Lääkäriliiton valtuuskunnan 13.-14.12.96 hyväksymät Palkkarakenneuudistuksen tavoitteet

Tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on uudistaa lääkärien palkkarakenne siten, että kokonaisansioiden painopiste siirretään päivystyksestä peruspalkkaan. Peruspalkkaan tulee liittää uusia suoritteisiin ja pätevyyteen liittyviä lisiä, jotka edistävät samalla työn tuottavuutta ja laatua. Peruspalkkatason tuntuva nosto on edellytys lääkärien työsidonnaisuuden vähentämiselle uuden työaikalain mukaisesti.

Traumatologian kehittämishanke Ambomaalla

Namibian itsenäistymisen 1990 jälkeen maassa paneuduttiin muiden vaikeiden ongelmien ohella terveydenhuollon kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin koko väestölle tasapuolisesti suunnattu perusterveydenhuolto kaikkine osa-alueineen. Viime vuosina terveydenhuollon kehittämisessä on saavutettu selviä edistysaskeleita, mutta maa on edelleen ulkomaisen tuen tarpeessa. Eniten apua kaivataan Namibian köyhään pohjoisosaan Ambomaalle. Alueen terveydenhuollon keskuksena toimii Oshakatin keskussairaala, jossa kirurgi Seppo Salminen työskentelee parhaillaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöprojektissa tavoitteenaan traumojen hoidon tehostaminen. Seuraavassa hän esittelee terveydenhuollon ongelmia ja traumatologian tilaa Pohjois-Namibiassa.

Seppo Salminen

Lääkäriliitto mukana kehitysyhteistyössä

Suomen Lääkäriliitossa toimii kehitysyhteistyöneuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää terveydenhuollon kehitysyhteistyötä ja toimia lääkärijärjestöjen asiantuntijaryhmänä kehitysyhteistyökysymyksissä. Lääkärien hakeutumista humanitaarisiin tehtäviin sekä alan koulutukseen pyritään kannustamaan. Tiedekunnille on annettu suositus kehitysmaapalvelun hyväksymisestä osaksi erikoistumiskoulutusta ja parhaillaan valmistellaan kansainvälisen terveydenhuollon erityispätetevyyden perustamista Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmään. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa ovat nykyisin mukana myös Hammas- ja Eläinlääkäriliittojen edustajat.

Marit Henriksson

WHO:n asiantuntijakokous pohti mini-interventiotutkimuksen suunnittelua

WHO:n IV-vaiheen mini-interventiotutkimus on muotoutumassa usean maan yhteishankkeeksi. Kööpenhaminassa kokoontunut asiantuntijaryhmä suunnitteli monikansallista jatkotutkimusta, jonka pohjahypoteesina oli kysymys: "Johtaisiko perusterveydenhuollon aktivoima yhdyskuntatoiminta muutoksiin alueen väestön alkoholinkulutuksessa ja alkoholista aiheutuvissa haitoissa?"

Kaija Seppä

Tartuntatauti-ilmoitukset vailla järkeä

Tartuntatautilain mukaan taudit jaetaan yleisvaarallisiin ja ilmoitettaviin tauteihin. Yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat mm. sellaiset taudit kuin cholera, difteria, a-hepatiitti, polio, salmonella, kuppa ja tuberkuloosi. Ilmoitettavia tauteja ovat mm. klamydia, tippuri, b-hepatiitti, HIV ja listeria joitakin mainitakseni.

Lars Rosenberg

Terveydenhuollon priorisointi

Olli-Pekka Ryynänen ja Markku Myllykangas esittivät oman suomalaisen priorisointimallinsa (1), missä he puoltavat Oregonin listan (2) kaltaista priorisointia Suomessakin. Eräänä lähtökohtana heillä on, että Oregonin malli vähensi osavaltion terveydenhuollon kustannuksia 6 %, kun samanaikaisesti Medicaidin piirissä olevien henkilöiden määrä kasvoi (3). Toisaalta he viittaavat Norjan ja Ruotsin mallien tehottomuuteen terveydenhoitomenojen kasvun hillinnässä, vaikka näistä malleista ei ole varsinaisia käytännön kokemuksia.

Alexander van Assendelft

Etupenkin Eevi vs. Takapenkin Taavi, p < 0,005?

Lääkäripäivät 97 ovat ohi. Kursseja ja luentoja pidettiin runsaasti, ja useimmat niistä olivat ilmeisen hyviä. Valitettavan perinteiseen tapaan hyvin monet luennoitsijat eivät vieläkään olleet osanneet/halunneet/viitsineet tehdä sellaisia kalvoja tai dioja, jotka olisivat näkyneet myös salin perälle. Ne eivät näkyneet aina edes salin etuosaan. Jotkut luennoitsijat vain totesivat tyynesti, että "nämä näkyvät niin huonosti, että minä sanon mitä näissä on". Yksi luennoitsija joutui jopa toteamaan, että "en minä itsekään näe - vaikka seison kateederilla...

H. Tapio Hanhela

Monivärikuviot ja suomalaisten mieslääkäreiden värisokeus

Luin professori Sakari Härön erinomaisen artikkelin Kuolleisuuden erot ja muutokset Suomessa ja naapurimaissa (SLL 33/96). Myös Erik Hagmanin artikkeli samassa numerossa kiinnitti huomiotani.

Lauri Laitinen

Värikuvat Lääkärilehdessä

Kollega Lauri Laitinen on hyvällä asialla. Olen pelännyt, että ongelmia saattaisi syntyä joillekin lukijoillemme sen jälkeen, kun lehti siirtyi värikuvien käyttöön myös tieteellisessä grafiikassa. Kuvituksessa - jonka olen suurimmaksi osaksi tehnyt itse - olen kolmen viime vuoden aikana käyttänyt erilaisia väriyhdistelmiä, ja päädyin noin puoli vuotta sitten nykyiseen vakioituun väriskaalaan. Olin värejä valitessani tietoinen punavihreävärisokeiden ongelmista, ja pyrin siksi valitsemaan värit siten, että mukana olisi mahdollisimman vähän punaista. Jos käytän punaista, se on ollut voimakasta, jotta syntyisi mahdollisimman tumma vaikutus niille, jotka aistivat punaista harmaana sävynä.

Svante Stenman

Läskiäinen

Laihdu sata grammaa päivässä - kyllä se siitä kiloksi muuttuu! Tämän ohuen toivon varassa moni paksukainen elää lihottaen erilaisten laihdutusjärjestöjen kassoja.

Pisara