielenterveys ei oleellisesti muuttunut tutkimuksen kuluessa, vaikka väestön jakautuminen hyvin selviytyviin työllisiin ja toisaalta syrjäytyviin huono-osaisiin jatkui. Hoidon järjestämisen kannalta ehkä lohdulliseksi tulkittava löydös oli eniten vaikeuksissa olevien runsas terveyspalvelujen käyttö. Näin ollen etenkin terveyskeskuslääkärit ovat avainasemassa mielenterveyshäiriöisten havaitsemisessa ja hoidon suunnittelussa.

Heimo Viinamäki, Osmo Kontula, Jukka Hintikka, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Ohitusleikkauspotilaiden suurta LDL-kolesteroli- pitoisuutta kannattaa hoitaa

Sepelvaltimotaudin ohitusleikkaushoidossa käytettävät laskimosiirteet tukkeutuvat 30-40 %:lla potilaista 10-12 vuoden kuluessa ohitusleikkauksesta, mutta tukkeutuminen on vielä tätäkin tavallisempaa, jos potilaalla on hyperlipidemia. Kolesteroliarvon kohtuullistaminen hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä, ja nyt on tutkittu, miten korkean LDL-arvon laskeminen lääkehoidolla vaikuttaa laskimoista tehtyjen ohitteiden tukkeutumiseen.

Robert Paul

Nikotiinilastari tulossa colitis ulcerosan hoitoon?

Vuonna 1982 tarkkaavaiset kliinikot raportoivat todenneensa, että colitis ulcerosaa esiintyy lähes yksinomaan tupakoimattomilla henkilöillä. Tästä sai alkunsa tutkimusten vuo, jossa on pyritty selvittämään, mikä voisi olla moisen takana. Tuorein aiheeseen liittyvä tutkimus tulee Mayon klinikasta, jossa on selvitetty, auttaako nikotiinilaastari haavaiseen paksusuolitulehdukseen.

Robert Paul