Helikobakteeristako hyötyä isännälle?

Koska mikrobit ja ihmiset ovat eläneet yhdessä vuosituhansia, meidän pitäisi olla vähän varovaisempia antaessamme niille kuolemantuomioita. Näin tuntuu ajattelevan Martin Blaser, jonka mielipidekirjoitus Lancetissa ottaa aiheekseen helikobakteerin. Bakteeri infektoi lähes puolet koko maailman väestöstä, kehitysmaissa melkein kaikki kantavat sitä. Kuitenkin vain alle 20 %:lle infektoituneista tulee oireita. Toisaalta on kiistattomasti osoitettu, että helikobakteeri on tärkeä patogeeni mahahaavataudissa, mahasyövässä ja mahan lymfoomassa eli maltoomassa. Siitä syystä auktoriteetit suosittelevat melko yksioikoisesti bakteerin häätämistä ihmisten mahoista.

Heikki Arvilommi

Laskimotukospotilaan kannattaa käyttää puristussukkaa

Vaikka alaraajan laskimotukos on ensivaikutelmaltaan akuutti sairaus, se aiheuttaa potilaalle usein pitkäaikaista vaivaa ja harmia. Ei riitä, että potilas johtuu käyttämään antikoagulaatiohoitoa kuukausikaupalla, vaan usein hänelle ilmaantuu posttromboottinen oireyhtymä. Tällä oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa alaraaja on turvonnut, kivulias, pigmentoitunut ja pahimmassa tapauksessa säärihaavoilla. Oireyhtymä voi vaihdella lievästä täysin invalidisoivaan. Arviot tämän oireyhtymän esiintyvyydestä vaihtelevat 5 %:n ja 100 %:n välillä, mikä osoittaa alan tutkimuksen ja määritelmien kirjavuuden. On todettu, että puristussukka nopeuttaa laskimovirtausta ja vähentää hiussuonten seinämän läpi tapahtuvaa suodatusta. Olipa sukkien tehon syy näissä seikoissa tai muissa, ne ovat laajalti käytössä. Niiden tehon täsmällisemmäksi arvioimiseksi tehtiin Alankomaissa asiaa selventävä pitkäaikainen seurantatutkimus.

Robert Paul

Eikö astmaan tarvita IgE:tä?

Miten virkistävää onkaan lukea tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat kiveenhakattuja totuuksia. Tässä olisi yksi. Astman, erikoisesti ulkoisen allergeenin aiheuttaman astman, yksi keskeinen patogeneettinen osa on immunoglobuliini E (IgE). Moni hoitokin tähtää allergisen IgE-vasteen estämiseen tai vähentämiseen. Mutta kuinka oleellinen IgE oikein on?

Heikki Arvilommi

Uusverisuonet kuriin - syöpä kuriin

Syöpätutkimus on biolääketieteen ala, jonka tutkimukseen on viime vuosikymmeninä satsattu tuntuvasti. Edistysaskeleita onkin saavutettu teorian ja käytännönkin rintamilla. Maallikon silmissä syöpätaudit, pahat veritaudit tai kiinteät syövät, kasvit, ovat edelleen varsin pelottavia. Eikä aivan syyttä, sillä vaikka eteenpäin on menty, ei useissa tautimuodoissa ole voitu juurikaan parantaa hoitotuloksia. Kaiken lisäksi monien tautien osuus väestössä näyttää lisääntyvän. Syitä tähän on monia: ympäristö ja elintapakysymykset sekä väestön ikääntyminen - syöpä ikään kuin ehtii tulla useammalle kuin ennen.

Liittyykö keliakiaan ravitsemushäiriöitä?

Keliakiaan liittyy usein mielikuva laihasta ripuloivasta pullomahaisesta potilaasta. Aiemmin keliakiadiagnoosiin liittyivät oireina mm. voimakkaat gastrointestinaaliset oireet, rasvaripuli, laihtuminen, anemia, luunmurtumat ja aliravitsemus. Diagnostiikan paranemisen ja keliakiatietoisuuden myötä keliakia todetaan nykyisin entistä varhaisemmassa vaiheessa. Nykyään tiedostetaan myös subkliinisen keliakian olemassaolo. Taudinkuvan muuttumisen myötä keliakiapotilaat hakeutuvat tutkimuksiin dyspepsiatyyppisten oireiden tai anemian vuoksi. Tässä artikkelissa valotetaan keliakiapotilaiden ravitsemustilan muuttunutta kuvaa.

Tarja Kemppainen

Vammaisten tukimuotojen kannustettava työhön ja koulutukseen

Vammaisten työssäkäynnin, opiskelun ja kuntoutuksen tukemista painottaa vammaisten sosiaaliturvaa selvittänyt Vammaistyöryhmä 96 huhtikuussa julkistetussa mietinnössään. Sosiaaliturvan olisi myös kohdeltava eri vammaisryhmiä tasapuolisesti.

Psykiatrisen laitoshoidon maksut muuttuvat

Asiakkailta perittäviä psykiatrisen laitoshoidon maksuja muutetaan toukokuun alussa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään 70 mk hoitopäivältä nykysen 125 mk:n sijasta. Poliklinikkamaksua muutetaan siten, että kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä yhteispäivystykseen tulevilta peritään enintään 100 mk.

Vastuullista kansalaisnäkökulmaa alkoholipolitiikkaan

Sosiaali- ja terveyspoliittiset lähtökohdat ovat Suomessa edelleenkin alkoholipolitiikan perusta. EU:n myötä entistä enemmän historiaan jäävien kontrolliin perustuvien keinojen tilalle on kuitenkin luotava uusia ajattelu- ja toimintatapoja, erityisesti kansalaisten omaa vastuunottoa ja paikallistason toimintaa.

Lastentautien tutkimussäätiö 50 vuotta

Lastentautien tutkimussäätiö perustettiin arkkiatri Arvo Ylpön täyttäessä 60 vuotta 1947. Säätiön tärkein toimintamuoto on ollut apurahojen jakaminen. Alusta alkaen on periaatteena ollut sellaisten summien jakaminen, jotka mahdollistavat tutkijan irrottautumisen päätoimiseen tutkimustyöhön. Apurahoja on myönnetty nuorille tutkijoille, jotka ovat työskennelleet tutkijaryhmissä vanhempien tutkijoiden ohjauksessa. Tällä tavoin on säätiö tukenut jo yli sadan väitöskirjan valmistumista. Muutoinkin ovat säätiön jakamat apurahat olleet aina avainasemassa suomalaisen lastentautien tutkimuksen tukemisessa.

Huumeongelma - haaste lääkärikoulutukselle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt maassamme tällä vuosikymmenellä. Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoille tehty kysely osoittaa, että aiempaa useammat heistä ovat kohdanneet huumepotilaita sekä opiskelunsa yhteydessä että lomilla lääkärinä toimiessaan. Opiskelijat ovat motivoituneita saamaan tietoa huumeongelman ehkäisystä ja hoidosta. Tiedekuntien tulisi tehostaa huumausaineisiin liittyvää opetusta, sillä lääkärikoulutuksen tulee antaa valmiudet tämän kasvavan ongelman kohtaamiseen.

Irma Virjo, Elise Kosunen, Doris Holmberg-Marttila